FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Kansainvälinen faktantarkistusverkosto – koronavirus ja median vaikeat valinnat

    18.05.2020 Toimitus

    Varsinkin poikkeusoloissa ihmiset tukeutuvat luotettavan tiedon etsimisessä mediaan. Avoimuus lähteissä on tärkeää, koska muuten julkaisija saattaa hämmentää eikä lisätä ymmärrystä. 



    Kansainvälinen faktantarkistusverkosto (IFCN) on pohtinut raporteissaan vääriä väittämiä, huhuja ja salaliittoteorioita, mutta myös tiedon vaikutuksia ja median toimintaa. Toimitukset ympäri maailmaa ovat olleet vaikeiden valintojen edessä. Ihmiset janoavat tietoa ja uusista käänteistä pitäisi kertoa, mutta samalla pitäisi välttää toistamasta vahvistamatonta tietoa, misinformaatiota tai jopa jonkin tahon tahallaan vääristämää tietoa. Jos esimerkiksi kertoo sosiaalisessa mediassa kiertävästä salaliittoteoriasta, antaako sille enemmän huomiota kuin mitä se muuten olisi saanut?

    Faktantarkistajat maailmalla ovat havainneet vääriä nimiä juttujen otsikoissa ja selviä virheitä itse jutuissa. Lähteet ovat saattaneet olla epäselviä tai todentamattomia, jopa niinkin hurjia kuin ”kaivonkansia valmistavan tätini mukaan”. 



    Haastava oikea-aikaisuus 

    The Guardian, Fox News ja taiwanilainen CNA julkaisivat uutisen, jonka mukaan Brasilian presidentin Jair Bolsonaron koronavirustesti olisi ollut positiivinen. Jutuissa muistutettiin yleisölle, että Bolsonaro oli hieman aiemmin tavannut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Sosiaalinen media tulvi kuvia heidän kättelystään ja siellä näkyi vaatimuksia Trumpin testaamisesta.

    Faktantarkistusverkoston mukaan Guardianin, Foxin ja CNA:n jutut perustuivat yksittäiseen huomioon, jonka kolumnisti Leandro Mazzini esitti brasilialaisessa O Dia -verkkolehdessä. Leandro Mazzini at O Dia Mazzini ei esittänyt jutussaan minkäänlaisia todisteita väitteidensä tueksi, mutta esimerkiksi Guardian uutisoi otsikolla “Brazilian president Jair Bolsonaro tests positive for coronavirus’”. Faktantarkistajalle tilanne, jossa kahden maan presidentin terveydentilaa pyöritellään ympäri maailman, yhden median ilman lähteitä esittämä väite on ongelmallinen.

    Myöhemmin samana päivänä O Dia muutti otsikkoaan kertomatta miksi. Nyt se kuului: ”Bolsonaro might have tested positive on his first analysis ”, eli lehti otti ison askeleen taaksepäin.  Fox News julkaisi artikkelin, jonka mukaan he olivat ottaneet yhteyttä Eduardo Bolsonaroon, presidentin poikaan, joka oli vahvistanut, että presidentillä oli todettu koronavirus. Noin 40 minuuttia myöhemmin Bolsonaron virallisella Facebook-sivulla ja Twitter-tilillä tämä kiistettiin.

    Lukija, joka seurasi esimerkiksi Guardianin liveseurantaa aiheesta, oli todennäköisesti tässä vaiheessa jo melko sekaisin, miten asian laita oikeasti oli.

    Yhdysvalloissa varapresidentti Mike Pence vieraili koulussa, jossa oppilas ja hänen äitinsä joutuivat karanteeniin sen jälkeen, kun äidin todettiin olleen yhteydessä jonkun koronaviruksen saaneen henkilön kanssa. Koulu kertoi Sarasota Herald-Tribune -lehdelle, että opiskelija ei ollut niiden joukossa, jotka tapasivat Pencen tämän vieraillessa koulussa. Koulu kertoi lisäksi, että oppilaalla tai hänen äidillään ei ollut oireita. Herää siis kysymys, oliko tämä uutisoimisen arvoista? Joidenkin paikallislehtien lisäksi myös Bloomberg News kirjoitti tapauksesta, mutta suuret kansalliset uutistoimistot sivuuttivat sen kokonaan.


