FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Faktabaari sai joukkoonsa uusia innostuneita vapaaehtoisia

Faktabaari sai joukkoonsa uusia innostuneita vapaaehtoisia

Verkossa toimiva faktatarkistuspalvelu Faktabaari aktivoitui maanantaina 21. marraskuuta tavoitteenaan valmistella uusia hankkeita tulevien vaalien ja niiden yhteydessä käytävien yhteiskuntakeskustelujen tueksi.

Faktabaarin tilaisuus Päivälehden museolla keräsi yhteen runsaat parikymmentä uutta innostunutta asiantuntijaa ja journalistia pohtimaan faktantarkistukseen liittyviä haasteita.

Faktatarkistus on saanut kosolti näkyvyyttä myös Suomessa etenkin Britannian EU:sta eroamisen ja Yhdysvaltain presidentinvaalituloksen vuoksi.

Faktabaarin kehitysryhmä polkaistiin käyntiin, ja kiinnostuneita riitti neljään uuteen hankkeeseen tarkoituksena testata Faktabaarin alustalla uusia ideoita kehitysryhmän ideoinnin ja seuraajien paluatteen pohjalta.

Esimerkiksi ensi kevään kuntavaaleissa Faktabaarin on määrä kokeilla joukkorahoitusta. Keväällä tehtyjä faktantarkistuksia voidaan hyödyntää myös tulevissa maakuntavaaleissa vuonna 2018.

Maakuntavaalien yhteydessä käydään myös presidentinvaalit, joita varten on määrä laatia rahoitushakemuksia. Kampanja pyritään toteuttamaan yhteistyössä Suomessa toimivien toimittajakoulujen kanssa.

Faktabaari on myös mukana kehittämässä “tulevien äänestäjien” medialukutaidon parantamiseksi mediakasvatusseuran kanssa muun muassa Tästä saa puhua -seminaarissa 1.12.2016. Tarkoituksena on tehdä disinformaatio tunnistettavaksi. Missä nuoret sitä erityisesti kohtaavat? Miten kriittistä medialukutaitoa korostava faktantarkistuspalvelu voisi parheiten tukea ammattikasvattajia ja nuoria disinfomaation tekemisessä näkyväksi? Työpajan aikana luodaan osallistujien kanssa tarkistuslista ylä-asteikäisille disinformaation tunnistamiseksi verkossa. Lisätietoja Faktabaarin toimitusprosessista.

Faktabaari niin ikään aktivoituu Tieteen päivien alla ensi vuoden tammikuussa, jolloin on määrä suunnitella hanketta faktapohjaisen rokotekeskustelun puolesta.

Mukaan projekteihin on lupautunut Faktabaarin ystävien ja lähes sadan asiantuntijan muodostaman poolin lisäksi merkittävä määrä uusia eksperttejä kuvajournalisteista, toimittajista ja tieteilijöistä aina teknisen puolen osaajiin asti. Faktabaarilla on tarkoitus jatkaa avoimia Baari-iltoja yhä uusien kiinnostuneiden osallistamiseksi.

Uusien faktantarkistajien motivaatio ja aktiivisuus häikäisivät. Tässä muutama esimerkki uusien asiantuntijoiden motivaatiokirjeistä:

“Haluan vaikuttaa ja toimia mielestäni järkevällä tavalla. Olen itse aikoinani pohtinut Faktabaarin tyyppistä toimintaa, mutta se jäi haaveiden tasolle myös senkin takia, että oletin median jo dominoivan tuolla saralla. Ennen kaikkea haluan olla kehittämässä tällaisia toimintamuotoja.”

“Yleisesti hyvä projekti, etsin uusia hankkeita, journalistinen kulttuuri kiinnostaa. Keskustelu monesti tuhoutuu tai jopa tarkoituksellisesti tuhotaan väärillä faktoilla. Olen huolissani ja vähän ärsyyntynyt siitä, että keskustelun peruspelimerkkejä, eli faktoja, ei aina arvosteta. On hienoa, kun keskusteluun ilmaantuu taho, joka napsauttaa viileästi faktat kuntoon. Toisaalta joskus näkee, että faktoja, jotka pitävät sinällään paikkansa, tuodaan keskusteluun vain ajamaan omia näkemyksiä. On siis tärkeää, että faktojen kanssa pelataan puolueettomasti. Sitä Faktabaari edustaa, ja sitä tahdon edustaa itsekin.”

