FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Käsikirja: 4. luku - tarkistaja ryhtyy kokoamaan lähteitä

    17.01.2018 toimitus

    Faktabaarin Faktantarkistamisen käsikirja antaa kiinnostuneille ihmisille työkaluja oman mediakenttänsä kriittiselle tarkastelulle. Lukijan ei tarvitse olla toimittaja tai minkään alan asiantuntija: faktantarkistaminen edellyttää enimmäkseen sinnikkyyttä, rohkeutta ja halua ymmärtää ympäröivää maailmaa.

    Faktantarkistus edellyttää aiheeseen tutustumista ja sen ymmärtämistä.  Olemme nyt faktantarkistusprosessin 2. vaiheessa ja väitteelle lähdetään hakemaan olennaisia lähteitä. Faktantarkistajan ammattitaito korostuu tässä vaiheessa, sillä olennaisen tiedon äärelle pääseminen edellyttää tiedonhaun tuntemusta.

    Jotkut tarkistukset selviävät muutamalla puhelinsoitolla mutta joitain asioita saatetaan selvittää useita päiviä. Kun väite on tarkasti määritelty, seuraava tehtävä on määritellä käytettävät lähteet. Huomaa myös tarkistettavalle väitteelle esitetyt mahdolliset lähteet siinä julkaisussa, mistä se on poimittu. On syytä tarkistaa, että esimerkiksi haastateltavan mainitsemat aineistot ovat ylipäätänsä olemassa tai tarkistettavan väitteen sisältävässä jutussa käytetyt kuvat eivät ole manipuloituja. (Voidaan myös tarpeen vaatiessa selvittää, onko jutussa kyse disinformaatiosta.)

    Yhteys dokumentoinnin ammattilaiseen - käytetään primäärilähteitä

    Faktantarkistustyön aluksi pyritään pääsemään alkuperäislähteille. Faktabaari pyrkii käyttämään apunaan dokumentoinnin, tiedonkeruun ammattilaista, organisaatioiden viestintää, tilastoja, lakitekstejä ja asetuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia ja avoimesti julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta. Alkuperäislähteiden linkit otetaan talteen. Tämän käsikirjan liitteenä listattuna luotettavina pidettyjä lähteitä.

    Informaatikko on tiedonhankinnan ammattilainen ja Faktabaarin toimitustiimistä riippumaton toimija. Informaatikko auttaa faktantarkistusprosessissa hankkimalla relevanttia lähdeaineistoa. Häneltä saat linkit asiaa koskeviin säädöksiin, tilastoihin, artikkeleihin yms. Ota yhteyttä Faktabaarin sähköpostiin informaatikko@faktabaari.fi.

    Harjoittelemalla faktantarkistajakin pääsee tiedonhaussa omatoimisesti jo pitkälle. Ohessa on tiiviisti lueteltu tiedonhakuun ja lähteiden arviointiin liittyvä näkökohtia. Vastaamalla näihin kysymyksiin voi mutkikkaaltakin tuntuva faktantarkistus jäsentyä helposti lähestyttäväksi.

    Tiedonhakijan kysymyslista

    • Mitä asiasta on tiedossa jo ennestään, missä tai kenellä nämä tiedot ovat? Tiedetäänkö hyviä lähteitä (esimerkiksi kirjoittajia, asiantuntijoita, tietopankkeja tai lehtiä)?

    • Millaiseen tarkoitukseen tieto tulee (esimerkiksi tutkimukseen, selvitykseen, puheeseen, artikkeliin tai kommenttipuheenvuoroon)?

    • Millaisessa muodossa tulokset halutaan: riittävätkö pelkät faktat (lähteineen) vai hankitaanko analysoitua tausta-aineistoa, tutkimuksia, artikkeleita, kirjoja jne?

    • Kuinka laajalta maantieteelliseltä tai sisällölliseltä alueelta etsitään? Millä kielillä?

    • Jos kielitaidon puute vinouttaa relevanttien lähteiden käyttöä, miten puute korjataan?

    • Mihin mennessä tietojen tai aineistojen on oltava koossa?

    Kun faktantarkistaja on koonnut joukon lähteitä, on syytä arvioida myös näitä kriittisesti. Verkossa myös esiintyy uskottavan näköistä disinformaatiota, joka on tehty sellaiseksi, että se huiputtaa lukijan intuitiota ottamaan sen todesta (lue lisää: Disinformaation analysointi ja faktantarkistusprosessi). Faktantarkistus menettää uskottavuutensa, mikäli sen lähteet osoittautuvat vähääkään virheellisiksi. Faktantarkistukseen kohdistuu paljon luottamusta, jonka menettämisellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia koko toiminnalle. (Mikäli tarkistuksen lähteissä ilmenee virheitä, ne pyritään oikaisemaan mahdollisimman nopeasti.)

    Lähdekrittiikin tsekkauslista

    • Ajantasaisuus:  milloin tieto on julkaistu? Pitääkö se edelleen paikkansa?

    • Mitä näkökulmaa lähde edustaa? Esim. tutkija, viranomainen, rahoittaja, edunvalvoja, kokemusasiantuntija, mahdollinen poliittinen suuntaus jne.

    • Mihin tarkoitukseen löydetty tieto on tehty?

    • Onko kyseessä alkuperäinen dokumentti vai ns. toisenkädentieto?

    • Jos kyse on tilastollisista tunnusluvuista, kuka ne on koonnut?

    • Ethän käytä yrityksen tai muun tahon lehdistötiedotetta ainoana lähteenäsi?

    • Eritteleekö lähteesi faktat mielipiteistä? Onko se voimaakkaan tarinallinen, tarkoituksellisen tunteita herättävä? Onko sen yhteydessä tunteita nostattavia kuva- tai videomateriaaleja?

    • Paljastaako käyttämäsi lähde omat lähteensä? Muistathan tarkistaa myös niiden paikkansapitävyyden.

    • Tarkista linkkien toimivuus. Jos verkko-osoite epäilyttää, tarkista verkkotunnuksen omistaja, esim. WHOIS-palvelusta:  https://whois.icann.org/en- Vältä lähteitä, jotka tekevät toistuvasti virheitä perusasioissa tai sotkevat peruskäsitteet.

    • Faktabaari ei käytä lähteitä, jotka viittaavat paljon nimettömiin henkilölähteisiin. Nimettömänä esiintyvän asiantuntijan lausuntoon tulee suhtautua aina kriittisesti.

    Kun väite on selvillä ja siihen liittyvät lähteet on koottu, voidaan tarkistusprosessissa siirtyä ajankohtaislähteisiin, mikä usein tarkoittaa alan asiantuntijoita.

    //

    Seuraava luku

    Tämä on neljäs osa presidentinvaalien alla julkaistavasta Faktantarkistamisen käsikirja -artikkelisarjasta. Sarjassa saatetaan julki Faktabaarin tuore käsikirja pala palalta kaikkien käyttöön ja se jatkuu lähiaikoina. Lisätietoa saat myös tutustumalla verkkosivuumme. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan toimintaan.

    Lopullinen käsikirja kootaan tästä sarjasta ja sitä muokataan mm. yleisöpalautteen avulla. Palauteen voit laittaa esim.: toimitus@faktabaari.fi, Twitter:@faktabaari tai facebook.com/faktabaari/. Voit myös antaa palautteen henkilökohtaisesti 25.1. 2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 20-23, YLE:n vaalitentin reaaliaikaisen seurannan yhteydessä. Paikalla Faktabaarin pop-up toimitus.

    23.1.2018: Korjattu taittoa



    Jaa eteenpäin