FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Käsikirjan 6. luku - faktantarkistusjutun kirjoittaminen

    17.01.2018 toimitus

    Faktabaarin Faktantarkistamisen käsikirja antaa kiinnostuneille ihmisille työkaluja oman mediakenttänsä kriittiselle tarkastelulle. Lukijan ei tarvitse olla toimittaja tai minkään alan asiantuntija: faktantarkistaminen edellyttää enimmäkseen sinnikkyyttä, rohkeutta ja halua ymmärtää ympäröivää maailmaa.

    Faktantarkistusprosessin 4. vaiheessa asiantuntijoiden vastausten ja lähteiden avulla faktantarkistaja kirjoittaa jutun.

    Kun väitteen todenperäisyyden tarkastelun kannalta riittävä aineisto on saatu kokoon, laaditaan journalistinen yhteenveto. Tämä on jutun esiversio, johon tulee usein vielä tarkennuksia ja muutoksia.

    Faktantarkistaja voi vastaavan päätoimittajan kanssa sopia ennakkoon siitä, kirjoittaako lopullisen jutun faktantarkistaja vai toimittaako hän vain materiaalin jollekin toiselle työstettäväksi. Nämä tehtävät voidaan helposti jakaa, mikäli tausta-aineiston kerännyt faktantarkistaja on toiminut huolellisesti ja kaikkia tässä käsikirjassa lueteltuja vaiheita noudattaen. Jutun kirjoittaja saa käsiinsä aineiston, jossa tarkistettava väite esiintyy, siihen liittyvät lähteet, asiantuntijoiden haastattelut ja kenties alustavan yhteenvedon.

    Faktantarkistaja ja juttua kirjoittava faktabaarin toimittaja voivat myös toimia työparina, mikä varsinkin tulkinnanvaraisissa tapauksissa voi edesauttaa käsittelyn monipuolisuutta.

    Kun juttu alkaa valmistua, teksti lähetetään takaisin asiantuntijoille tarkistettavaksi. Yleensä he tarkistavat omat osuutensa ja korjaavat toimittajan väärinkäsitykset ja muut tekstiin eksyneet virheet. Tavoitteena on laadukas faktantarkistusjuttu. Omia virheitä tai väärinkäisityksiä ei tule säikähtää.  Toistuva oikaiseminen julkaistuihin faktantarkistuksiin söisi toiminnan uskottavuutta. Siksi avoimin mielin kannattaa pyrkiä tunnistamaan omat virheet ajoissa.

    Mikäli asiantuntijat ovat esittäneet keskenään ristiriitaisia tulkintoja väitteestä, tämä ristiriita täytyy kirjoittaa auki. Vaikeissa tapauksissa etsitään lisää lähteitä ja asiantuntijoita väitteen tarkistamiseksi.

    Usein kannattaa antaa vastausaikataulu ja tarvittaessa olla suoraan yhteydessä asiantuntijaan. Puhelin on tässäkin hyvä kirittäjä.

    Kuten on jo mainittu yleensä asiantuntijan nimeä ei mainita, ellei se aiheen kannalta ole välttämätöntä. Asiantuntija esiintyy yleensä organisaationsa nimissä, eikä siten ole “nimetön lähde”. Jos sen sijaan ei ole käytettävissä alkuperäisdokumenttilähteitä asiantuntijan nimen mainitseminen on suotavaa. Faktantarkistusta ei voi julkaista ilman lähteitä.

    Esimerkki

    Kun kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) epäili twitterissä, että perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma on perustuslain vastainen, toimittaja Taika Dahlbom (toimi Faktabaarin eduskuntavaalit hankkeessa 2015) otti suoraan yhteyttä Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professoriin Tuomas Ojaseen. “Kun sain professori Ojasen langan päähän ja esitin asiani, hän lupautui heti puhelimessa kommentoimaan jotain väitettä. Esitin raflaavimman löytämäni. Keskustelumme kesti kaikkiaan viitisentoista minuuttia, kun esitin useita väitteitä ja professori ampui ne välittömästi alas perustuslain vastaisina perusteluineen. Kirjoitin vastaukset ylös, naputtelin ne puhtaaksi ja lähetin meilitse Ojaselle tarkistettavaksi. Kävimme tarkistusprosessia muutaman meilin ajan, sillä lakitekstin tulkinnan kirjoittaminen on pikkutarkkaa, mutta tekstistä piti saada kuitenkin yleisölle ymmärrettävissä oleva”, Dahlbom kertaa.

