FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Perussuomalaisten Dystopia-video johtaa äänestäjää harhaan

    23.05.2019 Faktabaari

    Perussuomalaisten eurovaalivideolla rakennetaan Euroopan unionista kuvaa kaiken kieltävänä liittovaltiona. Video pelaa nimensä mukaisesti dystooppisilla mielikuvilla tulevaisuudesta.

    Video etenee näin:

    Videon alussa mies lämmittää puusaunaa. Liittovaltion poliisi partioi metsässä raskaalla ajoneuvolla. Liittovaltion poliisilla on ase mukanaan. Taivaalla lentää helikopteri.

    Liittovaltion poliisi ajaa mökin pihaan, nostaa aseensa ja vaatii miestä tulemaan ulos. Mökin mies pidätetään puusaunan lämmittämisestä, joka on liittovaltion direktiivin vastaista. Mies herää ja huomaa nähneensä painajaista.

    Puoliso, nimeltään Liisa, toppuuttelee miestä: ”Eihän liittovaltio ole kieltänyt meiltä vasta kuin polttomoottorikäyttöiset autot.”

    Mies herää uudelleen painajaisesta. Nyt hänen vierellään on toinen mies. Kun päähenkilö hämmästelee, mitä tämä tekee hänen sängyssään, mies kertoo, että liittovaltio on kieltänyt heteronormatiiviset avioliitot ilmastonmuutoksen vastaisena.

    Mies herää jälleen painajaisesta. Nyt ilmassa kaikuu moskeijan rukouskutsu. Islamista on tehty liittovaltion pääuskonto maahanmuuttopolitiikan seurauksena.

    Viimeisessä otoksessa mies ei enää huuda painajaistaan, vaan herättyään näyttää jäävän miettimään. Video loppuu Eurovaalit mainintaan, jota seuraa puolueen-logolla varustettu loppukuva sekä naisääni, joka kehottaa “Äänestä Suomi takaisin - äänestä Perussuomalaisia”.

    Vaikka dystopiakuvastolla leikittelevän videon kerronta on jossain määrin ****satiirista**, sen viesti on harhaanjohtava ja perustuu pelotteluun asioilla, jotka ovat erittäin epätodennäköisiä tai virheellisiä. Video pitää sisällään sekä virheellistä että tunteisiin vetoavaa vaalipropagandaa. Video kokonaisuutena lähentelee erilaisia ******disinformaation määritelmiä**.**

    Videon levittämistä ei voi pitää vastuullisena poliittisena toimintana, etenkin kun myös perussuomalaiset  ovat sitoutuneet muiden puolueiden kanssa EU-vaaleissa #VaadiFaktat lähestymistapaan virheellisen ja vääristelevän tiedon rajoittamiseksi. Tästä syystä emme poikkeuksellisesti lisää linkkiä videoon. Lisäkatselukerrat ruokkivat mainosalgoritmiperusteista leviämistä, jossa katselijoille tarjotaan suosittua sisältöä. Video on kuitenkin löydettävissä hakukoneilla.

    Faktabaari ei ota kantaa siihen, millaista politiikkaa EU:n tulisi tehdä tai mihin suuntaan unionia tulisi kehittää. Tutkimme ainoastaan, mitä videolla esitetyistä asioista tiedetään tällä hetkellä. Käymme läpi videolla esitetyt dystopiat yksi kerrallaan.

    Liittovaltio ei välttämättä tarkoita vallan keskittämistä

    Faktabaari on jo aiemmin selvittänyt, mitä liittovaltiokehityksestä voidaan perustellusti sanoa. Liittovaltiokehitys ei automaattisesti tarkoita mallia, jossa valta keskitetään keskusvallalle.

    Vallanjako EU:n ja jäsenmaiden kesken on turvattu lainsäädännöllä unionin perussopimuksissa. Päätösvalta on unionilla vain niissä asioissa, joissa se on sopimusten nojalla unionille luovutettu. Jaetun vallan alueilla kansallinen päätöksenteko on etusijalla. Mekanismia kutsutaan toissijaisuusperiaatteeksi.

