FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Rajat ylittävää työvoimaa valvovan EU-työviranomaisen toiminta pyritään rahoittamaan jo olemassa olevilla varoilla

    23.05.2019 Faktabaari

    50/50

    Tampereella pidetyssä Vaadi faktat -kiertueen vaalipaneelissa 5.4.2019 aiheena oli EU ja työllisyys. Perussuomalaisten Olli Kotro sanoi: ”EU on lähtenyt perustamaan tällaista työviranomaista, johon tulee 140 virkamiestä ja sen kustannukset on lähes 51 miljoonaa euroa vuodessa. On aika erikoista, että U-kirje 28/2018, jossa tätä käsiteltiin, siinä todettiin, että tämä on erittäin kallis järjestely eikä sille välttämättä löydy perusteluja.”

    Tallenteen paneelista voi katsoa Uuden Suomen sivuilta.

    Kotron väite löytyy videolla kohdasta 47:55.

    Kotron väite on 50/50.

    Työviranomaisen (ELA) perustamisesta tehty asetusehdotus odottaa EU:n neuvoston virallista hyväksyntää. Neuvoston odotetaan päättävän asiasta kesäkuuhun mennessä. Teoriassa on mahdollista, että se kaatuu vielä tässä vaiheessa. Ehdotus on kuitenkin käynyt läpi trilogi-vaiheen ja saanut Euroopan unionin jäsenvaltioiden pysyvien edustajien komitean (Coreper)
    hyväksynnän, joten sen kaatuminen on kuitenkin epätodennäköistä.

    Euroopan unionin tavoitteena on käynnistää työviranomaisen toiminta asteittain vuodesta 2019 alkaen. Täydessä toimintavalmiudessa viraston on tarkoitus olla vuonna 2023. Perustamisvuonna työviranomaisen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 11 miljoonaa euroa. Vuoteen 2023 mennessä kustannukset nousevat arviolta 51 miljoonaan. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, 2018/0064, s. 60) Työviranomaisen rahoitus pyritään hoitamaan kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia varoja. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus, 2018/0064, s. 11)

    Euroopan komissio tiedotti helmikuussa 2019, että työviranomainen tulee työllistämään 140 henkilöä. Henkilöstön rekrytointi on tarkoitus aloittaa vielä vuoden 2019 aikana, jolloin henkilöstön määrä tulee vuoden loppuun mennessä olemaan 38 henkilöä. Vuoteen 2023 mennessä työviranomaisen on määrä työllistää 144 henkilöä: 69 väliaikaista toimihenkilöä, 15 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 60 kansallista asiantuntijaa. Osa viroista täytetään EU:n sisäisillä siirroilla ja henkilöstön uudelleenjärjestelyillä työviranomaisen alaisuuteen siirtyvistä elimistä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus Euroopan työviranomaisen perustamisesta, s.66)

    Olli Kotro totesi puheenvuorossaan, että valtioneuvoston eduskunnalle toimittamassa 21.5.2018 laaditussa U-kirjelmässä 28/2018 valtioneuvosto huomautti EU:n työviranomaisen vuosibudjetin olevan suurempi kuin jo toiminnassa olevien virastojen vuosibudjetit.

    4.2 Taloudelliset vaikutukset

    Täysi toiminnallinen valmius saavutettaisiin vuonna 2023, jolloin unionin kokonaiskustannukset olisivat arviolta 50,9 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vuosibudjetti olisi nykyisten virastojen vuosibudjetteihin verrattuna melko suuri ja selvästi suurempi kuin nykyisten työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla toimivien virastojen, kuten Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan koulutussäätiö (ETF) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU OSHA).

    Kuten Kotro sanoi, U-kirjelmän 28/2018 kohdassa 12 Valtioneuvoston kanta valtioneuvosto totesi, että Euroopan unioni ei ole esittänyt riittäviä perusteluja esimerkiksi tilintarkastuslautakunnan ja teknisen toimikunnan siirtämisestä työviranomaisen alle.

    Ehdotukseen sisältyy kuitenkin aineksia, joiden tarkoituksenmukaisuus ei ole yhtä ilmeistä ja jotka edellyttävät lisäselvitystä, kuten hallintotoimikunnan alaisten tilintarkastuslautakunnan ja teknisen toimikunnan siirtäminen viraston alaisuuteen sekä EESSI-järjestelmän toteutumisen varmistaminen. Myös muun muassa Eures-tehtävien uudelleen organisointi, sovittelumenettely jäsenvaltioiden välisen erimielisyyden vuoksi ja kansallisten asiantuntijoiden asema vaativat lisäselvitystä.

    Olisi varmistettava, että kokonaiskustannukset eivät olennaisesti nouse ottaen huomioon virastoon sulautuvat nykyiset toimet eikä päällekkäistä työtä tehdä. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös viraston toiminnasta kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille syntyvät hyödyt. Rahoitus tulisi hoitaa ensisijaisesti uudelleen kohdentamalla olemassa olevia varoja. Muualta siirrettävien tehtävien mukana myös niiden rahoituksen tulee siirtyä uuteen virastoon. ((U-kirjelmä 28/2018))

    Valtioneuvosto laati U-kirjelmän 28/2018 silloin, kun komission ehdotus oli vasta julkistettu. Tuolloin Suomi otti kantaa asioihin, joiden tulisi täyttyä, jotta työviranomaisen perustaminen olisi Suomen kannalta perusteltua.

