FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Käsikirjan 7. luku - Faktabaarin arviointiasteikko

    17.01.2018 toimitus

    Faktabaarin Faktantarkistamisen käsikirja antaa kiinnostuneille ihmisille työkaluja oman mediakenttänsä kriittiselle tarkastelulle. Lukijan ei tarvitse olla toimittaja tai minkään alan asiantuntija: faktantarkistaminen edellyttää enimmäkseen sinnikkyyttä, rohkeutta ja halua ymmärtää ympäröivää maailmaa.

    Seuraavassa esitetään yleisellä tasolla Faktabaarin käyttämä arviointiasteikko. Näistä 50/50-väite sekä disinformaatio-väite ovat selvästi haastavampia tarkistusjuttuja kuin totta- tai väärin-väitteet.

    Virheellisiin väitteisiin, joiden tahallisuutta ei ole erityistä syytä olettaa (kts. disinformaatio alla) ja joiden esittäjät tyypillisesti korjaavan virheensä (esim. Julkisen sanan neuvoston jäsenmediat ja poliitikot), sovelletaan Faktabaarin “liikennevaloasteikkoa”._

    **Totta **(Väite pitää paikkansa)

    Esitetty väite pitää paikkansa siinä asiayhteydessä, jossa se on esitetty. Väite voi olla totta muissakin yhteyksissä, mutta faktantarkistus koski vain tarkistuspyynnössä yksilöityä väitettä. Väitteen tarkistusjutussa kerrotaan väitteen tausta ja siihen olennaisesti liittyvät tausta-aineistot.

    **Väärin **(Väite ei pidä paikkaansa)

    Esitetty väite ei pidä paikkaansa siinä asiayhteydessä, jossa se on esitetty. Tarkistusjutussa väite voidaan todeta aina pätemättömäksi, mutta siinä voidaan myös esittää tilanne, jossa esitetty väite pitäisi paikkansa. Tämä auttaa lukijaa ymmärtämään väitteen kontekstia ja tuo näkyviin myös väitteen esittäjän suhdetta väitteeseen. Paikkansapitämätön väite voi olla tietoista valehtelua tai huolimattomuutta mutta Faktabaari ei pääsääntöisesti ota kantaa väitteen esittäjän motiiveihin, ellei asiayhteys esimerkiksi laatijan nimettömyys ja puutteet kanavan avoimuuskäytännöissä viittaa hämmennysyritykseen esim. yleisen luottamuksen horjuttamistarkoituksessa (kts. disinformaatio alla). 

    50/50 (Väitteessä on paikkaansapitävyyksiä, mutta esimerkiksi otsikointi antaa väärää tietoa)

    Faktantarkistuksessa selviää aina jotain ja 50/50-väitteen käsittely voi itsessään tarjota lukijalle arvokasta lisätietoa ja edistää faktapohjaista julkista keskustelua. Väitteestä käyty yhteiskunnallinen keskustelu, asiantuntijoiden lausunnot ja muut lähteet avataan lukijalle.

    50/50-väitettä Faktabaari ei pysty riittävällä varmuudella osoittamaan todeksi eikä myöskään epätodeksi (väärin), vaikka faktantarkistusprosessi on viety läpi. Tällöin niin väitteeseen kuin sille vastakkaiseen väitteeseen ei tulisi vedota faktana ilman lisäperusteita. Faktabaari merkitsee tällaiset tapaukset leimalla 50/50 täsmentäen tarvittaessa analyysissaan syitä.  Jos kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä väite, Faktabaari pyrkii avaamaan faktantarkistusartikkelissa syitä sille, miksi faktaa ei pystytty vahvistamaan eikä kumoamaan.

    Esimerkiksi tähän tilanteeseen päädytään, jos

    • Asiantuntijat sanovat, että väitettä ei voi osoittaa todeksi eikä kumota

    • Väite on moniosainen tavalla, että osa väitteestä pitää paikkansa ja osa ei

    • Väite on monitulkintainen ja osalla tulkinnoista se on osoitettavissa todeksi ja osalla epätodeksi

    • Väitettä koskevat asiantuntijalausunnot ovat ristiriitaisia

    On kuitenkin varottava, ettei 50/50-väitettä tulkita “puoliksi todeksi”, jolloin sitä voitaisiin käyttää retorisena tehokeinona vaikkapa tulkintaväitteiden tai hybridivaikuttamisen tukena (esim. “Faktabaarikin selvitti faktat ja totesi, että asia ei ole ihan niin kuin on väitetty - väitteessä on siis jotain perää!”). Mielummin puhutaan (puoliksi) puutteelisesta/epäselvästä (toisaalta/toisaalta) väitteestä.

    Disinformaatio (epätosi väite on tarkoituksellinen osa vihamielistä tai jonkin organisaation etua tavoittelevaa vaikuttamisyritystä)

    Faktantarkistuksen yhteydessä käy ilmi, että tarkoituksellisesti epätodella tai muuten harhaanjohtavalla väitteellä pyritään häiritsemään julkista keskustelua tai viemään sitä tarkoitushakuisesti väitteen liikkelle panneen tahon toiveiden mukaiseen suuntaan. Disinformaation analysoinnista ja faktantarkistusprosessista on erillinen liite. Hybridivaikuttaminen  puolestaan on suhteellisen uusi vihamielisen vaikuttamisen ilmiö. Jarmo Mäkelä on laatinut aiheesta laajemman kirjoituksen Faktabaarin Baaripuheita-osioon.

    (Huom! Faktabaari konsultoi paraikaa (20.1.2018)  asiantuntijoita kansainvälisesti yhteensopivan suomenkielisen haitallisen viestinnän luokittelun luomiseksi. __Referenssit esim. malinformaatioon ja Faktabaarin suhtautumiseen eri virhetyyppien osalta lisätään em. konsultaation jälkeen.)

    //

    Seuraava Luku

    Tämä on seitsemäs osa presidentinvaalien alla julkaistavasta Faktantarkistamisen käsikirja -artikkelisarjasta. Sarjassa saatetaan julki Faktabaarin tuore käsikirja pala palalta kaikkien käyttöön ja se jatkuu lähiaikoina. Lisätietoa saat myös tutustumalla verkkosivuumme. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan toimintaan.

    Lopullinen käsikirja kootaan tästä sarjasta ja sitä muokataan mm. yleisöpalautteen avulla. Palauteen voit laittaa esim.: toimitus@faktabaari.fi, Twitter:@faktabaari tai facebook.com/faktabaari/. Voit myös antaa palautteen henkilökohtaisesti 25.1. 2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 20-23, YLE:n vaalitentin reaaliaikaisen seurannan yhteydessä. Paikalla Faktabaarin pop-up toimitus.

    21.1.2018: Lisätty kappale “Virheellisiin väitteisiin, joiden…” ja lauseet “ Huom! Faktabaari konsultoi…” sekä “Referenssit esim. malinformaatioon…”.

    22.1.2018: Muokattu 21.1. lisättyjä lauseita luettavampaan muotoon.



    Jaa eteenpäin