FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Globaalissa etelässä disinformaatio leviää Whatsappissa

    04.07.2019 Toimitus

    Kansainvälinen faktantarkistajien verkosto IFCN kokoontui Kapkaupunkiin, Etelä-Afrikkaan 19.-21.6.2019 jokavuotiseen konferenssiinsa. Kuudennessa Global Fact kokoontumisessa oli mukana 253 faktantarkistajaa 56 maasta. Faktabaaria kokouksessa edustivat erityisesti eurooppalaista yhteistyötämme edistävä perustajajäsen Mikko Salo ja toimituskunnan edustajana Katriina Lundelin.

    Erityistä huomiota saivat, odotetusti, afrikkalaiset faktantarkistajat. Kuluneen vuoden aikana faktantarkistus on löytänyt jalansijaa globaalissa etelässä, Afrikan maiden lisäksi myös Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vaalikampanjoinnin totuudenmukaisuuteen faktantarkistajat pureutuivat esimerkiksi Brasiliassa, Indonesiassa ja Nigeriassa. Globaalin etelän maiden informaatioympäristö poikkeaa suomalaisesta monella tapaa, mutta samankaltaista on dis- ja misinformaation leviäminen digitaalisen verkon välityksellä.

    Faktantarkistajien työtä vaikeuttavat muun muassa vaino ja häirintä, myös oman hallinnon taholta, digitaalisten tietokantojen ja medialukutaidon puute sekä disinformaation leviäminen suljetuilla alustoilla, kuten Whatsappissa.

    Esimerkiksi Etelä-Afrikassa “valeuutiset” ja väärä tieto leviävät räjähdysmäisesti Whatsappin keskusteluryhmissä, joihin faktantarkistajilla ei ole pääsyä. Whatsapp on erittäin suosittu uutisten lähde Afrikan maissa, joissa datasiirto on kallista ja ihmiset pyrkivät parhaaseen hyötysuhteeseen ostamalla päiväkohtaisia datapaketteja, joilla voivat käyttää Whatsappia. Uutiset ja tuttavien kuulumiset saadaan samalta alustalta.

    Jotta virheellisiin väittämiin pääsee Whatsapp-sovelluksessa käsiksi, Johannesburgissa majaansa pitävän Africa Checkin faktantarkistajat joutuvat nojaamaan enemmän yleisöönsä kuin esimerkiksi Facebookin tai Twitteriin väitteiden kanssa. Yleisö lähettää faktantarkistajille väitteitä tarkistettavaksi ja tuloksista raportoidaan podcastilla, jota käyttäjät tilaavat ja levittävät toisilleen suoraan Whatsappin ääniviestinä. Ohjelma on nimeltään ”What´s Crap on Whatsapp”.

     
    Monimutkainen maailma ja muuttuva mediakenttä vaatii monialaista lähestymistapaa

    Polarisoitumisen ja kupliin vetäytymisen maailmassa yhdessä tekeminen on keskeinen lähestymistapa taistella tunteisiin vetoavia virheellisiä uskomuksia ja vääristeltyä informaatiota (“valeuutisia”/ disinformaatiota) vastaan. Journalistit, tutkijat, poliitikot tai opettajat eivät voi ratkoa näitä ongelmia yksin. Tarvitaan yhteistyöverkostoja, jotka pystyvät tarttumaan samaan asiaan monesta suunnasta sekä yhteiskunnan että organisaatioiden tasolla.

    Esimerkiksi brittiläisen Full Factin omat koodarit ja faktantarkistajat työskentelevät Britannian tilastoviranomaisen kanssa, jotta tilastollista dataa saadaan entistä käyttökelpoisempaan muotoon. Brittiläisiä tilastoja voi nyt kutsua tietokannasta ääniohjauksella. Tarkistuksen nopeutuvat ja yhä useampi virheellinen tai vääristelty väittämä saadaan kumottua ohjelmoinnin ja yhteistyön avulla.

    Lisäksi mediakasvatuksella ja koulutuksella nähtiin olevan yhä keskeisempi merkitys yhteiskuntien kyvylle sietää häiriötä informaatioympäristössään. Kun kansalaiset itse tunnistavat, miten heihin pyritään vaikuttamaan, disinformaatio menettää vaikuttavuuttaan. Faktabaari oli taas vahvasti jakamassa kokemuksiaan faktantarkistuksen ja mediakasvatuksen edelläkävijänä. EDU- hankkeemme tarkistus oli finalistina jopa vuoden parhaaksi tarkistukseksi. Juttumme sai 17,3 prosenttia äänistä, siis yli 3000 ääntä.


    Mikko Salo presents Faktabaari EDU fact-check “Greta Thurnberg has done her science home-work”

    Samalla kävi myös ilmi, että faktantarkistajien kannattaa miettiä julkaisuformaattejaan laajemman yleisön ehdoilla. Tarkistuksia eivät aina lue ne, jotka tarvitsevat väärien tietojen oikaisua eniten. Tilastaan hektisessä digitaalisessa ympäristössä taistelevat parhaiten julkaisut, joissa on ovat selkeä viesti ja jotka on räätälöity sosiaaliseen mediaan ja mobiiliin. Videoita tullaan näkemään pian yhä useamman tarkistuksen yhteydessä. Yksityiskohtaisemman kirjoituksen konferenssin opeista toimituksille voi lukea IFCN blogista.

    GlobalFact6 seminaarissa käytiin laajasti keskustelua myös yhteistyöstä teknologia-alustojen kanssa. Facebook on pitkälti nojannut niin sanottuun itsenäisten faktantarkistajien verkostoon sisältönsä moderoinnissa. Faktabaari ei ole toistaiseksi voinut eikä halunnut liittyä hankkeeseen toiminna jatkuvuutta  ja muun rahoituksen riippumattomuutta koskevien vaatimusten takia, mutta seuraa tilannetta aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissaan.

    Faktabaarin taustayhdistys, Avoin yhteiskunta ry. tulee Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella osallistumaan aktiivisesti sekä kotimaiseen että eurooppalaiseen keskusteluun informaatiohäiriöihin vastaamisesta. Myöskään disinformaatiota ei voi rajata vain hybridisodankäynnin osa-alueeksi, kuten pitkälti esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa (s. 13). Disinformaatio vaatii kokonaisvaltaisen lähestymistavan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Olemme jatkossakin mielellämme arvioimassa suomalaista kansainvälistä tunnustusta saanutta lähestymistapaa. Faktabaari on Eurooppaliaisella tasolla mukana ainoana suomalaistoimijana myös faktantarkistrajia, journalisteja, tutkijoita ja medialukutaitotoimijoita yhdistävässä Disinformation observatory -hankkeessa

    Faktabaari päivittää alkusyksystä toimintasuunnitelmaansa ja valmistautuu yhteistyökumppaneidensa kanssa osallistumaan Norjassa vuonna 2020 järjestettävään Global Fact 7 -kokoukseen. Osallistumme elokuun lopulla perjantaina 30.8. Turun Eurooppa-foorumiin. 

    Lisätietoja:

    toimitus@faktabaari.fi
    hallitus@avoinyhteiskunta.me


    GlobalFact

    GlobalFact6 picture by IFCN



    Jaa eteenpäin