FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    JSN otti käyttöön tuplahäpeärangaistukset

    20.05.2016 toimitus

    Julkisen sanan neuvoston (JSN:n) uutena puheenjohtajana aloitti vuoden 2016 alussa Elina Grundström. Grundström on pitänyt aikaisempaa puheenjohtajaa Risto Uimosta aktiivisempaa linjaa.

    Uimosen aikana, vuonna 2014, kuitenkin otettiin käyttöön tuplahäpeärangaistus eli vakava huomautus. JSN on antanut niitä ainoastaan kahdesti: Seiska-lehdelle ja Radio Rockille.

    JSN painotti Radio Rockille antamassaan huomautuksessa toisista medioista saatavien tietojen tarkistamista. Radiojuontaja **Jone Nikula **ruoti 29.1.2015 rankoin sanankääntein uutista, jossa kerrottiin vauvan kuolleen hinkuyskään. Kantelijan mukaan Nikula esitti asian siten, että kuolema vaikutti johtuneen vanhempien rokotevastaisuudesta. Todellisuudessa lapsi oli alle kolmen kuukauden ikäinen, eli ei vielä edes rokoteikäinen.

    Nikula kysyi lähetyksessä, “kuinka on mahdollista, että tällaiset läpeensä pässit, new age -idiootit saavat tapattaa lapsiansa – – vain sen takia, että meistä nyt vaan tuntuu siltä, että tämä on parasta meidän pikku Petterille tai Pauliinalle – tai mikä vittu sen lapsen nimi nyt olikaan – joka kuoli puhtaasti siksi, että hänen vanhempansa ovat totaalisia vitun idiootteja”.

    JSN:n mukaan “Juontaja antoi täysin väärän kuvan vanhempien osuudesta kuolemaan. Kanava levitti virheellisiä tietoja, vaikka sen olisi ollut helppo tarkistaa, mitä todellisuudessa oli tapahtunut. Lisäksi Radio Rock laiminlöi Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimuksen”.

    Neuvosto piti vauvan kuolemaa lyömäaseena omien mielipiteiden esille tuomisessa ja juontajan räväkkä ja alatyylinen kielenkäyttö vielä korostivat epäasiallista vaikutelmaa.

    Seiska-lehden huomautus puolestaan tuli lehden uutisoitua 29.10.2015 naisen kuolemantapauksesta tappona. Julkaistu tieto oli virheellistä ja rikosepäily oli tuolloin vasta tutkinnassa. Uhrin puoliso esitettiin jutussa “aggressiivisena tapajuoppona” ja rikoksen motiiviksi arveltiin mustasukkaisuusdraamaa.

    Lisäksi lehti oli julkaissut tunnistettavia tietoja epäillystä ja hänen perheestään sekä arkaluontoisia tietoja uhrin lapsista ja puolisosta. Vakavaa huomautusta perusteltiin ennen kaikkea lasten asemalla.

    JSN valvoo mediaa

    Länsimaisissa demokratioissa usein media valvoo omaa toimintaansa. Tätä kutsutaan sääntelyksi, jonka avulla toimijat sopivat yhteisistä pelisäännöistä ja sitoutuvat noudattamaan niitä.

    Suomessa median itsesääntely perustuu Journalistin ohjeisiin, jotka toisaalta eivät ole yksiselitteisiä. Suomessa Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden, kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

    Neuvoston toiminnan aatteellinen ydin on valvoa journalistista etiikkaa ja taata puolueeton ja asiallinen tiedonvälitys. Sääntelyn perinne on vahva etenkin Pohjoismaissa. Suomen Julkisen sanan neuvosto poikkeaa kuitenkin maista kattavuudeltaan. JSN käsittelee painettua mediaa, radiota, televisiota ja näiden kaikkien välineiden verkkosivuja. Yhteiseen käytäntöön ovat sitoutuneet niin toimitukset kuin journalismin kustantajatkin, mikä on erityistä maailman mittakaavassa.

    JSN ei kuitenkaan oma-aloitteisesti valvo tiedotusvälineitä ja uutisvirtaa, vaan sen toiminta perustuu kanteluihin reagoimiselle. On siis pitkälti lukijan, kuulijan tai katselijan toimeliaisuudesta kiinni saattaa tiedotusvälineitä vastuuseen JSN:n kautta ja saada näin mahdolliset epäkohdat oikaistua.

