FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Suomen Kuvalehti: Perinteiseen hirsitaloon vaaditaan jo nyt lisäeristys seiniin

    31.03.2015 toimitus

    Faktabaari ruoti 24.3. Suomenkuvalehti.fi:ssä helmikuussa julkaistua juttua Energiansäästö: Perinteinen hirsitalo ei saa kohta rakennuslupaa. Faktabaarin mukaan ”Suomen Kuvalehden otsikossa esitetty väite on väärin.”

    Perinteisessä, kaikkein luonnonmukaisimmassa hirsitalossa on painovoimainen ilmanvaihto ja liimaamattomasta hirrestä tehdyt seinät ilman lisäeristystä. Jo nykyisten, vuoden 2012 rakentamismääräysten mukaan perinteinen hirsitalo ei saa rakennuslupaa, jos sen hirsiseiniä ei lisäeristetä pienellä eristekerroksella.

    Tähän johtopäätökseen päätyi selvitys Pohjanmaalle Kitinojan perinnekylään rakennettavista omakotitaloista. (Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun perinnetalon määräystenmukaisuus. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2013, ss. 26-27). Selvitys osoitti, että painovoimaisen ilmanvaihdon ja lisälämmöneristämättömän seinän yhdistelmä ei saisi rakennuslupaa, koska se ei täyttäisi vuoden 2012 rakennusmääräysten asettamaa vaatimusta lämpöhäviöiden tasauslaskennalle.

    Lämpöhäviön tasauslaskelma on ulkovaipan kokonaislämpöhäviötä koskeva laskentamalli, jolla rakennusten energiatehokkuutta on Suomessa ohjattu jo pitkään. Tasauslaskenta antaa mahdollisuuden kompensoida eli hyvittää johonkin rajaan asti toisella rakennusosalla sitä, että joku rakennusosa ei täytä niin sanottuna vertailuarvona annettua vaatimusta. Esimerkiksi perinteisessä hirsitalossa puuttuvaa koneellista ilmanvaihtoa ja seinien lisäeristystä on voinut kompensoida normitasoa paremmin ikkunoin.

    Ympäristöministeriön ja rakennusteollisuuden FinZEB-hanke on toistaiseksi ainoa ehdotus siitä, miten Suomi saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet lähes nollaenergiataloille. Kun ministeriö on hankkeessa mukana, on syytä olettaa että FinZEBin ehdotuksiin suhtaudutaan vakavasti.

    Hankkeessa esitetään rakennuksen lämpöhäviötä koskeviin vaatimuksiin kahta muutosta: paremmat ikkunat ja lämmöntalteenoton vertailuarvon tiukennus 45:stä 60 prosenttiin. (Reinikainen, Erja: Kohti lähes nollaenergiarakennusta, FInZEB-hankkeen tulokulmia. Seminaari 05.02.2015, s. 7.)

    Jos ehdotukset muuttuvat laiksi, edes hirsitalon seinien lisälämmöneristys ei riitä enää siihen, että hirsitalo täyttäisi lämpöhäviöiden tasauslaskelman ehdot. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset johtaisivat siihen, että perinteisen hirsitalon rakentajat pakotettaisiin hankkimaan koneellinen ilmanvaihto.

    Summa summarum: perinteiseen hirsitaloon vaaditaan jo nyt rakennusluvan saamiseksi pieni lisäeristys seiniin, FinZEBin ehdotusten toteutuessa myös koneellinen ilmanvaihto. Talo on edelleen hirsitalo, mutta ei enää perinteinen, luonnonmukainen hirsitalo.

    Ja lopuksi. Faktabaari viittaa jutussaan siihen, että EU:n komissio on antanut tiedonannon rakennusalan resurssitehokkuuden parantamiseksi. Faktabaarin jutun mukaan ”näiden indikaattorien avulla voitaisiin arvioida rakennusten koko elinkaaren ympäristötehokkuutta”.

    Resurssitehokkuus tarkoittaisi, että rakennuksen koko elinkaaren tarkastelussa huomioitaisiin kaikki päästöt eli rakennuksen hiilijalanjälki aina materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta rakennuksen hävittämiseen.

    Komission tiedonanto ei kuitenkaan liity mitenkään rakentamisen määräysohjaukseen, eikä normiohjausta mainita listatuissa toimenpiteissä. Eli rakennuksen hiilijalanjälki ei ole tulossa rakentamismääräyksiin, ei Suomessa eikä muissa EU-maissa.

    Petri Pöntinen Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja



    Jaa eteenpäin