    Päätösvalta on kansallisella tasolla aina silloin, kun jäsenvaltio voi tehokkaasti päättää asiasta, eikä se kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Päätökset tehdään ensisijaisesti aina lähellä kansalaista.

    EU:ssa on liittovaltion piirteitä, kuten yhteinen raha, rahapolitiikka ja yhteiset markkinat, joissa EU:n toimielimillä on yksinomainen oikeus päättää.  Olennainen liittovaltion piirre on, että valta on jaettu kahdelle tasolle.

    EU:n ja nykyisten liittovaltioiden välillä on myös keskeisiä eroja. EU:n jäsenvaltioilla on oma ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa, jota liittovaltion osavaltioilla ei ole. EU:lla ei ole  tyypillistä liittovaltion valtakeskusta, vaikka komissio ja parlamentti muodostavat merkittävän vallan keskuksen. EU:ssa päätösvaltaa käyttävät jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti.

    Kansallisella parlamentilla on myös valvontaoikeus suhteessa EU:n lainsäädäntöön. Eduskunta voi riitauttaa asetuksen tai direktiivin, jos se katsoo, ettei toissijaisuusperiaate toteudu.
    Keltaisen kortin menettelyssä kansalliset parlamentit äänestävät asiasta. Jos jäsenmaiden parlamenteista kolmasosa kannattaa lausuntoa, se voidaan ottaa uudelleen tarkasteluun.
    Parlamentti voi ehdottaa muutoksia perussopimuksiin. Jäsenmaat kuitenkin itse valmistelevat perussopimusten muutokset hallitusten välisessä konferenssissa.

    Myös muun EU-lainsäädännön muuttamiseen vaaditaan yleensä neuvoston jäsenmaiden määräenemmistö. Jäsenvalttioiden osalta aikkein arimmissa kysymyksissä, kuten verotusoikeudessa, siirtyminen uuteen lainsäädäntöön tapahtuu kaikkien jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.

    Valta ei siis voi valua EU:lle vaivihkaa, vaan siihen vaaditaan jäsenmaiden suostumus.

    EU-maiden joukossa on valtioita ja poliittisia liikkeitä, joissa on tahtoa EU:n integraation syventämiseen, mutta myös niitä, jotka eivät ole valmiita tiiviimpään yhteistyöhön. Tällä hetkellä asiantuntijoiden mukaan ei näytä siltä, että jäsenmailla olisi halukkuutta avata EU:n perussopimuksia.

    Liittovaltiokehitys ei siis ole väistämätön EU:n kehittymisen suunta. Liittovaltiokehitys ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että valta keskittyy. Myös hajauttamisesta voidaan yhtä lailla päättää perussopimuksissa. Varmaa on, että kaikki tämä tapahtuu vain jäsenvaltioiden suostumuksella.

    Puusaunan lämmittäminen – ikimyytti

    Faktabaari on tarkistanut aiemmin myös tämän myytin. Väite siitä, että EU yrittää kieltää puusaunan lämmittämisen, ei pidä paikkaansa.

    [Ekosuunnitteludirektiivin](https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:285:0010:0035:fi:PDF) toimeenpanoasetus koskee uusia markkinoille tulevia pientilalämmittimiä, kuten takkoja. Direktiivi ei kiellä vanhojen tai uusien takkojen lämmittämistä, eikä se varsinkaan kiellä saunan lämmittämistä puulla. Direktiivi asettaa päästörajat uusille markkinoille tuleville pientilalämmittimille. Se siis velvoittaa valmistajat tuomaan markkinoille vain sellaisia takkoja, jotka polttavat puuta riittävän puhtaasti.

    Samaan keskusteluun saunan lämmittämisestä on liitetty myös toinen puunpolttoon liittyvä direktiivi. Kyseinen direktiivi asettaa päästörajoituksia keskisuurille, esimerkiksi sähköä tai lämpöä polttamalla tuottaville voimalaitoksille. Sillä ei ole mitään tekemistä saunan puukiukaiden tai klapinpolton kanssa.