    Kantelusta puolueettomaan käsittelyyn

    JSN toimii kanteluiden perusteella. Jos kantelua ei ole tehty, JSN puuttuu asiaan vain äärimmäisen harvoin. Se ottaa vastaan kanteluita, joiden perusteella antaa langettavan päätöksen tai vapauttavan päätöksen.

    Kantelu on vapaamuotoinen ja sen tekeminen on ilmaista, mutta se pitää tehdä kirjallisena ja omalla nimellä. Helpoin tapa on täyttää nettilomake JSN:n sivuilla. Kun neuvosto on tehnyt ratkaisunsa, kantelumateriaali ja kantelijan nimi tulevat julkisiksi. Kantelijan nimi näkyy neuvoston päätöksessä, mutta sitä ei julkaista verkossa. Perustelluista syistä, kuten yksityisyyden suojan loukkauksessa, kantelijan nimi jätetään pois myös neuvoston päätöksestä.

    Neuvosto ottaa käsittelyyn kanteluita vain tiedotusvälineistä, jotka ovat sitoutuneet neuvoston perussopimukseen.

    Ketkä pääsevät jäseniksi?

    Julkisen sanan neuvoston jäsenkriteerit uusille yksittäisille medioille ovat seuraavat: 1) Media sitoutuu noudattamaan Journalistin ohjeita ja JSN:n perussopimusta. 2) Medialla on oltava päätoimittaja tai vastaava toimittaja. 3) Media on osoittanut hyvää journalistista tapaa. Sitoutuminen Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeisiin on suotavaa kertoa myös yleisölle. 4) Lukijalle, kuulijalle tai katsojalle ei saa jäädä epäselväksi, mikä mediassa on journalistista aineistoa ja mikä ilmoitus- ja mainosaineistoa. 5) Mediasta on helposti löydettävä tiedot julkaisijasta, vastaavasta toimittajasta ja muusta toimituksesta sekä tiedot yhteydenottoa varten.

    Kaikki keskeiset ja merkittävät median toimijat ovat sitoutuneet JSN:n toimintaan. Ulkopuolelle jäävät muun muassa MV-lehti ja Magneettimedia.

    "Suomi24 on pulinapalsta, jolla ei ole omaa sisältöä, joten sitä tuskin huolittaisiinkaan. Perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutiset ei kuulu meille. MV:tä ja muita vastaavia en pidä merkittävinä median toimijoina", JSN:n pääsihteeri **Ilkka Vänttinen **kertoo.

    JSN:n ulottumattomissa ovat myös Karprint Oy:n lehdet (mm. Antiikki ja taide, Ase & Erä, Bodytreenit, Hevosmaailma) ja joukkorahoituksella journalismia julkaiseva Rapport.fi.

    Jäsenyys maksaa 350 euroa vuodelta. Tämä kategoria koskee niitä tiedotusvälineitä, jotka eivät kuulu JSN:n toimivallan piiriin jäsenjärjestönsä kautta. Neuvoston toimintaan on nyt sitoutunut kymmenkunta liittojen ulkopuolista tiedotusvälinettä.

    JSN saa myös valtionapua, joka kattaa kuluista noin neljänneksen. Kannatusyhdistys toimii Julkisen sanan neuvoston taustalla ja turvaa neuvoston taloudelliset edellytykset. Yhdistyksen jäseniin kuuluvat Journalistiliitto, Radio- ja televisiotoimittajien liitto, Aikakauslehtien liitto ja Sanomalehtien liitto. Myös Paikallislehtien liitto, RadioMedia, Yleisradio, oy MTV Oy ja Sanoma Entertainment Oy ovat kannatusyhdityksen jäseniä.

    Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry. on JSN:n tukiyhdistys, jonka tehtäviin kuuluu neuvoston talousasioiden lisäksi myös aatteellinen tuki.

    Vänttisen mukaan vuonna 2015 JSN sai kaksi hakemusta, joista toinen hakija perui, koska tuli hyväksytyksi Sanomalehtien liittoon. Toinen puolestaan on käsittelyssä toukokuussa kevätkokouksessa. Hakemuksia tulee harvakseltaan – ei edes joka vuosi eli viime vuosi oli poikkeuksellisen ”vilkas”.

    Miksi mukaan liitytään?

