FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Baaripuhetta: Miten suojautua informaatiovaikuttamiselta?

Baaripuhetta: Miten suojautua informaatiovaikuttamiselta?
Julkaisemme Baaripuhetta-sarjassa taustoittavia asiantuntijakolumneja niin faktantarkistukseen kuin julkiseen poliittiseen keskusteluun liittyen.

 

– Saara Jantunen (ST) ja  Veli-Pekka Kivimäki (Ins., YAMK)

Tyytymättömyys luo otollisen pohjan

On esitetty, että valeuutiset ovat ilmiönä poliittisen ja sosiaalisen polarisaation oire. Ihmisellä on tarve viestiä oman maailmankatsomuksensa mukaisesti ja myös luoda sitä tukevaa mediasisältöä. Toisaalta keskenään vastakkain asettuvat arvomaailmat ja maailmankatsomukset luovat otollisen pohjan myös yksilöön ja yhteiskuntaan vaikuttamiselle.

Tyytymättömyyden tunnistaminen on aina ollut keskeinen taito vihamielisessä vaikuttamisessa. Sen avulla on paitsi rekrytoitu vakoojia ja agentteja kylmän sodan aikana, myös hyväksikäytetty ihmisiä heidän tietämättään.

Tänä päivänä sopivien yleisöjen tunnistamista manipuloimista varten kutsutaan kohdeyleisöanalyysiksi.

Yksi kohdeyleisö vaikuttamiselle ovat tiettyihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin tyytymättömät ihmiset. Niin sanotut valeuutiset, eli disinformaatio, löytää kohteensa kun sisältöjä voidaan tarjota suoraan valeuutiselle suotuisalle yleisölle. Voimistuessaan valeuutisilmiö ja manipulaatio myös edistävät yhteiskunnallista kahtiajakoa, eli alkavat ruokkia itse juurisyytä, tyytymättömyyttä.

Informaatiovaikuttamisesta keskusteltaessa esiin nousee usein mahdollinen vaaleihin vaikuttaminen. Vaalit mahdollistavat strategisen tason vaikuttamisen. Siksi vaalien aika yleensä hyödynnetään sellaisella informaatiorintamalla, jossa pidäkkeet ovat pienet, tai jossa niitä ei ole juuri ollenkaan.

“Vahvista, älä käännytä”

Informaatiovaikuttamisen perussääntö on, että on tehokkaampaa vahvistaa jo olemassa olevia näkökulmia ja keskustelun teemoja, kuin käännyttää yleisöä aiheilla, jotka eivät ole sille luontaisia.

Jakautuneesta ja polarisoituneesta yhteiskunnasta tällaisia vastakkain asettuvia teemoja ja näkökulmia löytyy helpommin kuin yhtenäisestä yhteiskunnasta. Näin voidaan vaikuttaa kohdeyhteiskuntaan myös melko huomaamattomasti, sillä informaatiovaikuttaminen sulautuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yksilön demonisointi

Toinen propagandan vanha viisaus on: jotta vihollisen voi yrittää tuhota, sille tulee antaa kasvot. Yksilön demonisointi on tehokkaampaa, kuin kasvottoman organisaation tai kansakunnan.

Yksittäisiin henkilöihin voidaan vaikuttamiskampanjoissa kohdistaa voimakkaita toimia.

Motiivit voivat olla arvoperustaisia, jolloin esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tai maahanmuuttajien asioiden hoitamiseen liittyvät henkilöt voivat joutua kohteeksi. Mielipidevaikuttajat, valeuutiset tai sosiaalisen median yhteisöt voivat nostaa yksittäisen henkilön kohdeyleisön tietoisuuteen. Tällöin tyytymättömyys voi purkautua vihaksi ja kohdistua konkreettisesti yhteen ihmiseen.

Yksittäisiin henkilöihin kohdistuva vaikuttaminen on kansainvälisesti kasvava trendi, jonka torjuminen tulee vaatimaan myös viranomaisilta uusia keinoja ja resursseja. Usein demonisoinnin kohteeksi joutuvat erilaiset asiantuntijat, jotka halutaan poistaa julkisuudesta esimerkiksi siitä syystä, että he kykenevät tuottamaan tilannetietoa ja ratkaisuja.

Milloin asiantuntijatietoa tarvitaan?

Ilman asiantuntijoita ja heidän yhteistyötään ei ole tilannekuvaa. Suuren kuvan vääristämisen lisäksi informaatiovaikuttaminen perustuu usein yksityiskohtiin, joita suuren yleisön on vaikeaa tai jopa mahdotonta tarkistaa. Tässä kattavat asiantuntijaverkostot ovat keskeisiä.

Tieto on myös saatava oikea-aikaisesti käyttöön, sillä tietotyhjiöt täyttyvät nopeasti – myös väärällä tiedolla.

Väärän tiedon torjuminen ei kuitenkaan riitä, sillä se ei korjaa juurisyitä. Asiantuntijoita tarvitaan myös analysoimaan informaatioympäristöä. He pystyvät kertomaan sen perusteella näkemyksensä siitä, mitkä asiat yhteiskunnassa vaativat huomiota.  Tässä voi olla kysymys polarisoitumisen ja radikalisoitumisen ehkäisemisestä, tai yhteiskunnan ja sen osien suojaamisesta informaatiovaikuttamiselta.

Keskeistä on myös, että tutkijat ja asiantuntijat kyseenalaistavat vallitsevia, kenties vanhentuneita käsityksiä ja toimivat unilukkareina.

Asiantuntijatieto on keskeistä erityisesti poliittisten kampanjoiden aikana. Valitettavasti Suomessa on ollut vallalla asiantuntijakielteinen ilmapiiri. Faktojen ja asiantuntijanäkemysten on koettu olevan politiikanteon esteitä ja viestintäsuunnitelmia sotkevia häiriötekijöitä.

Politiikan ja asiantuntijuuden, ja varsinkin tutkimuksen, maailmat toimivat hyvin eri periaattein. Politiikassa, toisin kuin tiedon ja tutkimuksen maailmassa, keskiössä ovat tunteet ja mielikuvat. Asiantuntijoiden tehtävänä on haastaa ne.

//

Kirjoittajat ovat Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosaston tutkijoita.

Tämä kolumni oli osa Faktabaarin Baaripuhetta. Asiantuntijanäkökulmat ja tulkinnat ovat välttämättömiä, että voimme ymmärtää faktojen asiayhtyksiä sekä muodostaa kokonaiskuvia keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.  #tueFaktabaaria.

Kolumni on lehdistön käytettävissä. Sitä saa käyttää myös vapaana materiaalina kouluissa ja oppilaitoksissa esim. mediakasvatuksen kursseilla. Kirjoitus on julkaistu Creative Commons lisenssillä CC-BY-4.0. Voit siis vapaasti jakaa tai julkaista sen ehdoilla, että a) kirjoittaja, alkuperäinen julkaisu (Faktabaari.fi) ja julkaisupäivä mainitaan ja c) tekstiä tai sen osia ei muuteta tai aseteta irti asiayhteydestään niin, että se luo vaikutelman joko kirjoittajan tai Faktabaarin olevan tämän kirjoituksen sisällön vastaisesti jotain mieltä, tai kannattavan jotain tässä mainitsematonta asiaa. Koska kirjoitus on kolumni, on kirjoittaja vastuussa sen asiasisällöstä. Kirjoitusta voidaan käyttää yhtenä asiantuntijalähteenä faktantarkistusprosissamme. Tällöin siinä esitettyihin väitteisiin etsimme vahvistuksen toisesta, riippumattomasta, luotettavasta lähteestä.

25.11.2017: Korjattu lapsus “Tänä päivänä sopivien yleisöjen tunnistamista ja manipuloimista kutsutaan kohdeyleisöanalyysiksi.” muotoon “Tänä päivänä sopivien yleisöjen tunnistamista manipuloimista varten kutsutaan kohdeyleisöanalyysiksi.”