FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Rinne: Syrjäytynyt nuori maksaa Suomelle miljoona euroa vuodessa

Rinne: Syrjäytynyt nuori maksaa Suomelle miljoona euroa vuodessa

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne väitti MTV3:n vaalitentissä 4.4.2017, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa Suomelle miljoona euroa vuodessa.

Väite on väärin.

Miljoona euroa on yleisemmin esitetty arvio syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista koko elämän aikana, ei vuodessa. Aiemmin aiheesta on lakselmia tehnyt muiden muassa Jouko Kajanoja. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa vuodelta 2007 todetaan, että yhden syrjäytyneen takia menetetään noin miljoona euroa, josta kansantuloon kohdistuu 700 000 ja julkiseen talouteen 430 000 euroa, jos syrjäytyminen kestää koko työiän eli nelisenkymmentä vuotta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkijan Jouko Karjalaisen mukaan menetettyjen ansioiden määrä on helppo laskea, mutta ”muut kustannukset ovat osin metafysiikkaa ja lähtökohtaoletustensa vankeja”.

Samassa lähetyksessä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lisäsi Rinteen väitteeseen sivusta: ”Elämänsä aikana”. Hän on lähempänä useimpia tehtyjä laskelmia.

Syrjäytyneen nuoren kustannuksia voi lähestyä eri tavoilla, ja erilaisia arvioita ja laskelmia on asiasta esitetty. Esitetyt luvut vaihtelevat hyvinkin suuresti, eikä varmuudella oikein voida esittää yhtä ainoaa lukua.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM:n) erityisasiantuntija ja nuorisotakuun parissa työskentelevä Janne Savolainen katsoo, että yhden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren kulut voidaan arvioida ja laskea vuoden osalta tai hurjien oletusten jälkeen koko työurankin osalta, mutta koska ”syrjäytyneet” nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, on yleistysten kanssa oltava hyvin varovainen. Kustannukset riippuvat esimerkiksi siitä, saako nuori toimeentulotukea tai asumislisää (asuuko hän vanhempiensa luona, ynnä muuta sellaista) ja mihin yhteiskunnan palveluihin hän osallistuu (esimerkiksi etsivä nuorisotyöhön, työpajoihin tai TE-palveluihin tai muihin vastaaviin) sekä siitä, käyttääkö hän esimerkiksi mielenterveyspalveluita.

”Kyseinen miljoona euroa viittaa luultavasti eri yhteyksissä liikkuviin lukuihin, jotka vaihtelevat suunnilleen 1-2 miljoonan euron välillä. Nämä yli miljoonan euron kustannukset on arvioitu kertyvän koko työuran ajalta, eli silloin jos nuori ei missään vaiheessa pääse kunnolla kiinni työelämään.” Luvun kanssa on kuitenkin oltava varovainen, koska nuorten syrjäytyneiden joukko ei ole yhtenäinen. Lisäksi syrjäytyminen on harvemmin pysyvä olotila vaan pikemminkin jossain elämänvaiheessa tilapäisesti kohdalle sattuva tila.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Työ ja elinkeinoministeriö (TEM)
Valtiontalouden tarkastusviraston raportti
Rinteen sitaatti