    Vänttisen mukaan jäsenyys on sertifikaatti siitä, että lukijat, kuuntelijat ja katselijat voivat kantelun välityksellä kyseenalaistaa tiedotusvälineen journalistiset ratkaisut. Julkisen sanan neuvostoon kuuluvat toimijat julistautuvat hyvän journalistisen tavan kannattajaksi ja ilmoittavat noudattavansa journalistin ohjeita.

    Tiedotusväline saa JSN:n kautta myös itselleen hyödyllistä tietoa omasta toiminnastaan, mikäli heistä kannellaan. Huomautuksen myötä media saa mahdollisuuden niin sanotusti ryhdistäytyä ja toimitapojaan muuttamalla välttyä vaikeuksilta tulevaisuudessa.

    Vänttisen mukaan JSN:n kannatusyhdistyksen jäsenyydestä on eronnut ainoastaan yksi tiedotusväline. Tv-kanava Fox irtisanoutui JSN:n piiristä vuonna 2015 ja perusteli päätöstään sillä, että Foxin kaltaisella viihdekanavalla oli kovin vähän annettavaa JSN:lle. Kanavalla ei esimerkiksi tehdä toimitustyötä Suomessa. Ohjelmajohtaja** Mikko Silvennoinen** kertoi journalistiliitolle, että erostaan huolimatta Fox kunnioittaa JSN:n työtä ja kuuntelee sen lausuntoja edelleen.

    Kuka käsittelee kantelut?

    Itse neuvoston jäsenet valitaan avoimen ja sisäisen haun perusteella JSN:n taustayhteisöstä, johon kuuluvat esimerkiksi Aikakauslehtien Liitto ry., Sanomalehtien Liitto ry. sekä SAK:n palkansaajalehtien PALE ry. Yhteisöön kuuluvat myös muiden muassa Suomen Journalistiliitto ry. (Radio- ja televisiotoimittajien Liitto ry.), Yleisradio Oy ja MTV Oy. JSN:n taustayhteisöt valitsevat kahdeksan jäsentä neuvostoon avoimen ja sisäisen haun perusteella.

    Näiden poimitaan kahdeksan median edustajaa, jonka jälkeen JSN valitsee avoimessa haussa viisi yleisön edustajaa, jotka eivät saa toimia joukkoviestinnän palveluksessa tai luottamustehtävistä. Kahdella yleisön jäsenellä tai heidän henkilökohtaisella varajäsenellään tulee mahdollisuuksien mukaan olla erityistä perehtymistä sananvapautta tai etiikkaa koskeviin kysymyksiin.

    Journalistin ohjeiden mukaan journalistista päätösvaltaa ei tule antaa toimitusten ulkopuolelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että yleisön edustuksen osuus neuvostossa ei ole mediaa suurempi. Sananvapauslaki takaa päätoimittajalle oikeuden päättää johtamansa välineen julkaisemasta sisällöstä. Myös JSN:n ajatus vapaaehtoisesta sääntelystä saattaisi muuttua ulkopuolisen saneluksi tai saneluyritykseksi. Yleisön edustus neuvostossa on siis oleellista.

    Kantelu on tehtävä kolmen kuukauden sisällä julkaisupäivästä

    JSN:lle tehtävässä kantelussa on perusteltava, mitä journalistin ohjeiden kohtaa rikotaan ja millä tavalla juttu tai ohjelma rikkoo ohjeita. JSN ei ota tutkiakseen asiaa, jonka julkaisemisesta on kulunut yli kolme kuukautta. Tästä voidaan poiketa vain erityisestä syystä.

    Jos kantelu koskee lehteä, tulee kantelun yhteyteen liittää kopio, leike tai lehden kyseinen numero. Radio-tai tv-ohjelmista kanneltaessa tulee mainita miltä kanavalta ohjelma on lähetty sekä kellonaika ja päivämäärä.  Internet-sivustoiden kohdalla tulee mainita sivuston linkki.

    Jos kantelu koskee esimerkiksi yksityisyyden suojaa tai siihen verrattavaa seikkaa, on kantelulle oltava asianomistajan suostumus. Jos kantelu kohdistuu jutussa olleeseen asiavirheeseen, pitää tiedotusvälineeltä ennen kantelua pyytää virheen korjausta ja liittää korjauspyyntö ja siihen mahdollisesti tullut vastaus kanteluun.

