FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Sotikoff: 70-80 prosenttia laeista tulee annettuina Brysselistä

Sotikoff: 70-80 prosenttia laeista tulee annettuina Brysselistä
Helsingin Sanomat kertoi 2.4.2017, että Itsenäisyyspuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja Timo Sotikoff oli sanonut: “EU:n myötä suuri osa Suomen omasta päätösvallasta on viety kauas täältä. Direktiivien kautta jopa 70-80 prosenttia laeista tulee annettuina Brysselistä.”
Väite on väärin.
Kyseessä on niin sanottu Delors-myytti, jota on kumottu tutkimustuloksin niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on tiivistänyt aihetta näin:
“Komission puheenjohtaja Jacques Delors esitti Euroopan parlamentille kesäkuussa 1988 ennusteen, että peräti 80 prosenttia talous-, finanssi- ja sosiaalialan lainsäädännöstä juontuisi EU:sta vuoteen 1993 mennessä. Tämä ennuste saavutti nopeasti kyseenalaistamattoman myytin aseman, kaikkialla EU:n alueella. Myytti syntyi tiivistetyn journalistisen version levittyä EU-piireissä: ennustetta ruvettiin pitämään todellisuuden yleistettynä kuvauksena koskemaan kaikkea kansallista lainsäädäntöä, ei vain kolmea erillistä politiikkalohkoa koskevana arvauksena.”
Delors-myytin paikkansapitävyyttä on testattu muun muassa yhdeksän valtiota kattavassa tutkimushankkeessa, jonka tulokset raportoitiin vuonna 2012 kirjassa The Europeanization of Domestic Legislatures: The Empirical Implications of the Delor’s Myth in Nine countries. Tuloksista ilmeni, että myytti ei pidä paikkaansa ainakaan niissä maissa, joissa asiaa on empiirisesti tutkittu. EU-vaikutteisten lainsäädäntöjen osuudet vaihtelivat Suomen 11,8 prosentista Espanjan 35 prosenttiin.
Aiheen tutkimisen tekee haastavaksi lainsäädännön moninaisuus ja metodologian valinta. Eri tutkimukset päätyvät erilaisiin prosenttilukuihin riippuen menetelmästä ja rajauksista – esimerkiksi siitä, lasketaanko mukaan pelkät direktiivit vai myös asetukset. Lisäksi on mahdollista panna direktiivi täytäntöön muuten kuin lailla. Esimerkiksi muovipussidirektiivi pantiin täytäntöön YM:n ja Kaupan liiton sopimuksella. On myös syytä muistaa, että  kaikki EU-lainsäädäntö ei ole relevanttia kaikissa maissa. Esimerkiksi oliivin- ja viininviljelysäädökset eivät aiheuta Suomessa tarvetta kansalliseen toimeenpanoon.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunion ja Matti Wibergin tuorein tutkimus kattaa Suomen lainsäädännön vuosina 1995-2015. Tulosten mukaan 17,8 prosenttia näiden vuosien aikana tehdystä lainsäädännöstä sisälsi sidoksen EU:hun. Ero aiemman tutkimustuloksen (11,8 prosenttia) välillä selittyy menetelmäeroilla sekä pidemmällä tutkimusjaksolla.
Vaikka tutkimuksista on vaikeaa saada yksiselitteistä lukua, on selvää, että väite 70-80 prosentin osuudesta ei pidä paikkaansa.

Lisätietoa: