FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Faktabaari osaksi maailmanlaajuista faktantarkistajien yhteisöä

    19.08.2015 toimitus
    Mikko Salo ja Anne Leppäjärvi luovuttivat Global Fact Checking -seminaarin järjestäjälle Bill Adairille Faktabaari-mukin 24. heinäkuuta 2015 Lontoon City-yliopistossa.

    Faktabaarista tuli osa maailmanlaajuista faktantarkistajien yhteisöä, kun alan merkittävät toimijat kokoontuivat vuotuiseen seminaariin Lontoon City-yliopistossa 23.-24. heinäkuuta 2015.

    Lontoon Global Fact Checking Summit 2015 -kokoontuminen tarjosi Faktabaarin ja suomalaisen faktantarkistuskulttuurin jatkokehittelyyn paljon uusia ideoita ja verkostoja.

    Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui faktantarkistajia kaikkiaan 31 maasta.

    Heidän joukossaan oli yhdysvaltalaisen Jon Stewartin vetämän poliittisen satiiriohjelman The Daily Show’n tuottaja Adam Chodikoff, joka kertoi komedian ja faktan yhteensovittamisen pulmista.

    Kokoontuminen mahdollisti vaihtaa ajatuksia Fakta- ja Debattibaaria inspiroineiden yhteisöjen, factcheck.org, politifact.com ja theconversation.com, edustajien kanssa.

    Yhtä lailla keskustelut autoritäärisissä maissa äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa työtä tekevien journalistien kanssa laittoivat omat hankkeemme kontekstiin. Faktat ovat monissa maissa uhka järjestelmälle – esimerkiksi iranilainen Rouhanimeter joutuu toimimaan Kanadasta käsin.

    Demokratioissa voidaan vielä toimia faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta. Uhkana dempkraattisissa yhteiskunnissa on enemmänkin median viihteellistyminen ja haavoittuvuus etenkin verkossa helposti mobilisoitavan suoranaisen propagandan edessä.

    Myös itse kokoontumiset ovat vakiinnuttamassa paikkaansa yhdysvaltalaisten Poynter instituutin ja Duke-yliopiston vetovastuulla. Rinnalle tarvittaisiin tosin vastaisuudessa eurooppalaiseenkin todellisuuteen muokattuja toimintatpoja.

    Faktabaari profiloitui joukkoistamiskokemuksillaan aktiiviseksi verkoston jäseneksi.

    Seminaarissa esittelemämme motto “faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta”, factbar.eu -yhteisö sekä Debattibaari herättivät runsaasti kiinnostusta erityisesti eurooppalaisten kollegoidemme joukossa.

    Seminaarin anti oli kattava. Pureksittavaa monipuolisista esityksistä jäi myös suomalaiseen faktantarkistukseen.

    Ohessa ensimmäisiä havaintojamme:

    Faktantarkistajan työ ei lopu siihen, että fakta on tarkistettu. Sen jälkeen on saatava ihmiset vakuuttumaan faktasta ja “suostumaan” luopumaan aiemmasta luulostaan. Tämänkin vuoksi olisi oltava nopea ja ehdittävä korjaamaan fakta ennen kuin ihmiset ehtivät sen uskoa. Ja tämän vuoksi olisi oltava kaikkialla (etenkin sosiaalisessa mediassa), jotta fakta tavoittaisi ihmisiä, tiedon levittäjiä ja jakajia, laajasti.

    Faktantarkistuksen niin kuin koko journalismin kannalta kaikkein olennaisinta on yleisö: onko se kiinnostunut ylipäätään siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tätä kiinnostusta voi ruokkia faktoilla ja journalismilla. Tänä päivänä journalisteilla olisi suuri tehtävä saada tuo kiinnostus syntymään. Nyt näyttää siltä, että journalismissa on menty väärään suuntaan ja menetetty ihmisten kiinnostusta ja luottamusta.

    Journalistisen perustaidon rinnalle faktantarkistuksesta on työkalujen kehityksen myötä muodostumassa oma ammattiryhmänsä. Journalistien ja tieteellisesti asioita lähestyvien faktantarkistajien yhteistyöllä luottamusta voidaan palauttaa. Avustavan teknologian kehittymisen odotetaan edistävän  kehitystä.

    Professsori Bill Adair, yksi Global Fact Checking Summit -seminaarin koordinaattoreista totesi, että 3-5 vuoden päästä teknologia on tullut apuihin ja moni nyt ihmisten tekemän yksinkertaisempi faktantarkistus on saatu automatisoitua. Ja enemmänkin: voidaan tehdä sellaista faktantarkistusta, jota ei voi ihmistyönä tehdä. Tämä ei tarkoita, että journalistien työ automatisoidaan vaan tämä tarkoittaa, että aikaa jää journalismin tekemiseen faktoista. Faktantarkistuksesta jää aikaa faktojen löytämiseen.

    Rakenteellinen journalismi (structured journalism) on alalla todennäköinen seuraava suuri askel; hakukoneet rakastavat struktuuria, ja niiden toimivuuteen on löydyttävä tapoja kehittää journalismia ja toimittajantyötä.

    Faktabaarista ja sen suomalaisista yhteistötahoista kokoontumiseen osallistuivat Mikko Salo, Tuomas Muraja, Anne Leppäjärvi ja Johanna Vehkoo.

    Faktabaari perusti kansainvälisille kumppaneilleen oman Factbar-viestintäkanavansa Twitteriin ja Facebookiin.

    Tapaamisesta uutisoivat lisäksi muiden muassa:

    The Washington Post

    Le Monde



    Jaa eteenpäin