FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Tutkijat toivovat talouskysymysten nousevan vaaliteemoiksi

    17.12.2014 toimitus

    Faktabaarin haastattelemat politiikantutkijat katsovat, että talouspolitiikka on se keskeinen teema, jonka pitäisi nousta esiin kevään vaalikeskustelussa.

    “Ehdokkaiden on esiteltävä keinoja julkisen talouden rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi”, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo.

    Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan talouspoliittinen keskustelu olisi syytä sijoittaa eurooppalaiseen kontekstiin. “Onhan EU:n rooli talouspolitiikassa kasvanut euroalueen ongelmien seurauksena, eli Euroopan-tason ratkaisuilla on aikaisempaa enemmän merkitystä jäsenvaltioiden talouspolitiikan kannalta”, Raunio muistuttaa.

    Turun yliopiston eduskuntakeskusken erikoistutkija Ville Pitkänen uskoo, että talous ja työllisyys ovat väistämättä kevään vaalien tärkeimpiä teemoja.

    “Suomen talous ei edelleenkään osoita selkeitä elpymisen merkkejä, ja samanaikaisesti työttömyys lisääntyy, joten näistä teemoista tullaan varmasti keskustelemaan paljon”, Pitkänen arvelee.

    Jokisipilä huomauttaa, että lähes kaikki suuret kysymykset kytkeytyvät talouteen.

    “Erityisesti julkisen sektorin rakenteelliseen sopeuttamiseen, kestävyysvajeen ratkaisemiseen ja siihen, onko hyvinvointiyhteiskuntaa ryhdyttävä purkamaan. Sitten ovat vielä kuntatalouden ongelmat”, Jokisipilä luettelee.

    “Ennen kaikkea toivoisin, että vaalikeskustelussa päästäisiin konkreettisiin poliittisiin linjauksiin ja toimenpide-ehdotuksiin yleisen hyminän sijaan. Haluaisin kuulla, millaisia konkreettisia verotukseen liittyviä ajatuksia puolueilla on. Halutaanko muuttaa verotuksen painopisteitä ja jos halutaan, niin mihin suuntaan? Miten puolueet suhtautuvat leikkauksiin tai elvytykseen? Mikäli leikataan, millä tavoin leikkaukset kohdistetaan? Mikäli elvytetään, millaisiin kohteisiin rahoja käytetään? Tärkeää olisi myös kartoittaa puolueiden näkemyksiä erilaisiin esillä olleisiin rakenneuudistuksiin”, Pitkänen jatkaa.

    Hänen mukaansa Ukrainan-kriisin myötä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousevat agendalle ja ydinvoimakysymyksen kautta keskustelu saattaa kytkeytyä tulevissa vaaleissa myös Suomen harjoittamaan energiapolitiikkaan.

    Raunio niin ikään arvelee, että Venäjän ulkopolitiikka ja jännittynyt kansainvälinen poliittinen tilanne nostavat turvallisuuspolitiikan keskusteluun.

    “Mutta puolueiden välillä tuskin ilmenee suuria näkemyseroja”, Raunio lisää.

    “Riippuen Venäjästä sotilaallinen liittoutuminen saattaa nousta isoksikin kysymykseksi, sellaiseksi, kuten maan aluerakenne, metropolikehitys versus keskustan maakuntamalli”, Jokisipilä pohtii.

    Mitkä teemat tulisi nostaa talouskysymysten ohella esiin ja hallitusohjelmaan?

    “Nato-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen selvittäminen, kuntien määrä ja suuruus, perustuslain takaaman tasavertaisuuden toteuttaminen sote-palveluissa, terveydenhuoltojärjestelmien päällekkäisyyksien poistaminen, arktinen osaaminen ja cleantech sekä strateginen tutkimus kilpailukyvyn parantamisen keinona”, Jokisipilä listaa.

    “Samaa sukupuolta olevien aviolittojen hyväksyminen nostatti esiin erimielisyyksiä niin sanotuissa. arvokysymyksissä. Puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden toivoisi kertovan avoimemmin suhtautumisestaan esimerkiksi monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon tai seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin”, Raunio toivoo.

    Perussuomalaisten kestävyys mitataan

    Ville Pitkäsen mielestä ehkä merkittävin erityispiirre tulevissa vaaleissa liittyy äänestäjien valmiuteen vaihtaa puoluetta melko nopeissakin sykleissä.

    “Siinä missä suomalaista puoluekenttää on totuttu pitämään verrattain stabiilina, osoittivat jo vuoden 2011 eduskuntavaalit, että äänestäjien liikkuvuus on lisääntynyt voimakkaasti. Samanlaisia signaaleja on luettavissa myös viimeisimmistä gallupeista, joissa muutokset ovat olleet hämmästyttävän suuria.”

    Keskustan kannatus oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 15,76, kun se nyt gallupien perusteella lähentelee 27 prosenttia.

    “Yhtälailla kokoomuksen alamäki on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Samanaikaisesti epävarmojen äänestäjien osuus on ollut jatkuvasti kasvussa. Vaalien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kampanjoiden merkitys vaaleissa saattaa korostua jopa aiempaa enemmän”, Pitkänen analysoi.

    Raunio tiivistää, että vaaleissa punnitaan perussuomalaisten kestävyys.

    “Säilyttääkö puolue nykyisen asemansa, vai hiipuuko sen kannatus merkittävästi”, Raunio miettii.

    Markku Jokisipilä kysyy ääneen: “Tuleeko perussuomalaisista ensimmäistä kertaa hallituspuolue? Ollaanko siirrytty pysyvästi kolmesta suuresta neljään keskisuureen puolueeseen? Jatkuuko sdp:n pitkä alamäki, toisin sanoen onko puolue tullut peruuttamattomasti alas 25 prosentista alle 20:n?”

    Hänen mukaansa on kiintoisaa nähdä, paljonko kampanjan aikana puhutaan Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten toimintakykyvajauksesta ja keskustellaan avoimesti tulevasta koalitiopohjasta.

    “Mitä vaikuttavat kaksi vaalipiirifuusiota eli kaavailtu vaalijärjestelmämuutos, jossa piirejä voisi olla vain yhdeksän nykyisen 13:n  sijaan?”



    Jaa eteenpäin