“Haluan olla muistuttamassa faktoista niin itseäni, kollegoja kuin poliitikkojakin. Käsitykseni journalismista nojaa ennen kaikkea faktoihin, sillä ilman niitä ei ole journalismia. Faktabaarissa työskenteleminen auttoi viimeksi itseänikin ymmärtämään ja muistamaan, että faktojen eteen on joskus nähtävä yllättävänkin paljon työtä. Silti sitä työvaihetta ei voi sivuuttaa. Kun faktojen tärkeyttä pidetään pinnalla, se ei pääse journalisteiltakaan niin helposti unohtumaan.
 Sama pätee myös poliitikkojen kohdalla. Mielestäni on erittäin tärkeää pitää yllä painetta faktoihin, sillä jos politiikantoimijat huomaavat, ettei heidän sanomisiaan seuraa sillä silmällä kukaan, tuli on irti.

“Medialukutaitokampanja vaikuttaa erittäin tärkeältä. Minulla on nuori pikkusisko, ja olen toisinaan kauhuissani miettinyt, kuinka hän kavereineen tulee selviämään mediaa kahlatessaan. Kun mielipiteet vaikuttavat nykyään olevan faktoja painavampia, tulee medialukutaito jatkuvasti tärkeämmäksi.”

“Olen huolestunut mediassa ja julkisessa keskustelussa yhä lisääntyvästä yksisilmäisyydestä ja puolitotuuksien levittämisestä, suoranaisista valheista puhumattakaan. Laatumedioissakin näkyy yhä useammin juttuja, joissa faktantarkistus on ollut huolimatonta ja kiireessä jutun sisältö saattaa koostua lähes kokonaan jonku tahon lehdistötiedotteesta. Pidän tällaistä kehitystä uhkana demokratialle. Jos minusta on mitään hyötyä taistelussa sitä vastaan, haluan olla mukana.”

“On paljastunut muutama kansainvälisesti palkitun valokuvaajan huijaus. Isoja mokauksia. Pienemmät epätäsmällisyydet ovat kuitenkin jokapäiväistä mediavirtaa. Kuvajournalismin pitäisi olla tarkermpaa.”

“Faktantarkistus pitäisi olla ehdoton osa toimittajan työtä, mutta valitettavasti en nykyisessä työssäni saa siihen tarpeeksi eväitä. Haluan oppia siinä paremmaksi, jotta pystyn ainakin omalta osaltani soveltaa sitä työssäni paremmin. Minua kiinnostaa olla osa oikean tiedon välittämistä yleisemmin, mutta toivon saavani työkaluja myös oman työn tekemiseen ja yhä parempia tiedonhakutaitoja.”

“Ihmisten tuntemukset, kokemukset ja veikkaukset ovat nykyään itseisarvoisia tiedonlähteitä, ja arjessa ne tunnutaan rinnastettavan suruitta tieteellisen tiedon perusteella tehtyjen päätösten vastinpareiksi. Poliittiset päätöksentekijät peräänkuuluttavat tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, mutta toimivat käytännössä päinvastaisesti. Kätilöt ja tuulivoimaloiden uhrit luovat narratiiveja, joihin tieteellinen tieto ei pysty. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla – tieteellisen tiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vaikutuskeinoja pystytään lisäämään. Ensin on kuitenkin tiedostettava, miksi kenestä tahansa on tullut oman elämänsä kokemusasiantuntija ja miten kansalaisten ja tieteen luottamuspula on syntynyt. Näihin kysymyksiin haluan vaikuttaa ja siksi haen mukaan Faktabaarin toimintaan.”

“Olen seurannut viisi vuotta paniikinlietsontaa ja väärien faktojen pyörimistä omalla alallani sekä myös muilla aloilla. Vääristyneet faktat tulee korjata, ja siinä on suuri haaste nettiaikana.”

“Haluan tutkimustiedon ulos siiloista ja vaikuttamaan. Tieteellinen neuvonanto on Suomessa olematonta. Tietopohjaisen päätöksenteon asemaa tulee vahvistaa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Brexit, Trump ja koulutusleikkaukset näyttävät suuntaa, jos tilanne ei parane. Tiedeyhteisön pitää jalkautua kammioistaan.”

“Minua inspiroivat tulevaisuus ja faktapohjaisemman argumentaation kylväminen nuoriin, joista jonain päivänä kasvaa päättäjiä ja johtajia. Näinä huhujen ja huutokilpailujen aikoina pidän tavoiteltavana edes päästä osalliseksi näin hyvän ja tärkeän asian edistämistä.”