    Kantelun saavuttua JSN:n sihteerit esikarsivat kantelut, jotka eivät kuulu JSN:lle vaan esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle, mainonnan eettiselle neuvostolle tai poliisille. Neuvostoon kuulumattomista tiedotusvälineistä on mahdollisuus tehdä kuitenkin rikosilmoitus. Poliisin mukaan esimerkiksi MV-lehdestä on tehty kymmeniä rikosilmoituksia. Neuvosto ei käsittele kanteluita, jos ilmoituksen tekijä hakee päätöstä rikos-ja vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten.

    **Karsittavien kanteluiden kirjava joukko **

    Valmistelevan sihteerin esittelyn perusteella puheenjohtaja päättää kantelun karsimisesta tai ottamisesta käsittelyyn harkinnan perusteella. Valtaosa kanteluista karsitaan tässä vaiheessa. Vänttisen mukaan harkinnan perusteella karsittavat ovat ylivoimaisesti suurin ja hyvinkin kirjava joukko.

    "Puheenjohtajan harkintaan perustuva karsimispäätös voi johtua esimerkiksi siitä, että väline on jo korjannut olennaisen asiavirheen, josta kannellaan, tai muokannut juttuaan muutoin tai myöntänyt kantelijalle oikeuden omaan kannanottoon eli vastineeseen tai tehnyt jatkojutun kantelun kohteena olevaan juttuun."

    Vänttisen mukaan puheenjohtaja voi karsia myös käsittelystä kantelun, jollaisesta on lukuisia niin sanottuja “ennakkopäätöksiä”.

    "Tällainen voi olla esimerkiksi kantelu otsikosta, joka kantelijan mielestä ei pidä paikkaansa. JSN:n vakiintuneen tulkinnan mukaan otsikko voi olla ns. vähän sinne päin, kunhan asia selviää itse jutusta", Vänttinen selventää.

    Esimerkiksi kantelun tekeminen JSN:lle ilman minkäänlaista yhteydenottoa toimitukseen voi johtaa kantelun karsimiseen. Myös anonyymit tai JSN:n toimivallan ulkopuolisia tahoja koskevat kantelut karsitaan. Tällaisia sihteerien esikarsimia kanteluita tehtiin vuonna 2015 neljäkymmentä.  Aineistoa karsituista kanteluista säilytetään puoli vuotta, eikä karsimisperusteista tehdä tarkkoja tilastoja.

    Julkisen sanan neuvosto kuitenkin tilastoi verkkosivuilleen tietoja kantelujen määristä. Kantelumäärien kasvu löytyy sivustolta graafisena esityksenä. Lisäksi kuluvan vuoden aikana tehdyt päätökset on tilastoitu. JSN:n vuosikertomuksen mukaan vuonna 2014 JSN:n päätöksistä 40 prosenttia oli langettavia.

    Vuonna 2016 1.1.–21.4. välisenä aikana JSN on tehnyt 48 ratkaisua, 27 kantelua on otettu käsittelyyn ja 130 on karsittu. Prosenttimääräisesti tämä tarkoitti sitä, että reilusti alle puolet kanteluista on otettu käsittelyyn ja valtaosa on karsiutunut.

    Vuonna 2015 kanteluita tehtiin huomattavasti enemmän edellisvuoteen verrattuna. Vänttisen mukaan kasvu ei ole seurausta esimerkiksi kiihtyneestä maahanmuuttokeskustelusta, sillä aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyviä kanteluita tuli vain kolmisenkymmentä kappaletta.

    Huomautukset ja tuplahäpeärangaistukset

    Kantelun käsittelyn jälkeen JSN julkistaa päätöksensä, jotka ovat luettavissa JSN:n verkkosivuilta. Päätös on joko vapauttava tai langettava. Vapauttava päätös tarkoittaa, että kantelu on aiheeton. Jos JSN katsoo tiedotusvälineen syyllistyneen kantelussa mainittuihin rikkomuksiin, antaa se langettavan päätöksen. Tästä seuraa huomautus, joka on julkaistava lyhyessä määräajassa. Jos kyseinen media ei julkaise huomautusta, annetaan se muuten julkisuuteen.

    Vänttinen luonnehtii huomautusta häpeärangaistukseksi, kun taas vakava huomautus voidaan mieltää “tuplahäpeärangaistukseksi”. Niitä on annettu kaksi.

