FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Myytti EU:n vaikutuksesta Suomen lainsäädäntöön elää yhä

    15.05.2019 Toimitus

    väärin

    Faktabaari sai tarkistuspyynnön Ylen artikkelista Enemmän valtaa kuin eduskunnalla. Artikkeli kuuluu “Pimeyden ytimessä” -laajaan artikkelisarjaan, jossa kerrotaan Euroopan unionin toimintatavoista ja päätöksenteosta.

    Jutussa todetaan virheellisesti, että ”arvioiden mukaan 70–80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä pohjautuu EU:ssa rakennettuun lainsäädäntöön”.


    Kuvakaappaus (16.5.) Ylen Pimeyden ytimessä artikkelin tekstistä

    Ylen Pimeyden ytimessä artikkelista otettu kuvakaappaus 1605.png


    Faktabaari totesi jo kaksi vuotta sitten, että väite on väärin.

    Kerroimme tuolloin, että kyseessä on niin sanottu Delors-myytti, jota on kumottu tutkimustuloksin sekä Suomessa että myös muualla EU:ssa. Myytti perustuu komission puheenjohtajan Jaques Delorsin Euroopan parlamentille vuonna 1988 esittämään ennusteeseen, jonka mukaan jopa 80 prosenttia talous-, finanssi- ja sosiaalialan lainsäädännöstä olisi vuoteen 1993 mennessä peräisin EU:sta.

    ”Myytti syntyi tiivistetyn journalistisen version levittyä EU-piireissä: ennustetta ruvettiin pitämään todellisuuden yleistettynä kuvauksena koskemaan kaikkea kansallista lainsäädäntöä, ei vain kolmea erillistä politiikkalohkoa koskevana arvauksena”, Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on ilmiön tiivistänyt.

    Vuonna 2017 Wiberg toteutti yhdessä Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion kanssa tutkimuksen, jossa todettiin, että 17,8 prosenttia vuosien 1995–2015 aikana tehdystä lainsäädännöstä sisälsi sidoksen EU:hun.

    Heillä ei ole tiedossa, että aiheesta olisi tuoreempaa tutkimustietoa saatavilla. Prosenttiosuudet hieman vaihtelevat eri tutkimusten välillä, mutta ilmeistä on, että väitteelle 70–80 prosentista ei löydy tutkimuksellista perustetta.

    Ylen jutussa todetaan myös, että ”Suomi päättää itse sosiaaliturvasta, koulutuksesta, maanpuolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Mutta iso osa talous-, maatalous-, ympäristö- ja liikenneasioista tulee EU:sta. Euroopan parlamentilla on monissa kysymyksissä enemmän valtaa Suomen asioihin kuin eduskunnalla”.

    Lähtökohtaisesti EU:lla on toimivaltaa niillä alueilla, joilla jäsenvaltiot ovat sille perussopimuksissa toimivaltaa luovuttaneet. Suomalaisia on mukana tekemässä päätöksiä Euroopan komissiossa, parlamentissa, (ministeri)neuvostossa sekä Eurooppa-neuvostossa. Eduskunnassa suuri valiokunta käsittelee EU-asiat.

    EU:lla on yksinomainen toimivalta yhteisessä kauppapolitiikassa, euromaiden rahapolitiikassa, sisämarkkinoiden kilpailupolitiikassa, tulliliitossa sekä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisessä osana yhteistä kalastuspolitiikkaa. Näillä aloilla ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä.

    Esimerkiksi taloutta ja maataloutta sekä osaa sosiaalipolitiikkaa, ympäristöä ja liikennettä koskeva toimivalta on jaettu, eli sekä EU että jäsenvaltiot voivat antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jäsenvaltiot käyttävät toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei käytä omaansa. Siihen, onko eduskunnalla vai Euroopan parlamentilla enemmän valtaa, on mahdoton vastata. Selvää kuitenkin on, että Euroopan parlamentti on nykyään merkittävä vallankäyttäjä.

    Lähteet:

    Emilia Korkea-Aho, eurooppaoikeuden
    ja lainsäädäntötutkimuksen apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto

    Juha Jokela, ohjelmajohtaja, Euroopan
    unioni -tutkimusohjelma, Ulkopoliittinen instituutti



    Jaa eteenpäin