“Suuri haaveeni on kehittää suomalaista keskustelukulttuuria ja mielestäni Faktabaari ja Debattibaari ovat tehneet sillä saralla hienoa työtä. Rakentava erimielisyys ei ole ollut kulttuurissamme kovin vahvassa roolissa, joten myös faktojen käsittely hukkuu epämääräiseen ja kiertelevään keskusteluun. Faktojen hyödyntäminen osana argumentointia vaikuttaa olevan monille haastavaa.”

“Poliittisessa keskustelussa usein aiheena ovat toimintaehdotukset eikä kukaan voi latoa varmoja faktoja siitä, miten jokin ehdotus vaikuttaa tulevaisuuteen, jolloin populistinen vetoaminen ottaa valtaa. Pitäisikin paremmin osata tunnistaa, miten faktoja minkäkin tyyppisessä keskustelussa kannattaisi hyödyntää.”

“Haluaisin olla mukana ratkomassa yhteiskuntakeskusteluun liittyviä haasteita ja uskon, että faktantarkistus ja ymmärrys eri tyyppisten keskustelujen logiikasta ja käytännön argumentoinnista tukisivat hyvin toisiaan. Yhdistettynä Debattibaariin voisimme keksiä upeita uusia juttuja paremman, faktapohjaisemman keskustelun edistämiseksi.”

“Journalisteihin kohdistuvat painostukset ja suoranaiset uhkailut johtavat siihen, että yhä monipuolisempaa tukea tarvitaan objektiivisin viestinnän olemassaolon varmistamiseksi.”

“Vahva medialukutaito on kansalaistaito.”

“Faktabaaria olen seurannut sen alkuajoista asti. Jos halutaan tuottaa laadukasta journalismia, tarvitaan myös enemmän faktantarkistusta ja näkyvyttä sille. Töissä tulee usein vastaan väitteitä, joiden pohjana ovat enemmän tunteet ja luulot kuin tieto. Ihmetyttää, että tietoa ei hyödynnetä, vaikka sitä on saatavilla. Tiedolle on käyttöä!”

“Disinformaation levitessä (ja alkaessa vaikuttaa meidän kaikkien elämään) faktantarkistusta tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin kenties koskaan aiemmin. Faktantarkistuksen pitäisi olla meidän kaikkien kollektiivinen vastuu. Omakohtaisesti näen Faktabaarin toimintaan mukaan lähtemisen keinona jättää tuttu ja turvallinen “nojatuoliaktivismi” taakse ja pyrkiä aidosti vaikuttamaan siihen, että ihmiset voivat tehdä elämäänsä vaikuttavia päätöksiä faktoista tietoisina.”

“Monet kansalaiset ovat muodostaneet mielipiteensä ennen faktoihin tutustumista. Kaikki eivät kuitenkaan ole, ja ainakin heille voimme tarjota mahdollisuuden muodostaa mielipiteensä asioista, jotka perustuvat faktoihin. Ennen vaaleja on tärkeää ylläpitää ‘pelotevaikutusta’, jolloin ehdokkaat eivät ehkä uskalla väittää mitä sattuu, kun faktantarkistajat saattavat olla liikkeellä.”

“On hyvä, että Faktabaari täydentää ja sparraa perinteistä mediaa. Välillä tuntuu, ettei medialla ole aikaa, resursseja tai halua tehdä faktantarkistusta niin hyvin kuin olisi tarpeellista. Osittain motiivini ovat itsekkäitä: haluaisin saada faktantarkistuksesta lisää kokemusta ja olla osa faktantarkastajien ylevää yhteisöä!”

“Haluan vastustaa tieteen valheellista väärinkäyttöä ja toisaalta omalta pieneltä osaltani edistää yleisen tietämyksen kasvua selittämällä tarvittaessa tieteellisiä perusteita asioille ja tapahtumille.”

“Minua ennemminkin ärsyttää ja kauhistuttaa se, mihin suuntaan julkinen keskustelu on Suomessa ja maailmassa menossa. Välillä ihmettelen, miten sokeita Suomessa ollaan ‘spinnaamiselle’.”

“Faktapohjaisuus on mielestäni perustavanlaatuinen osa niin journalismia kuin yhteiskunnallista ja poliittista keskusteluakin. Varsinkin populismin nousun ja klikkijournalismin yleistymisen myötä suunta on ollut valitettava. Onneksi viime aikoina tähän kehitykseen on alettu puuttua, ja Faktabaari on tästä hyvä esimerkki. Haluan omalla panoksellani olla mukana toiminnassa ja edistää huolellista faktantarkistusta Suomessa.“