Faktabaarista

Mikä? Miten? Kuka? Sinä?

FaktaBaari-logo-musta

Miten Faktabaari syntyi?

Vuoden 2014 journalistiseksi teoksi valittu faktantarkistuspalvelu Faktabaari syntyi talvella 2014. Faktabaarin esikuvia ovat amerikkalaiset Factcheck.org sekä Politifact.com. Faktabaarin perustajat Mikko, Taru, Tuomas, Jussi ja Jukka olivat sitä mieltä, että Suomeen piti saada vastaavanlainen palvelu vahtimaan poliitikkojen ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta sekä puuttumaan mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja urbaanilegendoihin.

Faktabaari on myös kansainvälisesti palkittu.

Miten Faktabaari tarkisti faktoja EU:n parlamenttivaaleissa?

Faktabaari osallistui kevään 2014 EU:n parlamenttivaaleihin tarkistamalla ennen vaaleja yli 60 väitettä, joista yli 40 Faktabaarin toimitus osoitti vääräksi. Väitteiden korjaaminen oli tärkeää, koska Faktabaarin mielestä äänestäjien pitää voida tehdä valintansa tosiasioiden pohjalta riippumatta siitä, miten he suhtautuvat EU:hun.

Faktabaarin sivuilla vieraili EU-vaalien aikaan yli 22 000 eri kävijää ja palvelu sai merkittävän määrän seuraajia myös Facebookissa ja Twitterissä.

Faktabaari sai mediassa paljon huomiota faktantarkistustyölle. Virheellisten väitteiden leviämistä pystyttiin rajoittamaan ja ennaltaehkäisemään.

Miten Faktabaari osallistui kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja 2016 maahanmuuttoväitteiden tarkistamiseen?

Faktabaarin eduskuntavaalihanke tarkisti 2015 puolueiden, ehdokkaiden ja medioiden esittämiä väitteitä faktapohjaisemman julkisen keskustelun puolesta. Faktantarkituksen arvioitiin vakiinnuttaneen asemansa osana suomalaista vaalijournalismia. Faktabaarin toimituksen kanssa väitteitä tarkistivat opiskelijat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman kanssa toteuteun kurssin päätteksi.  Koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärven työ journalismikoulutuksen hyväksi palkittiin 2015 journalistisena tekona. Eduskunvaalihankkeen osalta toteuteussa tiedeviestintäpilotissa tehtiin yhteistyötä Energia- ja ilmastoteeman osalta Ilmastotieto-asiantuntijaverkoston kanssa.

Eduskuntavaalihankkeen tulokista ja opetuksista lisää täältä.

2016 Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen yhteishankkeen aikana journalistiopiskelijat tarkistivat toistakymmentä  maahanmuuttoon, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvää väitettä. Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen yhteishankkeessa oli mukana parisenkymmentä opiskelijaa opettajien ja faktabaarilaisten varmistaessa toimitusprosessin takaaman  laadun. Tavoitteena oli nostaa vahingollisten huhupuheiden leviäminen ja väärien tietojen levittäminen näkyviksi ja keskusteluun sekä samalla haastaa myös median omaa osuutta informaation tuottajina, arvottajina ja välittäjinä.

Kenen puolella Faktabaari on?

Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. Se ei toimi minkään poliittisen puolueen puolesta tai puoluetta vastaan. Faktabaarin toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avoimuutta keskeisenä yhteiskunnallisena perusarvona, tuoda yhteiskunnallinen päätöksenteko lähelle kansalaista sekä antaa kansalaisille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Faktabaari ja faktantarkistuksen mahdollistaminen on yhdistyksen tapa tukea avointa yhteiskuntaa ja faktapohjaista julkista keskustelua.

Faktabaari on sitoutunut kansainvälisen faktantarkistusverkostonsa avoimuuskoodistoon ja auditointiin. Faktabaarin toimitusprosessi on linjassa avoimuuskoodiston kanssa.

Mistä Faktabaari saa rahaa palvelun pyörittämiseen?

Avoin yhteiskunta ry sai 2014-15 Faktabaarin tekniseen toteutukseen kilpailtua kansalisjärjestörahoitusta ulkoministeriön alaiselta Eurooppatiedotukselta (yhteensä 20 000 EUR). Faktabaarin isäntä Mikko teki 2014 Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan apurahalla (10 000 EUR) selvitystyötä hankkeen soveltuvuudesta tiedeviestintään. Lokakuussa 2014 HS-säätiö myönsi Faktabaarille apurahan (59 000 EUR) käytettäväksi palvelun sisältöjen tuottamiseen eduskuntavaaleissa 2015. Faktabaarin toimintaa ja kehityshankkeita ovat tukeneet taloudellisesti myös Tieteen tiedotus ry (5000 EUR)  ja Tiina ja Antti Herlinin säätiö välillisesti Haaga-Helian hankerahoituksen kautta. Faktabaari voitti 2015 Liikenne- ja Viestintäministeriön organisoimassa Mediainnovaatio -kilpailussa 30 000 EUR toimintansa kehttämiseen nykymuotoon (raportti).

