FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

YTP: Jätteenpolttolaitokset syövät kierrätystä

YTP: Jätteenpolttolaitokset syövät kierrätystä

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki kertoi eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemisessa 18.10.2016, että yhdyskuntajätteiden kierrätysaste ei ole kehittynyt yli 10 vuoteen. ”Kaatopaikalle sijoitettava jäte on vähentynyt, mutta jäte on siirtynyt polttoon, ei kierrätykseen. Polttolaitokset syövät kierrätystä. Kuntien yksinoikeuksia ja markkinaehtoista toimintaa käytetään varmistamaan raaka-aineen saanto polttoon.”

Väite on 50/50.

Väitteelle, jonka mukaan polttolaitokset syövät kierrätystä, ei ole olemassa faktapohjaa.
Sen sijaan väite, että yhdyskuntajätteiden kierrätysaste ei ole kehittynyt yli 10 vuoteen, pitää paikkansa.

Kierrätyksen luvut pysyivät noin kymmenen vuotta samalla tasolla, mutta vuoden 2015 tilastoissa tapahtui noin 8 prosentin hyppäys ylöspäin. Vuoden 2015 yhdyskuntajätetilastot kuitenkin tuotettiin uudella, aiempaa täsmentyneellä menetelmällä, joten kyseisen vuoden tilastoluvut eivät ole vertailukelpoisa aiempien lukujen kanssa.

Jätteen energiahyödyntäminen korvaa ensisijaisesti jätteen kaatopaikkakäsittelyä.

Kuntien jätevoimalaitokset ovat rakennettu kuntien vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelyyn korvaamaan kaatopaikkasijoitusta, koska Suomeen astui voimaan vuonna 2016 alusta orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto.

Jätevoimalakapasiteetin synnyttämisellä on katsottu pystyvän varmistamaan toimiva ja lainmukainen jätehuolto.

Kuntaliiton jätehuollon asiantuntijoiden antamien tietojen mukaan kaikelle materiaalille ei ole vielä olemassa kierrätysmarkkinoiden imua. Jätevoimaloiden kapasiteetti on varattu kuntavastuullisen jätehuollon piiriin kuuluville jätteille, ja tällä hetkellä koko Suomen kapasiteetti on käytännössä käytössä.

Suomesta puuttuu vielä yksi lounaisen Suomen jätevoimalaratkaisu, joka on suunnitteilla mutta viivästynyt hankintamenettelyyn liittyvän valitusprosessin vuoksi. KHO:n päätös (KHO:2017:52) asiasta annettiin 31.3.2017, ja sen mukaan hankintamenettelyssä ei ollut tehty virhettä.

Yhdyskuntajätteitä ja muita jätteitä koskevat tilastot kokoaa Suomessa Tilastokeskus, jonka tilastojen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt Suomessa samalla tasolla (runsaassa 30 prosentissa) useita vuosia.  Vuoden 2015 yhdyskuntajätetilastot tuotettiin uudenlaisella metodilla. Tiedot tarkentuivat erityisesti kaupan kartonkipakkausmäärien osalta. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousi yli 40 prosenttiin. Lisäksi lasin ja metallin kierrätyksen määrät olivat kasvaneet aiemmasta.

Yhdyskuntajätteen biologinen käsittely (kompostointi ja viime aikoina erityisesti biokaasulaitokset) on noin kaksinkertaistunut vuodesta 2006 ja on kierrätyksen kannalta erittäin tärkeää. Muutoksen taustalla on ennen kaikkea kunnan vastuulla olevan biojätteen syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen tehostuminen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2015 materiaalina 1,1 miljoonaa tonnia eli 40,5 prosenttia (33 prosenttia vuonna 2014). Energiana hyödynnettiin 48 prosenttia (50 prosenttia vuonna 2014). Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin yhteensä näin ollen liki 90 prosenttia.

Noin neljännes yhdyskuntajätteestä on Suomessa ns. tuottajavastuujätettä, joiden jätehuollon järjestäminen kuuluu tuottajien (tuotteiden maahantuojien tai valmistajien) vastuulle. Tuottajavastuujärjestelmien kautta kierrätetään nykyisin noin 19 % yhdyskuntajätevirrasta mm. keräyspaperi, pakkaukset kuten pahvi, metalli, lasipakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä paristot ja akut.

Jäteasetuksessa, valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ja hallitusohjelmassa asetettua yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitetta ei ole vielä saavutettu. Kierrätystä voidaan tehostaa monin eri tavoin kaikkien yhdyskuntajätteiden osalta riippumatta siitä, missä toiminnassa jäte syntyy ja kenen vastuulla jätehuollon järjestäminen jätelain mukaan on.

Kierrätystä voidaan lisätä muun muassa tehostamalla kierrätyskelpoisten jätteiden syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä kotitalouksissa, kaupoissa, palveluissa ym. toiminnassa sekä varmistamalla niiden ohjautuminen asianmukaiseen kierrätykseen. Ohjauskeinoja ja niiden vaikuttavuutta on selvitetty Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun KEIKKA-hankkeessa.

Jätelaitosyhdistyksen (JLY:n) antamien tietojen mukaan kierrätysaste on kehittynyt.

Kuntien jätelaitokset hyödyntävät aikaisemmin kaatopaikalle menneitä jätteitä energiana, jolloin jätteestä saadaan sähköä ja lämpöä. Lähtökohtana on, että jätelaitosten jätevoimaloissa hyödynnetään energiana kierrätykseen kelpaamattomia jätteitä. Ennen polttoa tehtävä lajittelu kehittyy jatkuvasti, kun esimerkiksi 2016 lopussa käyttöön otettiin LATE-lajittelulaitos (Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy), joka poimii ennen polttoa sekajätteestä materiaaleja kierrätykseen.

Lähteet:

Tilastokeskus
Kuntaliitto