Baaripuhetta: Venäjä on toista maata

14.12.2017 toimitus

[box] Julkaisemme Baaripuhetta-sarjassa taustoittavia asiantuntijakolumneja niin faktantarkistukseen kuin julkiseen poliittiseen keskusteluun liittyen.[/box]

– Hannu Himanen

Tämän päivän Venäjä näyttää normaalilta yhteiskunnalta, mutta on kovin erilainen maa kuin läntiset demokratiat. Silti sen kanssa on tultava toimeen. Hybriditoimintaa ja taitavaa informaatiovaikuttamista harjoittava Venäjä on kuitenkin paljon hankalampi kumppani kuin karkeaa propagandaa harrastanut Neuvostoliitto.

Tammi-helmikuussa valittava Suomen seuraava tasavallan presidentti astuu virkaansa maaliskuun alussa. Vladimir Putin valitaan Venäjän seuraavaksi presidentiksi 18. maaliskuuta pidettävissä vaaleissa. Näiden kaksien vaalien välillä on jyrkkä ero. Venäjän vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset. Vapaa ei ole ehdokasasettelu, ei kampanjointi eikä itse vaali.

Venäjä on naapurimme, mutta tunnemme sitä huonommin kuin usein luulemme. Muutamat yksinkertaiset perusasiat on hyvä toistaa.

Ensiksikään Venäjä ei ole demokratia. Venäläinen, amerikkalaistunut toimittaja Masha Gessen on tuoreessa kirjassaan (The Future is History) luonnehtinut Venäjää totalitaariseksi maaksi. Tätä on aiheellisesti kritisoitu liioitteluksi. Venäjä on kyllä yksinvaltainen maa, jossa vahvan presidentin toiminnalla ei ole juurikaan pidäkkeitä. Äänestäjät, parlamentti tai media eivät rajoita Venäjän presidentin valtaa. Sen sijaan Vladimir Putinin kaltainen presidentti kykenee taitavasti manipuloimaan muita toimijoita.

Toiseksi venäläinen media synnyttää ison harhan niin maan sisällä kuin kansainvälisestikin. Media on Venäjällä iso bisnes. Tämä näkyy erityisesti televisiossa, johon on investoitu paljon länsimaista tekniikkaa ja osaamista. Viihde ja asia yhdistetään houkuttelevasti, uutis- ja ajankohtaislähetykset ovat taitavasti ankkuroituja ja talkshow-tyyppiset keskusteluohjelmat erittäin suosittuja. Television asema ihmisten päivittäisen tiedon lähteenä on musertavan ylivoimainen.

Korea ulkokuori peittää alleen sen, että Venäjän kaikki tv-kanavat ovat suoraan tai välillisesti Kremlin kontrollissa. Ne välittävät kauniisti paketoitua valtiollista propagandaa. Uutislähetyksistä välittyvä käsitys maailmasta poikkeaa jyrkästi läntisestä. Vaikka enemmistöllä venäläisistä on pääsy Internetiin, vaihtoehtoisia tiedonlähteitä ei juuri käytetä ajankohtaistiedon hankkimiseksi.

Valtiollinen kontrolli ulottuu käytännössä koko mediaan. Poikkeukset (tv-kanava Doždin, liberaalin päivälehden Vedomostin tai oppositiolehden Novaja Gazetan kaltaiset tiedotusvälineet) toimivat marginaalissa, ja niiden todellinen merkitys on valtakunnallisesti mitätön. Nekin toimivat jatkuvan uhan ja kovan paineen alaisina.

Kolmanneksi Venäjän valtiollinen media, erityisesti uutistoimistot, on valjastettu välittämään maailmalle disinformaatiota. Valtiollisen TASSin ohella toimii suuri mediatalo, RT-konserni (Russia Today/Rossija segodnja). RT:n uutisbrändejä ovat sen itsensä lisäksi RIA Novosti ja Sputnik. Pääosa Kremlin ns. kovista uutisista tulee julkisuuteen näitä kanavia pitkin.

Venäläisten uutistoimistojen tuottamaan sisältöön ujutetaan kuitenkin jatkuvasti disinformaatiota. Tavoitteena on hämärtää toden ja sepitteen välistä rajaa. Oikeiden uutisten sekaan sijoitettu harhaanjohtava aineisto ylittää usein läntisen median uutiskynnyksen. Läntinen tasapuolisuuden periaate helpottaa venäläisten informaatiosotureiden työtä.