    Faktantarkistusjutun puhtaaksikirjoittaminen

    Faktantarkistuksen lopputuote on faktantarkistusjuttu. Huolellisesti ja taitavasti tehtynä se kasvattaa faktatarkistuksen ainoaa pääomaa, luotettavuutta.

    Faktantarkistusjuttu kokoaa koko prosessin aikaan kertyneestä materiaalista yhteenvedon, jonka perusteella lukija voi ymmärtää väitteen tarkistamiseen liittyneet vaiheet ja voi tarvittaessa itse tarkistaa väitteestä esitetyt näkökohdat. Juttu tukee medialukutaidon opetusta ja uusien tarkistajien valmennusta.

    Journalismin perustehtävä on tehdä maailmaa lukijalle ymmärrettävämmäksi. Journalistisen tekstin tulee siis tukea tuota tehtävää. Helppolukuisuus, ymmärrettävyys ja selkeys ovat luettavan tekstin keskeisiä piirteitä.

    Faktabaari on sitoutunut tarkistustyössä Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeisiin ja kansainväliseen avoimuusperiaatteisiin. Nämä ohjeet ohjaavat myös kaikkea Faktabaarin työtä.

    Tarkistettu faktaväite muotoillaan tekstiksi perusuutistyön lakeja noudattaen. Kuka sanoi?, mitä sanoi?, missä sanoi?, ovat perusrunko tekstille, joka noudattaa myös rakenteellisesti perusuutisjuttua, eli sisältää otsikon, ingressin ja leipätekstin.

    Uutisen tapaan teksti on neutraali, eikä sisällä omia mielipiteitä – tarkoitus on vain tarkistaa annettu väite. Itse tarkistuksen on hyvä olla lyhyt ja napakka teksti ilman väliotsikoita. Kiemurainen lakitekstikin on mahdollista saada yleistajuisempaan muotoon, mutta on hyvä olla tarkkana, ettei tule oikoneeksi liikaa. Kursiivilla kirjoitettava tarkistajan kuvaus prosessista valintoineen, työkaluineen ja mahdollisine puutteineen tukee Faktabaarin tavoitetta avata prosessia medialukutaidon ja joukkoistuksen lisäämiseksi.

    Tekstin lopussa kerrotaan, minkä “tuomion” tarkistettu fakta on prosessissa saanut. Ja erityisesti miksi kyseiseen johtopäätökseen on päädytty jaarittelematta kuitenkaan liikaa. Esimerkiksi Poynter Instituutilla on vinkkejä hyvän faktatarkistetun jutun rakenteesta ja kirjoittamisesta.

    Faktantarkistusjutulle ei ole erityisiä muoto- tai pituusvaatimuksia. Kunhan juttu täyttää tarkoituksensa, eli selkeästi käsittelee väittämän ja esittää lukijalle uskottavasti perustelut väitteen arvioimiseksi. Joskus kokonaisuuden hahmottamiseksi voidaan joutua kirjoittamaan paljon taustoittavaa materiaalia.

    Vastaava toimittaja voi hankalissa tilanteissa päättää lopullisen jutun laajuuden ja sopivan argumentointitavan. Lopullinen julkaisupäätös on aina vastaavan toimittajan. Valinnat perustellaan avoimesti.

    //

    Seuraava luku

    Tämä on kuudes osa presidentinvaalien alla julkaistavasta Faktantarkistamisen käsikirja -artikkelisarjasta. Sarjassa saatetaan julki Faktabaarin tuore käsikirja pala palalta kaikkien käyttöön ja se jatkuu lähiaikoina. Lisätietoa saat myös tutustumalla verkkosivuumme. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan toimintaan.

    Lopullinen käsikirja kootaan tästä sarjasta ja sitä muokataan mm. yleisöpalautteen avulla. Palauteen voit laittaa esim.: toimitus@faktabaari.fi, Twitter:@faktabaari tai facebook.com/faktabaari/. Voit myös antaa palautteen henkilökohtaisesti 25.1. 2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 20-23, YLE:n vaalitentin reaaliaikaisen seurannan yhteydessä. Paikalla Faktabaarin pop-up toimitus.

    23.1.2018: Korjattu taittoa.



    Jaa eteenpäin