FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Faktisk teki sen, mistä muut haaveilevat

Faktisk teki sen, mistä muut haaveilevat

Ryhmä norjalaisia päätoimittajia pohti vuosi sitten, että disinformaatio ei ollut vielä suuri ongelma medialle, mutta siitä erittäin todennäköisesti tulisi sellainen. Keskenään kilpailevat mediatalot VG, Dagbladet, NRK ja TV 2 olivat sitä mieltä, että tämä oli asia, jonka vuoksi kannattaa yhdistää voimat. Syntyi faktantarkistuspalvelu Faktisk.

Viime heinäkuussa toimintansa käynnistänyt Faktisk pääsikin heti tositoimiin, sillä Norjassa oli syyskuussa suurkäräjävaalit. Yleensä erityisesti vaalien lähestyessä eri tahot pyrkivät vaikuttamaan lopputulokseen valheellisilla tiedoilla ja väittämillä. Norjalaiset olivat seuranneet huolestuneina, miten paljon ennen brexit-äänestystä vääriä väittämiä esitettiin.

Mediatalot, säätiöt ja muut rahoittajat investoivat Faktiskin perustamiseen 10 miljoonaa Norjan kruunua, eli noin miljoona euroa. Faktisk saa jatkossa kultakin mediatalolta 2 miljoonaa kruunua vuodessa, mikä on noin puolet budjetista. Faktiskin toiminta on turvattu ainakin kahdeksi vuodeksi eteenpäin, kertoivat heidän toimituksensa edustajat Faktabaarille Tukholmassa marraskuussa. Facebookin järjestämässä tapaamisessa faktantarkistusta tekevät pohjoismaiset toimijat verkostoituivat ja jakoivat kokemuksiaan.

Tätä kirjoittaessa Faktisk on julkaissut 110 tarkistettua väitettä ja 15 artikkelia. Eli keskimäärin kuusihenkinen toimitus julkaisee 25 tarkistettua väitettä ja 3 artikkelia kuukaudessa. Yksi näistä edellä mainituista mediataloista antoi Faktiskille lisäksi kaksi videotoimittajaa lisäresurssiksi.

Kateellinen? Hieman vaikea olla olematta. Faktabaaria pyörittää kourallinen vapaaehtoisia, jotka tekevät parhaansa niillä muutamille tunneilla, joita heillä on kaiken muun ohessa käytössään, ja maksavat toiminnasta aiheutuvia kuluja omasta pussistaan.

Rahoitus on Faktabaarille haaste jo senkin vuoksi, että rahaa ei voi ottaa vastaan mistä tahansa, jotta luotettavan ja puolueettoman tahon leima pysyisi. Rahattomuus on tarkoittanut kuitenkin samalla sitä, että toiminta ei ole kokoaikaista. Faktabaari on ollut ulospäin aktiivinen ainoastaan vaalien aikaan. Tämä on hämmentänyt ihmisiä ja herättänyt ihmetystä: miksi Faktabaari ei reagoi tähän ja tuohon.

Faktabaari tekee paljon sellaista, mikä ei näy ulospäin: kehittää nettisivujen toimivuutta ja tietoturvaa, edistää medialukutaitoa, käy vilkasta keskustelua kansainvälisten kollegojen kanssa –esimerkiksi seminaareihin osallistumalla – sekä kehittää ja parantaa omia sisältöjään. Työtä on tehty vaalien välissä paljon, mutta ilman kunnollisia resursseja toimintaa on ollut pakko rajata. Se, onko rajaus ollut järkevä, jää meille mietittäväksi.

Vaikka Faktiskin takana on neljä suurta mediataloa, jotka jakavat Faktiskin tuottamaa materiaalia omilla kanavoillaan, Facebookin antamalla mainosrahalla oli Faktiskille suuri merkitys.

”Koska ’viholliset’ boostaavat mainoksiaan ja postauksiaan aggressiivisesti, meidän pitää pystyä tekemään sitä samaa”, kommentoi eräs Faktiskin toimituksen jäsen.

Faktabaari on myös kritisoinut Facebookille, että kaltaisemme yleishyödyllinen toimija ei tavoita edes omia seuraajiaan. Facebook onkin tarjonnut sovittelevaa kättä kritisoijille ja Faktabaarille: myös me olemme saaneet käyttöömme mainosrahaa Facebookilta presidentinvaalihankkeen aikaisten julkaisujen näkyvyyden parantamiseksi. Sisältötyön osalta olemme heistä riippumaton.

Faktisk tarttuu yhteiskunnallisesti merkittäviin väitteisiin sekä väitteisiin, jotka leviävät somessa erityisen paljon. Tässä heillä on ollut apuna Facebookilta saatu CrowdTangle -työkalu, jonka avulla voi seurata miten julkaisut leviävät netissä. Faktabaari on koekäyttänyt marraskuusta samaa  työkalua ja pystyy näin ollen paremmin seuraamaan somessa leviävää uutisointia.

Faktabaarin käynnissä olevan presidentinvaalihankkeen kannalta resurssipula helpottuu hieman, kun saamme tammikuussa tiimiimme mukaan kymmenen journalistiopiskelijaa. Faktabaari haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuden osallistua käytännön faktantarkistustyöhön sekä kaiken kokemuksen, materiaalin ja tiedon, joka yhteisöllemme on tähän mennessä kertynyt.

”Valtiot edistävät tavoitteitaan politiikan, julkisen ja salaisen diplomatian, talouden ja sotilaallisen voimankäytön avulla. Hybridivaikuttamisesta puhutaan, kun näitä perinteisiä menetelmiä käytetään epätavanomaisin tavoin. Useimmiten tähän käyttöön liittyy myös informaatio-operaatioita, joissa sovelletaan tarkoituksenmukaisella tavalla väärennettyä tietoa eli disinformaatiota”, kirjoittaa toimituksemme jäsen Jarmo Mäkelä Faktabaarin nettisivulla.

Faktabaari lähestyy sekä disinformaatiota sekä JSN:n alaisessa mediassa esitettyjä väitteitä analyyttisesti, toimitusprosessinsa mukaisesti. Tätä on tarkoitus tehdä pysyvämmän rahoituksen avulla jatkossa ympärivuotisesti, kun ensin kehitämme tämän pysyvämmän rahoituksen muodon.

Sillä välin: Jos pidät tätä työtä tärkeänä, rahoita nyt presidentinvaalihankettamme.