Jäitä hattuun

Kaksi viime vuotta ovat olleet Kremlille suuren menestyksen aikaa. Venäjä on laittomin kyberhyökkäyksin päässyt käsiksi läntisiin tietojärjestelmiin. Se on informaatiovaikuttamisen keinoin vaikuttanut vaaleihin ja horjuttanut demokratian perusteita.

Venäjän edun mukaista on EU:n hajottaminen ja sen rakenteiden horjuttaminen. Brexit toimii hyvin Venäjän toivomaan suuntaan. Se pakottaa EU-maat keskittymään sisäisten sotkujensa selvittelyyn vuosikausiksi. Sisäisesti heikko EU on ulkoisesti heikko ja epäuskottava toimija.

Informaatiovaikuttaminen on monimuotoinen ilmiö, joka on alati läsnä. Oikea kysymys ei ole ”onko sitä”, vaan ”missä, miten ja milloin”. Se ei yleensä näy, koska taitavat manipuloijat toimivat myötäsukaisesti, vastaanottajien ennakkokäsitysten ja ennakkoluulojen suuntaisesti. Venäläiset informaatiosoturit kykenevät tähän, koska he tuntevat läntiset yleisönsä tarkasti.

Suomi ei ole poikkeus länsimaiden joukossa. Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan ja sen ulkopoliittisiin valintoihin. Venäjän toiminta on suoraa jatkumoa toisen maailmansodan jälkeen alkaneelle suomettamiselle. Aina on vaikutettu, välillä painostettu karkeasti.

Vaikka Venäjä seuraa Suomen presidentinvaaleja tarkasti, sillä on tuskin tarvetta pyrkiä vaikuttamaan niihin suoraan. Sen sijaan Venäjä voi käyttää ja haluaa käyttää presidentinvaalien tarjoamaa mahdollisuutta eri tavoin hyväkseen. Pääosin toiminta on taitavan myötäsukaista ja huomaamatonta.

Usein vaikuttamisyritys ei välttämättä ole muuta kuin huomion kiinnittämistä johonkin. Pieni tai iso uutinen: kiistaton fakta, ei mikään valeuutinen. Tai jokin tapahtuma, pieni tai iso: sotaharjoitus, ilmatilaloukkaus, lapsen huostaanotto. Tavoite voi olla jotain aivan muuta kuin esimerkiksi näkemyksiimme vaikuttaminen tiedon avulla. Ei ole vaikeaa synnyttää vaikkapa riitaisaa keskustelua.

Siksi poliittisen eliitin ja median sisällöntuottajien on hyvä olla valppaina erityisesti presidentinvaalien alla. Vaikuttamista tapahtuu koko ajan. Faktat on hyvä pitää hyvässä järjestyksessä. Ja muistaa, että informaatiovaikuttaminen saa monia muotoja, ei pelkästään normaalia tietosisältöä.

Monet vaikuttamisyritykset tulevat puun takaa. Usein kannattaa laittaa jäitä hattuun ja laskea kymmeneen.

//

Kirjoittaja on entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs.

[box type=”shadow”] Tämä kolumni oli osa Faktabaarin Baaripuhetta. Asiantuntijanäkökulmat ja tulkinnat ovat välttämättömiä, että voimme ymmärtää faktojen asiayhtyksiä sekä muodostaa kokonaiskuvia keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.  #tueFaktabaaria.

Kolumni on lehdistön käytettävissä. Sitä saa käyttää myös vapaana materiaalina kouluissa ja oppilaitoksissa esim. mediakasvatuksen kursseilla. Kirjoitus on julkaistu Creative Commons lisenssillä CC-BY-4.0. Voit siis vapaasti jakaa tai julkaista sen ehdoilla, että a) kirjoittaja, alkuperäinen julkaisu (Faktabaari.fi) ja julkaisupäivä mainitaan ja c) tekstiä tai sen osia ei muuteta tai aseteta irti asiayhteydestään niin, että se luo vaikutelman joko kirjoittajan tai Faktabaarin olevan tämän kirjoituksen sisällön vastaisesti jotain mieltä, tai kannattavan jotain tässä mainitsematonta asiaa. Koska kirjoitus on kolumni, on kirjoittaja vastuussa sen asiasisällöstä. Kirjoitusta voidaan käyttää yhtenä asiantuntijalähteenä faktantarkistusprosissamme. Tällöin siinä esitettyihin väitteisiin etsimme vahvistuksen toisesta, riippumattomasta, luotettavasta lähteestä.[/box]

Kuva: NASA.

14.12.2017 11:40 korjattu toiseksi viimeisessä kappaleessa sanamuoto ”Samoin se, että…” muotoon “Ja muistaa, että…”.



Jaa eteenpäin