    Myöhemmin Euroopan Unionin jäsenmaat neuvottelivat asetuksesta ja useisiin U-kirjelmässä mainittuihin asioihin tehtiin muutoksia, jotka tukivat Suomen mielestä työviranomaisen perustamista: esimerkiksi hallintotoimikunnan alainen tilintarkastuslautakunta ja tekninen toimikunta päätettiin jättää siirtämättä työviranomaisen alaisuuteen.

    Neuvotteluissa saatiin parempi selvyys siitä, että päällekkäistä työtä eri viranomaisten välille ei synny. Työviranomaisen perustamisesta ei näyttäisi koituvan lisäkuluja jäsenmaille, koska rahoitus pyritään hoitamaan kohdentamalla uudelleen olemassa olevia varoja. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus, 2018/0064, s.11.)

    Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi marraskuussa 2018, että Suomi hyötyisi työviranomaisen toiminnasta.

    ELA:n avulla voidaan mm. kehittää laadukkaiden tietojen ja palveluiden antamista työvoiman rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista; edistää yhdenvertaista kohtelua; sekä tehostaa valvontaa ja torjua erilaisia väärinkäytöksiä. Työntekijöiden lähettämiseen liittyvien tilanteiden tehokkaampi hallinta edistäisi yritysten tasavertaista kilpailua.

    Suomi voisi saada hyötyä parantuvan tiedonvaihdon ja yhteistyön, jäsenmaille tarjottavan tuen sekä valmiuksien parantamisen kautta. Välillisesti taloudellista hyötyä tulisi esim. liikkuvuuden parantumisesta, työnantajavelvoitteiden asianmukaisen hoitamisen tehostumisesta rajat ylittävissä tilanteissa ja harmaan talouden torjunnasta. (TEM 2018-00672,, s. 12–13)

    Valtioneuvosto toimittaa eduskunnalle U-kirjelmän, joka sisältää ehdotuksen Euroopan unionissa päätettävästä sopimuksesta, säädöksestä tai muusta toimesta eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotuksen on oltava sellainen, jonka päätöksestä Perustuslain mukaan vastaisi eduskunta, mikäli Suomi ei olisi Euroopan Unionin jäsen. (Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 96 §)

    Taustatietoa työviranomaisen perustamisesta

    Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker teki ehdotuksen työviranomaisen perustamista syyskuussa 2017 pitämässään Unionin tila -puheessa. Maaliskuussa 2018 Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat virallisen ehdotuksen työviranomaisen (ELA) perustamisesta. Tämän jälkeen ehdotus siirtyi trilogi-vaiheeseen, jolloin Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto keskustelivat ehdotuksesta. Jotta esitys menee läpi tässä vaiheessa, parlamentin ja neuvoston tulee hyväksyä esitys samassa muodossa. Neuvosto ja parlamentti sopivat perustamisasetuksesta 14.2.2019. Mikäli parlamentti ja neuvosto olisivat muuttaneet ehdotusta sellaiseen suuntaan, joka ei olisi kelvannut komissiolle, se olisi voinut peruuttaa ehdotuksen tässä vaiheessa.

    Euroopan unionin jäsenvaltioiden pysyvien edustajien komitea (Coreper), joka koostuu jäsenvaltioiden EU-suurlähettiläistä, hyväksyi parlamentin kanssa aikaansaadun sopimuksen 20.2.2019. (Euroopan työviranomainen. Aikajana. Cosilium, s.3) Tämän jälkeen työviranomaisen perustamisesta äänestettiin Euroopan parlamentin täysistunnossa. Parlamentti hyväksyi asetuksen 16.4.2019. (Lehdistötiedote: Euroopan unionin neuvosto) Asetusehdotus odottaa vielä Euroopan neuvoston hyväksyntää, joka saataneen kesäkuuhun mennessä.

    Euroopan työviranomaisen (ELA) tarkoituksena on varmistaa, että työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät EU-säännöt toteutuvat oikeudenmukaisella, yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla sisämarkkinoilla. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus, 2018/0064, s. 2)

    Euroopan työviranomainen keskittäisi tällä hetkellä useissa komiteoissa ja elimissä hajallaan olevat tehtävät yhteen elimeen. Ehdotettu työviranomainen mahdollistaisi myös rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus, 2018/0064, s. 4)

    Työviranomaisella on tarkoitus korvata neljä toiminnassa olevaa EU-elintä: työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevä tekninen komitea, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon käsittelevä asiantuntijakomitea, pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävä eurooppalainen foorumi ja Eures-verkoston Euroopan koordinointitoimisto. Työviranomainen toimii tarvittaessa yhteistyössä myös muiden EU-virastojen, kuten Europolin ja Eurojustin kanssa. Työviranomaisen toimintaa arvioidaan viiden vuoden välein. (European Commission – Fact Sheet: Question and Answers on the European Labour Authority)

    Mikäli ehdotus työviranomaisen perustamisesta hyväksytään Eurooppa neuvostossa, aloittaa se toimintansa Brysselissä vielä tämän vuoden aikana. Seuraavat maat ovat tarjoutuneet työviranomaisen pysyvän toimipaikan sijoittamispaikaksi: Kypros (Nikosia), Bulgaria (Sofia), Latvia (Riika) ja Slovakia (Bratislava). Euroopan komissio arvioi saamansa tarjoukset 3.6.2019. (Lehdistötiedote: Euroopan unionin neuvosto).

    Lähteet:
    Vesa-Pekka Poutanen, Talouspoliittinen tiedonantaja, Euroopan komission Suomen-edustusto
    Ville Korhonen, EU-erityisasiantuntija, Valtioneuvosto



    Jaa eteenpäin