FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Käsikirjan liite: Faktantarkistaminen digitaalisessa mediakentässä

    17.01.2018 toimitus

    Digitalisoitunut tiedonvälitys tuo uusia haasteita faktantarkistamiselle. Sosiaalisessa mediassa (ja joskus niin sanotussa tavanomaisessa mediassa) voi tulla vastaan kuvia tai videoita, joiden taustoja on syytä kartoittaa.

    Keskustelun painopiste on hajautunut laatumediasta blogeihin ja sosiaaliseen mediaan. Faktantarkistajalla on hyvä olla työkaluja todentaa asioiden aitoutta ja luotettavuutta riippumatta siitä, missä ja missä muodossa väitteet esitetään. Erityisen merkittäviä erilaiset työkalut ovat disinformaation lähteiden paljastamiseen (lue lisää Disinformaation analysointi ja faktantarkistusprosessi).

    STT:n ohjeet tarkistajalle:

    “Varmista lähteen luotettavuus: tutki sometiliä tai nettisivustoa: Katso tietoa meistä ja yhteystieto -osiot. Lue muita tilin tai sivuston julkaisuita. Millaisia kontakteja ja millaisia tykkäyksen kohteita some-tilillä on? Voiko lähde olla siellä, missä sanoo olevansa? Onko domain-nimi luotettava? Vertaa domainia listauksiin valesivustoista. Tutki verkkodomainia. Voiko lähde tietää sen, mistä kertoo? Ota yhteyttä ja kysy lisäkysymyksiä.”

    Työkaluja

    Verification handbook on erinomainen perusopus jokaiselle faktantarkistusta tekevälle.

    Työkaluja henkilön tai taustayhteisön identifioimiseen:

    Waybackmachine. Internet Archiven ylläpitämä palvelu, joka arkistoi erilaisia internet-sivuja. Vanhimmat palvelusta löytyvät sivut ovat vuodelta 1996.

    Who is. Voi tarkistaa domain-nimien rekisteröintitietoja.

    WolframAlpha. Esimerkiksi perustiedot yksittäisestä henkilöstä. Toimii ainoastaan englanninkielisiin hakuihin.

    Pipl.com. Voi tarkastella henkilön sosiaalisen median jalanjälkeä.

    Free Public Records. Rekisteröinnin aarreaitta.

    Sosiaalisen median profiilit: Facebook, Twitter, LinkedIn, Instagram, Google+

    Paikan tai sään varmistamiseen:

    Google Maps. Sovelluksen street view-toiminnossa voi ”ukkelin” laittaa tutkimaan paikkoja. Google Translaten avulla saa käännettyä kylttejä yms.

    Maanmittauslaitos. Nettisivuilla muun muassa palvelu, jonka avulla voi katsella maastokarttoja, ilmakuvia, kiinteistötunnuksia ja -rajoja. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu.

    Ilmatieteen laitos. Palvelu, josta voi tarkistaa menneen sään.

    Nasa Earth Observatory. Karttoja, kuvia ja dataa.

    Wikimapia. Karttapalvelu, jossa hieman eri ominaisuuksia kuin Google Mapsissa.

    Kuvan ja videon aitouden varmentamiseen:

    ”Kun Storyfulin toimittaja törmää kiinnostavaan videoon tai valokuvaan, hän tutkii siitä ainakin kolmea asiaa: ajankohtaa, paikkaa ja materiaalin julkaisseen ihmisen henkilötietoja”, kertoo Valheenpaljastaja Johanna Vehkoo blogissaan. Molemmissa myös paljon hyödyllistä tietoa.

    Googlen kuvahaku. Voi etsiä, missä muussa yhteydessä samainen kuva on esitetty.

    TinEye. Käänteinen kuvahakupalvelu.

    Free-ocr. Tämän palvelun avulla saa suodatettua tekstiä kuvasta, jonka voi sen jälkeen kääntää translatessa, jos kyse kielestä jota ei ymmärrä.

    Jeffrey’s Image Metadata Viewer. Tällä saa selville kuvan metadatan.

    FotoForensics. Kuvan analysointityökalu.

    Youtube DataViewer. Saa tarkistettua muun muassa videon latausajankohdan.

    InVID: Eurooppalaisen tutkimushankkeen puitteissa kehiteltävä monipuolinen kuva/video-analyysityökalu  https://www.invid-project.eu/#



    Jaa eteenpäin