FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Kauppa tuskin pysähtyy totaalisesti, vaikka Britannia eroaisi ilman sopimusta

    08.05.2019 Toimitus

    50/50

    Vaadi faktat -kiertueen Turun paneelissa 10.4. teemana oli kauppa. Paneeli alkoi brexitin käsittelyllä, ja keskustelua käytiin Britannian EU-eron vaikutuksista. Voit katsoa tallenteen paneelista Uuden Suomen sivuilta.

    Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö väitti, että ”hard brexit aiheuttaisi totaalisen kaupan pysähdyksen, jos ei ole mitään sopimuksia.” (Videolla ajassa 22:10.)

    Väite on 50/50

    Mikäli Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, markkinoilla on odotettavissa sekaannusta. Britannian kanssa käytävään kauppaan liittyvät kustannukset todennäköisesti nousisivat ja kuljetukset hidastuisivat. Jos rajamuodollisuudet aiheuttaisivat alussa hämminkiä, saattaisi tavaran liikkuminen pysähtyä hetkeksi kokonaan.

    Kukaan ei kuitenkaan pysty ennustamaan yksityiskohtaisesti mitä tapahtuu. Näin ollen ei voi myöskään sanoa, että sopimukseton ero aiheuttaisi ”totaalisen kaupan pysähdyksen”. Mikään ei estä kaupankäyntiä, vaikka sen ehdot muuttuvat.

    Kauppa, teollisuus ja kriittiset toimialat ovat myös voineet varautua brexitiin esimerkiksi pitämällä tavanomaista suurempia tuotevarastoja tai selvittämällä ja sopimalla vaihtoehtoisista tai korvaavista hankintareiteistä tai tuotteista. Joillekin aloille esimerkiksi tullien huomattava nousu voi kuitenkin tarkoittaa, että kaupankäynti Britannian kanssa ei ole enää kannattavaa.

    EU:n sisämarkkinat perustuvat EU:n perussopimuksen neljään vapauteen: tavaroiden, palveluiden, pääomien ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tavarakaupassa ei ole tulleja eikä tuotteita tarkasteta.

    Kun EU:n ulkopuolelta – niin sanotusta kolmannesta maasta – tulevien tuotteiden tullauskäsittelyt ja muut muodollisuudet on suoritettu, tavarat liikkuvat vapaasti EU:n alueella. Tavarakaupan muutokset vaikuttavat myös palveluihin, sillä nykyään yhä suurempi osa palveluista liittyy tavarakauppaan.

    Kovan brexitin tapauksessa sovelletaan Maailman kauppajärjestön WTO:n monenkeskisiä kauppasääntöjä. Britannia olisi kuin mikä tahansa kolmas maa, jonka kanssa EU:lla ei ole kauppasopimusta, eikä muitakaan yhteistyösopimuksia. Kauppaa määrittävät tällöin tavara- ja palvelukauppaa koskevat WTO-sopimukset.

    Britannia olisi siis huonommassa asemassa kuin EU:n tämänhetkiset vapaakauppakumppanit ja monet muut kumppanit, koska Britannialla ei ole voimassaolevia yhteistyösopimuksia tai järjestelyjä EU:n kanssa.

    Käytännössä korkean tullin tuotteiden viemisestä Britanniaan saattaa tulla yritykselle kannattamatonta. Jos tuotteille ei löytyisi ostajaa muualta, voisi aiheutua kyseisen tuotteen ylituotantoa, mikä voisi sekoittaa markkinoita.

    Suomen viennin osalta eräistä metsä- ja kaivoskoneista tulisi maksaa korkeita tulleja (22 prosenttia). Noin 15 prosenttia Suomen viennistä Britanniaan tulisi tullien alaiseksi. Suomesta viedään Britanniaan myös paljon tuotteita, joilla ei olisi tullia ollenkaan, esimerkiksi metsäteollisuuden tuotteet, joiden osuus Suomen viennistä Britanniaan oli tammi-elokuussa 2018 reilu kolmannes.

    Vuonna 2018 Suomen vienti Britanniaan oli 2,836 miljardia euroa. Kovan brexitin tapauksessa Britannian tuontitullit kohdistuisivat aluksi vain 469:ään CN8-tavaranimikkeeseen. Suomesta vietiin Britanniaan tällä tavaranimikkeellä viime vuonna 15 miljoonalla eurolla (0,53 prosenttia Britannian viennistä). Tuontitullit Britanniaan olisivat 2,9 miljoonaa euroa vuodessa.

    EU:n sisämarkkinoilla toimii harmonisoinnin periaate, mikä tarkoittaa, että useimmilla alueilla tuotteita koskevat vaatimukset on yhdenmukaistettu. Esimerkiksi Italiassa valmistetusta tuotteesta ei tarvitse miettiä erikseen täyttääkö se Suomessa vaadittavat tuotevaatimukset.

    Jos Britannia joutuisi sisämarkkinoiden ulkopuolelle, eivät siellä toimivat tarkastuslaitokset voisi tehdä eräillä teknisesti vaativilla tuotesektoreilla vaadittavia ns. kolmannen osapuolen tarkastuksia EU-alueella myytäväksi tarkoitetuille tuotteille, vaan tarkastus tulisi tehdä laitoksessa, joka toimii EU-alueella.

    Britannian eropakettiin kuuluu myös poliittinen julistus tulevaisuuden yhteistyön sisällöstä. Hahmotteilla on samantyyppinen vapaakauppasopimus kuin EU:lla on Kanadan kanssa. Sen lisäksi sovittaisiin hyvin tiiviistä yhteistyöstä – kenties paljon pidemmälle menevästä yhteistyöstä kuin EU:lla tällä hetkellä on monenkaan vapaakauppakumppanin kanssa. Tuleva suhde riippuu kuitenkin neuvotteluista.

    Britannian tulee sisäisesti päättää tulevan yhteistyön linjoista, jotta erosopimus EU:n kanssa voidaan hyväksyä. Jos Britannia haluaa pysyä sisämarkkinoilla, sen pitää sitoutua muun muassa EU:n tuomioistuimen päätöksiin. Sitä Britannia ei ole tähän mennessä voinut hyväksyä.

    Britannia sai EU:lta lisäaikaa erosopimuksen aikaansaamiseksi. Uusi määräaika on 31.10.2019. Pidennyksen ehtona on, että Britannia järjestää EU-vaalit, mikäli se vielä 22.5. on EU:n jäsen. Jos vaaleja ei järjestetä, ero tulee voimaan 1.6.2019.

    Lähteet:

    Kimmo Elo, erityisasiantuntija, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun Yliopisto
    Kristiina Kauppinen, brexit-vastuuvirkamies, ulkoministeriö
    Lasse Puroma, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
    Tulli

    Lisää aiheesta:

    The European Union and the WTO
    Tulli: Brexit yritysasiakkaille



    Jaa eteenpäin