FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Käsikirjan liite: Disinformaatio hybridivaikuttamisen osana

Käsikirjan liite: Disinformaatio hybridivaikuttamisen osana
Faktabaarin Faktantarkistamisen käsikirja antaa kiinnostuneille ihmisille työkaluja oman mediakenttänsä kriittiselle tarkastelulle. Lukijan ei tarvitse olla toimittaja tai minkään alan asiantuntija: faktantarkistaminen edellyttää enimmäkseen sinnikkyyttä, rohkeutta ja halua ymmärtää ympäröivää maailmaa.

 

– Jarmo Mäkelä

Valtiot edistävät tavoitteitaan politiikan, julkisen ja salaisen diplomatian, talouden ja sotilaallisen voimankäytön avulla. Hybridivaikuttamisesta puhutaan, kun näitä perinteisiä menetelmiä käytetään epätavanomaisin tavoin. Useimmiten tähän käyttöön liittyy myös informaatio-operaatioita, joissa sovelletaan tarkoituksenmukaisella tavalla väärennettyä tietoa eli disinformaatiota.

Disinformaatio ja faktantarkistus

Perinteisestä faktantarkistuksesta hybridi- ja informaatiovaikuttamiseen liittyvä selvittely eroaa kahdessa suhteessa: Tarkistuksen kohteena olevan tiedon tai väitteen panee todennäköisemmin alulle kotimaisen toimijan sijasta jokin ulkomainen taho, joka voi käyttää sanomansa levittämiseen palkattuja tai vapaaehtoisia kotimaisia avustajia; tiedon tai väitteen alkuunpanija pyrkii lähes poikkeuksetta salaamaan identiteettinsä.

Jos siis merkittävä ulkomainen poliitikko tai viranomainen esittää julkisesti Suomea koskevan uhkavaatimuksen tai valheellisen väitteen, kyse on perinteisestä poliittisesti vaikuttamisesta.

Jos vastaava väite esitetään alkuperä salaten esimerkiksi ulkomaisessa mediassa, ja sitä levitetään ahkerasti ja kritiikittä Suomessa, kyse on hybridivaikuttamiseen liittyvästä informaatio-operaatiosta.

Informaatiovaikuttamisen keskiössä olevat väärät tai puutteelliset väitteet rakennetaan usein tarkkaan harkiten, joten myös niihin vastaamisessa faktantarkistuksen keinoin tulee käyttää erityistä harkintaa. Faktabaarin on oltava vakuuttunut, että puuttuminen asiaan edistää faktapohjaista julkista keskustelua eikä ainakaan lisää hämmennystä, joka usein on informaatio-operaatioita yhdistävä päämäärä.

Informaatio-operaatioissa levitettävissä väitteissä aihioina käytetään yleisesti tunnettuja ja tiedossa olevia tosiasioita, joihin liitetään keksittyjä tai muuten epätosia väittämiä – tai niiden ympärille rakennetaan mielikuvituksellisilta vaikuttavia teorioita ja salaliittoja. Digitaalisessa ympäristössä käytännössä lähes kaikkea voi manipuloida. Toden ja epätoden erottaminen toisistaan on hybridivaikuttamiseen liittyvän faktantarkistuksen tärkein ja vaikein tehtävä.  

Esimerkiksi Suomeen presidentinvaalien yhteydessä mahdollisesti suunnattavan hybridi- ja informaatiovaikuttamisen voi olettaa kohdistuvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiin.

Niitä ovat Suomen asema Euroopan Unionissa, suhteet naapurimaihin, suhde Natoon, Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa tapahtuva puolustusyhteistyö, puolustusvoimien harjoitukset ja hankinnat sekä tiedustelulainsäädännön uusiminen. Näissä kysymyksissä eri ehdokkaiden näkemyseroja todennäköisesti tullaan käyttämään hyväksi.  

Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen

Vaaleihin mahdollisesti liittyvän toiminnan rinnalla tapahtuu myös jatkuvaa informaatiovaikuttamista, jonka pidemmän aikavälin tavoitteena on horjuttaa kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen instituutioihin, poliittisiin puolueisiin ja poliitikkoihin sekä perinteiseen mediaan. Toiminnassa käytetään hyväksi kaikkia niitä ilmiöitä, jotka Suomessa jakavat mielipiteitä ja joiden avulla kansalaisten keskinäistä luottamusta ja solidaarisuutta voidaan heikentää.

Informaatiovaikuttamisen tavoitteena on horjuttaa päättäjien itseluottamusta, saada aikaan pelkoa, eripuraa ja hämmennystä ja näin hidastaa demokraattista päätöksentekoa, tehdä se mahdollisimman vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.

Siksi tämän toiminnan tunnistaminen on poikkeuksellisen tärkeää ja olennainen osa demokraattisen järjestelmän itsepuolustusta. Faktabaari osallistuu disinformaation osalta tähän itsepuolustukseen seuraavasti:

Sen sijaan Faktabaari ei lähtökohtaisesti osallistu disinformaation levittäjien mahdolliseen poliittisten motiivien spekulointiin. Tästä aniharvoin löytyy vahvistettua faktatietoa. Asia on pikemminkin viranomaisten ja tutkivan journalismin tehtävä. Faktabaari ei myöskään tarkista vain huomiota tavoittelevaa markkinointia tai keskustele “trollauksesta”.

Faktabaarin lähestymistapa (myös sosiaalisessa mediassa: lue periaatteet) on faktapohjaisen julkisen keskustelun tukeminen ja luottamuksen lisääminen. Faktabaari ei provosoidu vaan lähestyy asioita toimitusprosessinsa mukaisesti analyyttisesti.

//

– Kirjoittaja on Faktabaarin toimituskunnan jäsen, Helsingin Sanomien kolumnisti ja YLE:n entinen pitkäaikainen ulkomaantoimittaja.

Tämä kirjoitus on yksi liitteistä presidentinvaalien alla julkaistavassa Faktantarkistamisen käsikirja -artikkelisarjassa. Sarjassa saatetaan julki Faktabaarin tuore käsikirja pala palalta kaikkien käyttöön ja se jatkuu lähiaikoina. Lisätietoa saat myös tutustumalla verkkosivuumme. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan toimintaan. #tueFaktabaaria.

Lopullinen käsikirja kootaan tästä sarjasta ja sitä muokataan mm. yleisöpalautteen avulla. Palauteen voit laittaa esim.: toimitus@faktabaari.fi, Twitter:@faktabaari tai facebook.com/faktabaari/. Voit myös antaa palautteen henkilökohtaisesti 14.12. 2017 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 20-23, YLE:n vaalitentin reaaliaikaisen seurannan yhteydessä. Paikalla Faktabaarin pop-up toimitus.