FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Faktabaari täsmensi useita väitteitä suorien tv-tenttien aikana

Faktabaari täsmensi useita väitteitä suorien tv-tenttien aikana

Faktabaari toteutti viimeisellä kuntavaaliviikolla livefaktantarkistushankkeen. Suorien tv-lähetysten aikana käytiin läpi ja tarvittaessa korjattiin puolueiden puheenjohtajien väitteitä 4.4. ja 6.4.2017 televisioiduissa vaalitenteissä.

Hankeen mahdollisti Faktabaarin onnistunut joukkorahoituskampanja.

Livefaktantarkistushankkeessa oli mukana viisi faktantarkistajaa vastaavan toimittajan Tuomas Murajan johdolla. Lähetyksiä varten koottiin yli kymmenen asiantuntijaa eri järjestöistä ja liitoista seuraamaan vaalilähetyksiä ja vastaamaan kansalaisten esiin nostamiin väitteisiin.

Faktabaari kommentoi väitteitä sosiaalisessa mediassa

Petteri Orpo: Hallitus ei ole leikannut kuntien valtionosuuksista. Väärin. Valtionosuuksien indeksit jäädytetty ja niihin tehty lisäleikkaus.”

“Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa miljoona euroa vuodessa? Suuri osa syrjäytyneistä ei ole koko työuraa työttömänä. (Tiede-lehti 11/2012: Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa?)”

“Turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valittaneet, heillä on laillinen oikeus jäädä, kunnes valitus on käsitelty. Valituksen käsittelyä odottavat eivät ole laittomasti maassa. Eikä paperiton ole laiton.”

Kaiken kaikkiaan Faktabaari julkaisi tarkistuksia tai täsmennyksiä eri aiheista yli 20 kertaa.

Livefaktantarkistusprosessista tehtiin mahdollisimman yksinkertainen ja joustava

Pooliin kutsuttiin mahdollisimman monta aktiivista asiantuntijaa. Tarkistettava väite ilmoitettiin lomakkeella, kun jokin väite kuulosti väärältä. Väitteiden lähettäjinä olivat asiantuntijat, faktantarkistajat itse tai kuka tahansa kansalainen.

Faktantarkistuksen pohjana oli Faktabaarin oma toimitusprosessi sekä Faktabaarin käsikirja.

Ilmoituksen saatuaan vastaava toimittaja Muraja tutki, oliko aiemmissa hankkeissa jo kirjoitettu aiheesta. Kun kyseessä oli ennalta tarkistamaton väite, se lähetettiin aktiivisista asiantuntijoista ja omista tarkistajistamme muodostettuun sähköpostiryhmään.

Sähköpostiketjussa usein jokin ryhmän jäsenistä pystyi vahvistamaan virheen tapahtuneen ja antamaan välittömästi lisätietoa ja linkkejä esimerkiksi ensilähteisiin.

Vastaava toimittaja välitti saamansa kommentit sähköpostiketjun seuraajajoukolle mahdollisia lisäkommentteja varten.

Kun fakta oli varmistettu vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä, vastaava toimittaja laati twiitin Faktabaarin nimissä ja kohdennetusti.

Suurempia aiheita ja monimutkaisia väitteitä käsiteltiin myös syvällisemmin

Keskustelua Facebookissa käytiin muun muassa siitä, siirtyykö ammatillisen koulutuksen reformissa ammatillinen koulutus työpaikoille ilman koulutuksesta maksettavaa korvausta työnantajalle.

Ammatillisen työpaikat AMKE:n mukaan vuodessa ammattikouluista työpaikkoja hävisi 1 600, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin yt-neuvotteluiden lopputulos. Tämä johtuu siitä, että avautuvia työpaikkoja täytetään enää äärimmäisen harvoin. Reformissa ammatillisen koulutuksen työpaikalla tapahtuva oppiminen jakautuu koulutussopimukseen ja oppisopimukseen. Koulutussopimuksessa koulutuskorvausta työpaikoille ei makseta, toisin kuin oppisopimuksessa (kuten nykyisinkin).

Myös Petteri Orpon väite siitä, että kokeilut ovat osoittaneet valiannanvapauden voivan palauttaa palveluita, käsiteltiin Facebookissa. Keskustelua käytiin erityisesti muutaman esimerkin, Kiuruveden valinnanvapauskokeilun ja Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilun, kautta. Faktabaari totesi, että jos toiminta syrjäseudulla on kannattavaa, uutta yritystoimintaa voi syntyä (erityisesti henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvissa palveluissa). Paljon kuitenkin riippuu tuottajalle maksettavan korvauksen suuruudesta ja kannusteista sekä maakunnan asettamista kriteereistä palveluntuottajille, jotka se hyväksyy valinnanvapaustuottajaksi.

Sosiaalisessa mediassa toimimisen lisäksi Faktabaari teki kolme täysimittaista faktantarkistusta ennen torstain lähetystä tiistaisten väitteiden pohjalta. Samat väitteet toistuivat molemmissa tv-väittelyissä.

Faktabaarin kuntavaalihankkeessa vastaavana toimittajana työskennellyt Tuomas Muraja katsoo, että livefaktantarkistus oli onnistunut kokeilu, koska tarkistusprosessista saatiin juoheva.

“Lukuisista kansalaispalautteista ja sosiaalisessa mediassa tehdyitä jaoista päätellen suoran lähetyksen aikana tehdyille tarkistuksille on kysyntää. Osa mediankuluttajista katsoo ohjelmia kollektiivisesti, kukin omilla mobiililaitteillaan ja kommentoivat ahkerasti tapahtumia. Trendi, joka on alkanut Satuhäiden ja Linnan juhlien kaltaisista ohjelmista ja jota muun muassa Docventures on jalostanut aktiiviseen suuntaan, näyttää olevan osa nykyajan mediankuluttajan tapaa käyttää eri digitaalikanavia samanaikaisesti.”

Murajan mukaan Faktabaarin tavoite tehdä julkisesta keskustelusta yhä faktapohjaisempaa toteutui resursseihin nähden jopa odotettua paremmin.

Faktabaarin ja palvelun taustalla olevan Avoin yhteiskunta ry:n ensisijainen tarkoitus oli  testata joukkorahoitusvälinettä täydentävänä rahoituskanavana ja joukkoistuksen tukena. Mobiilisovelluksen rakentamiseen, matkakuluihin ja alustan kehittämiseen ei tämän välineen puitteissa ole ollut painetta, vaikka tarvetta toki olisi.

“Kyseessä oli pilottiprojekti, josta saaduilla opeilla voidaan tukea myös valmistautumista vuoden 2018 maakunta- ja presidentinvaaleihin”, Muraja muistuttaa.

Soini: Vasemmistoliitto ei ole kertonut, mistä rahat otetaan ilmaiseen varhaiskasvatukseen

Petteri Orpo: Hallitus ei ole leikannut koulutuksesta

Rinne: Syrjäytynyt nuori maksaa Suomelle miljoona euroa vuodessa