Faktabaari on sitoutunut julkistamaan kaikki rahoituslähteensä (ml. EUR) avoimesti verkkosivuillaan. Faktabaari ei voi hyväksyä rahoitusta, joka rajoittaa sen toimituksellisia valintoja tai avoimuusperiaatteita.

Keitä me olemme?

 

Mikko Salo, Faktabaarin isäntä (Linkedin) (Twitter)

  • Kuka: EU-asioiden moniottelija ja yhteiskuntatieteilijä
  • Mitä: Kiinnostunut faktapohjaisen verkkoviestinnän mahdollisuuksista ja huolestunut laatujournalismin ja tiedeviestinnän edellytyksistä. Hämmästynyt, mitä koulutetut kansalaiset ovat valmiita uskomaan mm. itselleen tuntemattomasta EU:sta tai haastavista energia- ja ilmasto- tai maahanmuuttokysymyksistä.
  • Miksi: Eurooppalaiset ansaitsevat faktapohjaisempaa keskustelua. Faktabaari, FactBar ja Debattibaari ovat tapani osallistua.

 

Tuomas Muraja, Faktabaarin kuntavaalit -hankkeen vastaava toimittaja (Linkedin) (Twitter)

  • Kuka: Turun Sanomien entinen ulkomaantoimittaja ja EU-kirjeenvaihtaja Brysselissä. Vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
  • Mitä: Kriisien hallitsija, joka on kirjoittanut Isaf-kriisinhallintaoperaatiokokemuksistaan kirjan Sotilaana Afganistanissa, jonka Tammi julkaisi maaliskuussa 2014. Toiminut aiemmin Faktabaarin ja Haaga-Helian Amk. journalistiopiskeijoiden ja opettajien kanssa toteutettujen eduskuntavaalit ja maahanmuutto -hankkeiden vastaavana toimittajana.
  • Miksi: Toivoo entistä parempaa journalismia, Euroopan eli Suomen ymmärtämistä, totuuden etsintää.

 

Jukka Rautanen, Faktabaarin isännöitsijä (Linkedin) (Twitter)

  • Kuka: Verkkoprojektien toteuttaja ja Faktabaarin webmaster
  • Mitä: Kiinnostunut politiikasta, asiakeskustelusta sosiaalisessa mediassa ja avoimesta lähdekoodista, sekä siitä miten ne voi yhdistää.
  • Miksi: Mukana Faktabaarissa, koska yhteiskunta kaipaa avoimuutta politiikassa.

Marraskuussa 2016 aloitti työnsä lisäksi Faktabaarin kehitysryhmä seuraavien hankeideoiden osalta #Kuntavaalit #Presidentinvaalit2018 #Maakuntavaalit2018 #EPvaalit #medialukutaito ja #tiede.

 

Faktabaarin kehitysryhmän aloituskokous 21.11.2016

 

Lisäksi tärkeässä roolissa ovat erityisesti toimittajakoulut (opiskelijat ja opettajat), ohjausryhmä ja alumni (ks. alla) sekä Faktabaarin ystävät asiantuntijapooli, johon haetaan jatkuvasti uusia osaajia faktapohjaisen julkista kesksutelua tukemaan. Llisätietoja: toimitus(at)faktabaari.fi

Faktabaarin avainhenkilöt ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia avoimuuden puolestapuhujia. Mahdollisia eturistiriitoja valvoo Avoin yhteiskunta ry:n hallitus. Faktabaarin on sitoutunut kansainvälisiin faktantarkistuksen avoimuusperiaatteisiin.ja auditointiin.

 

Faktabaari

 

Faktabaarin alumni:

Jussi Salmio, Faktabaarin isännöitsijä 09/2013-11/2016 (Linkedin) (Twitter)

  • Kuka: Verkkoprojektiopas, innostunut avoimista projekteista ja yhdessä tekemisestä.
  • Mitä: Valjastetaan tekniikka ja toimittajien tietotaito avoimuuden vankkurien eteen.
  • Miksi: Toivoo päätösten perustuvan faktoihin, ei uskomuksiin ja poliittiseen retoriikkaan.

Taru Taipale, Faktabaarin vuoropäällikkö 09/2013-05/2015 (Linkedin) (Twitter)

  • Kuka: Hoitovapaalla Faktabaarin euro- ja eduskuntavaalihankkeiden aikana ollut Talouselämä-lehden toimittaja, joka avustaa myös Helsingin Sanomia (Taru valittiin maaliskuussa 2015  myös Suomen Aikakausilehdentoimittajain Liiton (SAL) puheenjohtajaksi)
  • Mitä: Kiinnostunut taloudesta, politiikasta ja journalismista ja opettelee nyt myös sosiaalisen median käyttöä.
  • Miksi: Lähti mukaan Faktabaariin, koska siinä yhdistyvät kaikki edellä mainitut. On huolissaan siitä, että kaikki tieto on nykyään vain suhteellista.
Faktabaari-Suuri journalistipalkinto

Faktabaarin Suurella journalistipalkinnolla 2014 hankkeista palkittu tiimi vasemmalta oikealla: Jussi Salmio, Tuomas Muraja, Mikko Salo, Taru Taipale ja Jukka Rautanen