    Video esittää siis harhaanjohtavasti, että EU:sta on tulossa liittovaltio, joka puuttuu kansalaisten arkielämän valintoihin, kuten saunan lämmittämiseen. Videon provokatiivista luonnetta korostaa, että siinä liittovaltion poliisi pidättää EU-kansalaisen direktiivin vastaisesta toiminnasta.

    EU:lla ei ole omaa poliisia, eikä sellaisen viranomaisen asettamisesta ole edes käyty keskustelua. Sen sijaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen turvin kaikissa EU-maissa voidaan etsiä rikollisia ja luovuttaa heitä toisiin EU-maihin. Kyse on siis jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyöstä.

    Pidätysmääräys koskee niitä, joita epäillään rikoksista, joista voidaan tuomita yli yhden vuoden vankeusrangaistukseen, sekä niitä, jotka on tuomittu vankeuteen yli neljäksi kuukaudeksi. Yhteistyöstä EU:n sisä- ja oikeusasioissa sovittiin Maastrichtin sopimuksessa.

    EU:n ilmastopolitiikka pyrkii teknologianeutraaliuteen

    Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu. EU sääntelee ajoneuvojen päästöjä tyyppihyväksynnän avulla. Tyyppihyväksynnässä asetetaan rajoja muun muassa autojen päästöille ja polttoaineen kulutukselle. Lähtökohta on, että yhdessä maassa tyyppihyväksytty ajoneuvo on automaattisesti tyyppihyväksytty myös muissa EU-maissa.

    Keskustelua polttomoottoriautojen myyntikiellosta tulevaisuudessa on käyty nimenomaan kansallisella tasolla. Saksa on jo linjannut yksipuolisesta kiellosta, joka alkaisi 2030. Muutamat EU-maat, muun muassa Ruotsi ja Ranska, suunnittelevat polttomoottoriautojen kieltoa. Kielto tulisi voimaan Ruotsissa vuonna 2030 ja Ranskassa vuonna 2040.
    Polttomoottoriautojen kielto on mahdollista tuoda osaksi EU:n lainsäädäntöä tulevaisuudessa, mikäli jäsenmaat sitä haluavat. Tällä hetkellä jäsenmaat saavat itse määritellä, millä keinoilla EU:n yhteisiin päästövähennystavoitteisiin pyritään. Todellisuudessa kansalliset kiellot eivät ole helppo toteuttaa, koska tyyppihyväksyminen on kaikkia jäsenmaita sitova ja pakottava. Tosin siihen voi olla mahdollista saada poikkeuksia.

    EU:lla ei ole toimivaltaa avioliittoon liittyvissä asioissa

    Videon EU-kansalaisen pelko siitä, että tulevaisuuden EU-liittovaltio kieltää heteronormatiiviset avioliitot, on turha. EU:lla ei ole toimivaltaa jäsenmaidensa avioliittolainsäädäntöön. Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan jokaisella on oikeus yksityis- ja perhe-elämään kunnioitukseen (vapaudet, artikla 7). Perusoikeuskirja takaa myös, että oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe toteutetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti (vapaudet,  artikla 9). Perusoikeuskirja on osa unionin velvoittavaa lainsäädäntöä.

    Videolla esitetty painajaisuni on mielikuvilla pelaamista. Videolla ei sinänsä väitetä, että EU:lla olisi avioliittoasioissa mitään valtaa, ja poliittisen kampanjavideonkin kontekstissa väite on järjetön. Satiirisenkin videon olisi kuitenkin hyvä pohjautua jollain tavalla todelliseen elämään, johon sen kritiikki kohdistuu.

    Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa

    Uskonnonvapaudesta on säädetty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Sen mukaan jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen.

    Muslimien määrä Euroopan unionin alueella kasvaa. Amerikkalainen PEW Research Center -tutkimuskeskus on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä noin 8 prosenttia Euroopan väestöstä on muslimeja. Tällä hetkellä muslimeja on Euroopan väestöstä 6 prosenttia. Kääntäen tämä tarkoittaa, että 94 ihmistä sadasta ei ole muslimeja.

    Vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, että islamista tehtäisiin valtauskonto Euroopan unionissa, jonka väestöstä alle kymmenesosa kuuluu kyseiseen uskontokuntaan ja jossa on säädetty lailla uskonnonvapaudesta.

