FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Maahanmuuttohankkeesta syntyy ohjekaavio kaikkien journalistien käyttöön

    04.07.2016 toimitus
    _Maahanmuuttoa koskevaa faktantarkistusta esiteltiin toukokuussa viestintätoimisto [Luotsin](https://www.viestintaluotsi.fi/) järjestämässä Kriisiviestintäseminaarissa. Tuomas Murajan (vas.) ja Anne Leppäjärven rinnalla mukana journalismin opiskelijat Elina Vironen, Ismo Puljujärvi ja Hanna Vaittinen. (Kuva: Emmi Tulokas) _

    Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen kevään yhteishankkeen aikana journalistiopiskelijat tarkistivat kaikkiaan 11 maahanmuuttoon, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvää väitettä. Parhaimmillaan yksittäiset faktantarkistukset saavuttivat sosiaalisessa mediassa runsaat 30 000 ihmistä.

    Ennen faktantarkistusvaihetta toimittajaopiskelijat kokosivat termipankin maahanmuuttoteemaan liittyvistä käsitteistä jo itsessään edistämään faktapohjaista keskustelua.

    “Maahanmuuttokeskustelussa oikeiden termien käyttäminen ja niiden sisällön ymmärtäminen on kriittisen tärkeää. Monet huhut ja pelot ovat poistettavissa ihan sillä, että tarkistetaan, mistä todella onkaan kysymys. Esimerkiksi Dublin-asetuksen väärintulkinta toistuu usein sekä ihmisten puheissa että mediassa”, toteaa journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi.

    Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen yhteishankkeessa oli mukana parisenkymmentä opiskelijaa. Tavoitteena oli nostaa vahingollisten huhupuheiden leviäminen ja väärien tietojen levittäminen näkyviksi ja keskusteluun sekä samalla haastaa myös median omaa osuutta informaation tuottajina, arvottajina ja välittäjinä. Faktantarkistusprosessin rinnalla lähdettiin laatimaan faktantarkistusprosessista kaaviota kaikkien suomalaisten toimittajien ja toimittajakoulutusten käyttöön. Kaavio julkaistaan syksyllä 2016. Hankkeen rahoitti Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

    ”Vaikka jokainen faktantarkistus on omanlaisensa, prosessista voidaan löytää perusperiaatteita, joita voi hyödyntää kaikissa faktantarkistustapauksissa”, sanoo Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja.

    **Faktabaarilaiset keskittyvät kehityshankkeisiin **

    Tänä vuonna faktantarkistus on ollut yhä näkyvämmin esillä mediatalojen toimitustyössä, kun myös poliitikot ovat sysänneet vastuuta sanomisistaan journalisteille. Kansainvälisesti keskustelua on käyty erityisesti yhdysvaltain presidenttiehdokkaan, Donald Trumpin ja Faktabaarillekin tuttujen, Brexit-äänestyksen myötä esille nousseiden EU-väittämien osalta.  Näitä ja muita faktantarkistukseen kytkeytyviä ilmiötä on käsitelty Facebook-päivityksissämme ja Twitter-kanavillamme (@Faktabaari & @Factbar). Keskustelua jatketaan myös itse tarkistustoiminnan ollessa tauolla. Faktabaari osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen kehitykseen.

    Tuomas Muraja kirjoittaa parhaillaan faktantarkistusta käsittelevää teosta, jonka on määrä ilmestyä alkuvuonna 2017 Tammen julkaisemana.

    Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. Se ei toimi minkään poliittisen puolueen puolesta tai puoluetta vastaan. Vuonna 2014 aloittaneen Faktabaarin toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avoimuutta keskeisenä yhteiskunnallisena perusarvona, tuoda yhteiskunnallinen päätöksenteko lähelle kansalaista sekä antaa kansalaisille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.

    Lisätietoja Faktabaarista: Faktabaarin taustoja Twitter: @Faktabaari Facebook: facebook.com/Faktabaari Sähköposti: toimitus@faktabaari.fi

    Haaga-Helian vastuuhenkilö: Koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi Twitter: @aleppis Sähköposti: anne.leppajarvi@haaga-helia.fi



    Jaa eteenpäin