    Yhteistyöstä voimaa

    Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin huhtikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan englanninkielisten uuteen koronavirukseen liittyvien faktantarkistusten määrä (itsenäiset toimijat) nousi tammikuusta maaliskuuhun 900 prosenttia. Koska faktantarkistajilla ei ole resursseja tarkistaa kaikkea ongelmallista informaatiota, uuteen koronavirukseen liittyvä virheellisen tiedon määrä on oletettavasti lisääntynyt todellisuudessa paljon nopeammin.

    Kellään ei ole yksin resursseja tarkistaa kaikkea netissä liikkuvaa ongelmallista sisältöä. Siksi digitaalisten informaatiohäiriöiden aika vaatii uudenlaista yhteistyötä.

    Faktantarkistajien kansainvälinen verkosto (IFCN) on koordinoinut hanketta, jossa faktantarkistajat ovat keränneet suurimman koskaan luodun tietokannan koronavirukseen liittyvästä mis- ja disinformaatiosta. Faktantarkistajat 16 eri aikavyöhykkeellä tekevät yhteistyötä postituslistan, Slack-kanavien ja yhteisen Google-taulukon avulla.

    Hanketta koordinoiva Cris Tardáguila toteaa sen osoittaneen, että toimittajat eivät ainoastaan pysty, vaan heidän myös pitäisi lakata kilpailemasta keskenään:

    ”Suurin vihollisemme, hirviö, jonka meidän kaikkien tulisi pyrkiä tuhoamaan, on misinformaatio - ei viereinen sanomalehti tai aikakauslehti. Jotta tähän taisteluun olisi mahdollista vastata, toimittajien ja tiedotusvälineiden täytyy tehdä yhteistyötä.”



    Hämmennystä luvuista

    Helsingin Sanomat uutisoi 25.3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijoiden pitämästä tilannekatsauksesta eduskuntapuolueiden johdolle tiistaina 24.3. HS:n juttu perustuu viiteen paikalla olleeseen puolueen edustajaan, jotka eivät esiintyneet jutussa nimillään, koska”osa viranomaisten esittelemästä sisällöstä oli leimattu salaiseksi”.

    ”Paikalla olleiden mukaan THL:n laskelmia oli synkentänyt arvio siitä, että Suomeen on saapunut maailmalta noin 200 000 riskialueilla, muun muassa Italiassa ollutta suomalaista. Arvio tulijoiden määrästä koski hiihtolomaviikkoja 10 ja 11.” 

    Luku ei ole peräisin ainakaan sisäministeriöltä, Rajavartiolaitokselta, THL:ltä, ulkoministeriöltä tai Finnairilta. Finavian mukaan maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla maahan saapui 280 951 matkustajaa. Luku pitää sisällään kaikki Suomen lentokentät, eli muiden rajanylityspaikkojen määrät eivät sisälly lukuun. 

    Helsingin Sanomien mukaan:

    ”Tämä oli tiedossa jo viime viikonloppuna, kun hallitus valmisteli valmiuslain käyttöönottoa. Tuolloin THL ei kuitenkaan ollut ehtinyt ottaa lukua huomioon laskelmissaan.”

    Hallitus ilmoitti valmiuslain käyttöönotosta 16.3. eli lain käyttöönottoa valmisteltiin jo viikkoa aiemmin kuin mitä jutussa sanotaan. Viikot 10 ja 11 sijoittuvat ajalle 2.–15.3., joten on mahdollista, että tulijoiden määrästä oli olemassa arvio ja että THL ei vielä ollut ehtinyt tehdä laskelmia sen pohjalta. Koulujen hiihtolomat Suomessa sijoittuivat Opetushallituksen mukaan viikoille 8–10.



    Hämmentyneet Espanjasta palaajat

    Internet toimii pitkälti kansalaisten tilannekeskuksena, joten selkeys lähteiden alkuperästä on tärkeää. Esimerkiksi paluusta Suomeen liikkui maaliskuussa paljon ristiriitaista tietoa. Autoliitto julkaisi 17.3. tiedotteen, jonka mukaan maaliikenne Euroopassa oli sillä hetkellä hyvin hankalaa:

    ”Tämänhetkisen tiedon mukaan Espanjasta ei pääse ajamalla Suomeen, sillä kauttakulkumaat Ranska ja Saksa eivät päästä maahan kuin rajoitetusti liikennettä, kuten omien maidensa kansalaisia ja rahtiliikennettä. Täten suomalainen autoilija ei mitä todennäköisimmin voi rajoja ylittää.”

    Tiedotetta siteerattiin useassa tiedotusvälineessä. 