    Videolla syyksi islamin valta-asemaan on esitetty Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka. Faktabaari ei ota kantaa poliittisiin tavoitteisiin, kuten siihen, millaista EU:n maahanmuuttopolitiikan tulisi olla. Maahanmuuttopolitiikasta voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, että EU on kiristänyt rajavalvontaansa vuoden 2015 jälkeen, jolloin Eurooppaan tuli paljon turvapaikanhakijoita. Varsinainen turvapaikanhakuun liittyvä paketti ei ole edennyt jäsenmaiden vastustuksen vuoksi.

    EU on tiivistänyt rajavalvontaansa muun muassa kouluttamalla viranomaisia Balkanilla ja Turkissa, solmimalla Turkin kanssa sopimuksen turvapaikanhakijoiden palauttamisesta, tehostamalla palautuksia ja vahvistamalla EU:n raja- ja merivartiostoa. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat vahvistaneet uudistuksen, jolla Frontexille ohjataan teknistä tukea ja perustetaan 10 000 henkilön pysyvät joukot, joita voidaan käyttää vain jäsenvaltion apuna operaatiossa, joka kyseisen valtion pyynnöstä ja johdolla toteutetaan. EU ei voi siis itsenäisesti päättää joukkojen lähettämisestä edes kriisitilanteissa.

    Suoranaista maahanmuuttolainsäädäntöä ei ole EU:ssa muutettu vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. EU:n voimassa oleva lainsäädäntö, Dublin-asetus, määrää, että turvapaikkahakemus käsitellään siinä maassa, jossa hakija on ensimmäisen kerran rekisteröity. Unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa on yritetty muuttaa siten, että turvapaikanhakijoita siirrettäisiin Välimeren maista muihin EU-maihin. Lainsäädäntö ei ole edennyt, koska Itä-Euroopan jäsenmaat vastustavat mekanismia. Eteläiset jäsenmaat eivät puolestaan suostu uudistamaan turvapaikkapolitiikkaa ilman niin sanottuataakanjakomekanismia, jonka pohjalta jäsenmaat voisivat jakaa vastuuta. 

    EU:n maahanmuuttopolitiikka on siis kiristynyt rajavalvonnan osalta, mutta turvapaikkapolitiikka junnaa paikallaan. Eurostatin mukaan EU-maihin jätettiin 580 000 uutta turvapaikkahakemusta vuonna 2018. Turvapaikkahakemusten määrä on pudonnut puoleen vuodesta 2016. Hakijoista 37 prosenttia sai joko pakolaisstatuksen tai humanitaarista suojelua EU:n alueelta.

    Lähteet:

    Juhana Aunesluoma, tutkimusjohtaja, Eurooppatutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto
    Juhani Laurikko, johtava tutkija VTT
    Harri Sivula, EU-erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia

    EU:n perussopimukset
    Toissijaisuusperiaate
    Kansallisen parlamentin valvontaoikeus (kohta D)
    Ekosuunnitteludirektiivi
    Ekosuunnitteludirektiivin täytäntöönpanoasetus tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien osalta
    Direktiivi keskisuurten polttolaitosten päästöjen rajoittamiseksi
    Eurooppalainen pidätysmääräys
    Maastrichtin sopimus
    Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä
    Euroopan unionin perusoikeuskirja
    PEW Research Center: Future of Global Muslim Population, Region Europe
    Frontex: Frontex trained 250 experts from Western Balkans and Turkey
    EU:n ja Turkin välinen palautussopimus
    Euroopan parlamentti: Frontexille 10 000 rajavartijaa
    Euroopan unionin neuvosto: Eurooppalainen raja- ja merivartiosto
    Dublin-asetus
    European commission: EU resettlement framework
    Eurostat: Number of asylum applications drop 2018
    Eurostat: Decisions on asylum applications 2018

    Toimitukselta: 24.5. Kolme jutussa esiintynyttä linkkiä aktivoitu - itse osoitteet olleet näkyvissä julkaisusta lähtien.



    Jaa eteenpäin