    Myös journalistien tiedonhausta voi tehdä kantelun. Toimittajien tietojenkalastelua kritisoitiin varsinkin Jokelan koulusurmien yhteydessä.  Esimerkiksi Iltalehti ja 7 päivää-lehti saivat JSN:lta langettavat päätökset. Median toimintaa tragedian uutisoinnissa tarkastellut Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori ja oikeustieteen dosentti **Jukka Kemppinen **on julkaissut tietojaan blogissaan.

    "Jokelan langettavat tulivat yksityiselämän suojan loukkaamisesta eli henkilöiden kuvaamisesta kotipihallaan. Tietojenhankinnasta keskusteltiin yleisellä tasolla ja sen perusteella Journalistin ohjeisiin lisättiin hienotunteisuusvaatimus myös tietoja hankittaessa – ei ainoastaan julkaistaessa", Vänttinen kertoo.

    Oikaisu ja vastine

    Sananvapauslaissa oikaisu tarkoittaa virheellisen tiedon korjaamista. Vastine puolestaan tarkoittaa oikeutta vastata itseään koskeviin loukkaaviin väitteisiin. Oikaisuoikeus on jokaisella, jota virheellinen tieto koskee.

    Vastineoikeus on vain luonnollisilla henkilöillä ja vaatimus pitää saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätoimittajan kielteisestä päätöksestä.

    Journalistin ohjeissa on säännöksiä virheen korjauksesta ja omasta kannanotosta. Sananvapauslaissa puolestaan on säännöksiä oikaisusta ja vastineesta. JSN tulkitsee toiminnassaan aina Journalistin ohjeita, kun taas tuomioistuin käsittelee sananvapauslain oikaisua ja vastinetta koskevat vaatimukset.

    Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimitus korjaa virheet oma-aloitteisesti tai heti, kun niistä on saatu tieto. Asianosaisen pitää reagoida viipymättä virheisiin ja loukkaaviin väitteisiin ennen kuin hän vie asian  JSN:lle tai viranomaiselle. Jos tapaus siirretään oikeusasteen käsiteltäväksi, JSN luopuu kantelun käsittelystä.

    Journalistin ohjeet edellyttävät, että jos nimettyä tahoa arvostellaan tiedotusvälineessä erittäin voimakkaasti, on hyvä tuoda hänen näkökantansa esiin samassa yhteydessä tai ainakin jälkikäteen. Jos näin ei ole tehty, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

    Tuomioistuin voi velvoittaa päätoimittajan julkaisemaan oikaisun tai vastineen, jos sananvapauslain edellytykset täyttyvät. Oikaisu tai vastine edellyttää, että vaatimuksen esittäjä on asianosainen ja ettei virhe ole vähäinen. Oikaisu tai vastine ei saa ylittää sisällöltään alkuperäistä viestiä. Se ei saa myöskään olla lainvastainen tai loukkaava.

    JSN ei kuitenkaan voi velvoittaa toimitusta virheen korjauksen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

    Kenellä valta loppujen lopuksi on?

    Nimestään huolimatta Julkisen sanan neuvosto ei kuitenkaan lain mukaan hoida julkista tehtävää. Suomessa ainoastaan viranomaisille voidaan antaa merkittäviä julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä.

    Apulaisoikeuskansleri katsoi vuonna 1997 tehdyssä ratkaisussaan, että JSN ei ole viranomainen. Suomen perustuslain 124. pykälän mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Tehtävän luovuttaminen ei saa myöskään vaarantaa oikeusturvaa, perusoikeuksia eikä hyvän hallinnon vaatimuksia. JSN:la ei siis ole lainsäädäntö-tai tuomiovaltaa.

    Medialle on tärkeää säilyttää uskottavuutensa. Sivistysvaltiossa viranomaiset eivät ensisijaisesti säätele mediaa, ja tämän vuoksi sääntelyä halutaankin noudattaa erityisen huolellisesti. “Itsesääntely” on harhaanjohtava termi, sillä säätelyyn toimivuuden varmistamiseksi vaaditaan kansalaisten valppautta. Loppujen lopuksi juuri sinä olet olennaisessa roolissa median valvonnassa.

    Juttua on päivitetty 20.5.2016 klo 11.10. Lisätty, että tuplahäpeärangaistus eli vakava huomautus otettiin käyttöön jo Risto Uimosen puheenjohtaja-aikana, vuonna 2014.



    Jaa eteenpäin