    Suomen Madridin suurlähetystö tiedotti 19.3. Facebook-sivuillaan:

    ”Espanjan virallinen ohje on päästää läpikulkumatkalla olevat Portugalista Espanjaan, mutta rajalla näyttää olevan epäselvyyttä tilanteesta. Asiaa selvitetään EU-maiden kesken.Suomalaisten kotiinpaluu Espanjasta onnistuu ainakin toistaiseksi Ranskan, Saksan ja Tanskan kautta, vaikka rajatarkastukset on otettu käyttöön. Belgia ja Ruotsi pitävät vielä rajojaan auki. Lauttaliikenne Saksasta Helsinkiin toimii edelleen.”

    Autoliitto muokkasi tiedotettaan 23.3.:

    ”EU-maiden välillä läpikulkuliikenne omaan kotimaahan pitäisi olla mahdollista, mutta takuuta rajan yli pääsemisestä ei voida antaa. Autoliittoon on kantautunut tietoa Suomeen ongelmitta autolla palanneista matkailijoista, mutta matkailijoita on pysäytetty myös rajoille.”

    Autoliitto perusteli tiedonantoaan sillä, että heille oli tullut valtava määrä kyselyitä aiheesta. Autoliittokin myönsi, että tilanteen jatkuvasti muuttuessa, mitään ei voinut sanoa varmasti. Moni Espanjasta kotiinpaluuta suunnitellut suomalainen luki kuitenkin heidän alkuperäisen uutisensa mediasta hämmentyen ja hätääntyen turhaan. Ymmärrystä olisi voinut lisätä se, että Autoliitto olisi kertonut tiedotteessaan mihin “tämänhetkinen tieto” perustui. 



    Rajoilla ei kuljettu miten huvittaa

    Rajaviranomaiset: Matkustajaliikenne normaalia kuten ennenkin — olemattomat rajatarkastukset kuin villi länsi, väitettiin MaaseutuMedian 22.3. julkaistussa jutussa. Artikkeli on lähteytetty ”viranomaispiireillä” ja ”ruohonjuuritasolla”, joten lähdettä on mahdotonta todentaa.

    MaaseutuMedian jutussa väitetään, että rajatarkastuksia ei tehdä ja”matkustajaliikenne on normaalia kaaosta eikä maahantuloa edes yritetä estää”. Lisäksi jutussa todetaan, että”rajat eivät ole kiinni. Ainoastaan sisärajatarkastukset on asetettu voimaan, mutta se ei tarkoita mitään”ja että”kaikki saavat tulla ja mennä miten huvittaa”
    Rajavartiolaitoksen mukaan Suomen rajaliikennettä ryhdyttiin rajoittamaan hallituksen päätöksellä torstaista 19.3. klo 00 alkaen, mikä tarkoitti henkilöliikenteen rajoittamista ulko- sekä sisärajoilla. Sunnuntaista 22.3. klo 00 tulivat voimaan tiukennukset, jonka jälkeen pysyvän työsuhteen perusteella sisärajan ylittäminen oli sallittua ainoastaan Ruotsin ja Norjan rajoilla lukuun ottamatta ammatteja, jotka tuolloin luokiteltiin välttämättömiksi.

    Hallituksen päätöksen tultua voimaan jokaiselta maahan tulevalta EU-kansalaiselta kysyttiin henkilötodistus tai passi. Kolmannen maan kansalaisilta kysyttiin lisäksi maahantuloedellytykset, joita ovat esimerkiksi riittävä varallisuus ja matkan tarkoitus sekä viisumi tarvittaessa. Sisärajaohjeet koskivat EU-kansalaisia, joilla oli pysyvä oleskelulupa sekä Schengen- tai kolmannen maan kansalaisia, joilla oli pysyvä oleskelulupa Suomessa. 

    Rajan ylittäminen tiukentui siis huomattavasti normaaliin verrattuna. Jos rajoillamme todella olisi toimittu MaaseutuMedian kuvaamalla tavalla, siitä olisi todennäköisesti kertoneet myös muut tiedotusvälineet. Länsi- ja pohjoisrajalla on median mukaan oltu liiankin tiukkoja. Helsingin Sanomat kertoi 6.5., että perustuslain yhdeksännen pykälän mukaan Suomen kansalaista ei voi estää tulemasta Suomeen tai poistumasta maasta, mutta tällaisia tapauksia on kuitenkin raportoitu.

