FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Iso osa eduskuntatyöstä tapahtuu valiokunnissa

    10.04.2015 toimitus

    Eduskunta käyttää perustuslaissa säädettyä toimivaltaansa täysistunnossa. Lakien säätäminen, valtion talousarviosta päättäminen ja hallituksen antamien selontekojen ja kertomusten hyväksyminen sekä pääministerin valinta ja hallituksen luottamuksesta päättäminen tapahtuvat täysistunnossa. Täysistunto ei kuitenkaan sovellu asioiden valmisteluun tai poliittisten kompromissien hakemiseen. Eduskunnan päätöksenteko ei myöskään voi jäädä hallituksessa tapahtuvan valmistelun varaan. Tämän vuoksi lähes kaikki täysistunnossa päätettävät asiat valmistellaan eduskunnan valiokunnissa.

    Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja sekä erityisesti EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta. Erikoisvaliokuntien tehtävänä on valmistella mietintöjä täysistuntokäsittelyä varten muun muassa hallituksen esityksistä, lakialoitteista ja kansalaisaloitteista sekä antaa niiltä pyydetyt lausunnot toisille valiokunnille.

    Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Siten esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysministeriön ja sivistysvaliokunta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Valiokuntien tehtävien jako mahdollistaa valiokunnan jäsenten erikoistumisen valiokuntansa toimialan asioihin.

    Valiokunnat asetetaan vaalikauden alussa koko vaalikaudeksi. Valiokunnan kokoonpano vastaa eduskuntaryhmien voimasuhteita. Valinta tapahtuu käytännössä siten, että vaalien jälkeen eduskuntaryhmät sopivat valiokuntien jäsenistä eduskunnan voimasuhteiden mukaisesti. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että valiokunnan päätös tulee hyväksytyksi myös täysistunnossa.

    Kuhunkin valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Poikkeuksina ovat valtiovarainvaliokunta, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, tarkastusvaliokunta, jossa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä sekä suuri valiokunta, jossa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä. Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan. Puhemies ja ministereinä toimivat kansanedustajat eivät ole valiokuntien jäseniä, eivät yleensä myöskään varapuhemiehet.

    Asiat tulevat valiokunnan käsiteltäväksi pääsääntöisesti täysistunnosta. Kun hallituksen esitys tai muu asia on annettu eduskunnalle, se tulee ensin täysistuntoon lähetekeskusteluun. Lähetekeskustelun lopuksi tehdään puhemiesneuvoston ehdotuksen pohjalta päätös siitä, mihin valiokuntaan asia lähetetään.

    Asian käsittely valiokunnassa aloitetaan asiantuntijoiden kuulemisella ja muun tarpeelliseksi katsotun selvityksen hankkimisella. Valiokunta päättää kutsuttavista asiantuntijoista ja asiantuntijakuulemisen laajuudesta. Yleensä ensin kuullaan asian esitelleen ministeriön edustajaa tai edustajia, sen jälkeen muita asian valmisteluun osallistuneita sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joiden toimialaa säädettävänä oleva lainsäädäntö koskee.

    Asiantuntijakuulemisen päätyttyä käydään valmistava keskustelu, jonka perusteella valiokunnan sihteeri laatii mietintö- tai lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen toimitetaan asian yksityiskohtainen käsittely, jossa päätetään asian yksityiskohdista. Esimerkiksi hyväksyttäessä mietintöä, joka sisältää lakipykäliä, lakiehdotus käydään läpi pykälä pykälältä. Jollei valiokunta päätä asiaa yksimielisesti, siitä äänestetään.

    Mietinnössä valiokunta esittää näkemyksensä sekä perustelunsa asiassa ja ehdottaa täysistunnolle, mitä eduskunnan tulisi asiasta päättää. Valiokunta voi ehdottaa asian hyväksymistä muuttamattomana hallituksen esityksen mukaisesti tai valiokunta voi ehdottaa huomattaviakin muutoksia lakiehdotukseen tai ehdottaa koko ehdotuksen hylkäämistä. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

    Valiokuntien kokoukset eivät ole pääsääntöisesti julkisia. Valiokunta voi kuitenkin päättää kuulla asiantuntijoita julkisessa kokouksessa, joka voidaan toteuttaa myös verkkolähetyksenä. Puhemiesneuvosto on suosittanut, että erityisesti kansalaisaloitetta käsiteltäessä valiokunta harkitsee julkisen kuulemiskokouksen pitämistä.

    Valiokuntien kokousten ei-julkisen luonteen avulla pyritään antamaan mahdollisuus valmistella asioita valiokunnassa luottamuksellisten neuvottelujen ja tietojenvaihdon ilmapiirissä. Valiokunnan kokouksissa käydyistä keskusteluista ei valiokuntakäsittelyn tuloksellisuuden turvaamiseksi yleensä anneta tietoja julkisuuteen edes asian valmistuttua valiokunnasta.

    Valiokunnan käsittelyasiakirjat, esimerkiksi asiantuntijalausunnot, tulevat julkisiksi kun asian käsittely on valiokunnassa päättynyt. Valiokunnan pöytäkirjat tulevat julkisiksi, kun ne tallennetaan tietoverkkoon, joka tapahtuu yleensä viimeistään kokousta seuraavana arkipäivänä. Valiokunnan kokoussuunnitelmat ja kokousten esityslistat ovat heti julkisia ja ne ovat eduskunnan tietoverkossa.



    Jaa eteenpäin