    On totta, että lentoja on tullut koko ajan ympäri maailmaa, eivätkä kaikki ole olleet pelkästään ulkoministeriön järjestämiä kansalaisten kotiuttamislentoja. Finavian mukaan Helsinki-Vantaan lentokenttä on toiminut koko ajan välilaskupaikkana lentomatkustajille, jotka eivät ylitä Suomen rajaa. Helsinki-Vantaalle tuli myös lentoja muualta Suomesta Uudenmaan eristyksestä huolimatta. Finnairin sekä liikenne- ja viestintäministeriön mukaan näillä lennoilla ylläpidettiin joitain Suomen kannalta kriittisiä matkustaja- ja rahtiliikenteen tarpeita. 

    Jos maaliskuun loppupuolella katsoi Finavian saapuvien lentojen reaaliaikaista listaa, saattoi siis saada hyvin paljon rajatumman ja jopa vääränkin kuvan todellisesta tilanteesta.



    Avoimuus lähteissä luottamuksen perusta

    SARS-CoV-2-epidemian aikana tilanne on saattanut muuttua nopeasti, mikä on tehnyt ajantasaisen tiedon tarjoamisesta vaikeaa. Nimettömien lähteiden käyttö ei ole journalististen sääntöjen vastaista, mutta jos faktana esitetyille tiedoille ei ole lähdettä, lukija ei voi varmistua tietojen paikkansa pitävyydestä. Tällöin ymmärryksen lisääminen saattaa kääntyä lukijan hämmentämiseksi.

    Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen puhui blogikirjoituksessaan yleisön luottamuksesta:

    ”Pari ajatusta niille, jotka haluavat edistää yleisön luottamusta mediaan,minkä pitäisi olla koko alan yhteinen tavoite. Kyse ei ole vain siitä, mitä tietoa kerrotaan, vaan myös siitä, miten asiat uutisoidaan. Koska tunnetta on jo valmiiksi niin paljon, tietoa kannattaa annostella reippaasti mukaan. Kovin kapea kuvaus todellisuudesta, kapeimmillaan yhden ihmisen kokemus, tarvitsee taustoja ja asiayhteyttä tuekseen. Tulevaisuuskuvissa pitäisi myöntää avoimesti, ettei kukaan tarkalleen tiedä, miten Suomessa käy.”

    Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Olli Seuri puhui puolestaan Twitterissä yleisön luottamuksesta anonymiteetin näkökulmasta. Seurin mielestä media on alkanut lipsua periaatteistaan:

    ”Toimituksissa harkitaan tarkkaan, kenelle ja missä tilanteessa annetaan oikeus puhua uutisjutussa anonyymisti. Lisäksi anonymiteetin tasoja on erilaisia riippuen mm. siitä, kuinka tarkkaan henkilö tai hänen taustansa yksilöidään ja… …saako lähde puhua suorassa sitaatissa vai onko hän esim. vain yksi tietolähde asian varmistamiseksi. Nykyisellään anonymiteettiä harvoin motivoidaan riittävästi jutuissa. Ainakin minä kohotan säännöllisesti kulmakarvojani.

    Minusta on esimerkiksi kestämätöntä, että ministerin tasoinen vallankäyttäjä saa puhua anonymiteetin takaa niin, että häntä lainataan suoraan. Millaista harkintaa tällaisissa tapauksissa on oikein käytetty? 

    Seurin mielestä avoimuus ja läpinäkyvyys olisi hyvä nähdä toimituksissa strategisena työkaluna. Seuri ehdottaakin, että Suomen suurimmat mediat julkistaisivat nimettömiin lähteisiin liittyvät toimituskäytännöt.

    Vastuuta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on helppo vaatia muilta, mutta sitä vaatimusta on vaikea perustella, jos itse pohjaa väitteet ”viranomaispiireihin” tai ”ruohonjuuritasoon”.



    ---

    Jutussa on käytetty lähteenä IFCN:n julkaisemia raportteja koronavirukseen liittyvien väitteiden tarkistamisesta, joita on käännetty suomeksi soveltuvin osin. Faktabaari on ollut kansainvälisen verkoston liitännäisjäsen vuodesta 2014 ja mukana #CoronaVirusFactsAlliance -tietokannassa. 

    Tietokannasta voi etsiä, suodattaa ja luokitella sisältöä ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tietokannassa on tarkistuksia projektin alusta lähtien (24.1.), joten osa tiedosta saattaa jo olla vanhentunutta. Kannattaa siis huomioida tarkistusten päivämäärät. IFCN verkoston tarkistuksia voi seurata myös Twitterissä hashtagilla #CoronaVirusFact.

    Faktabaari tekee tarkistuksia hankeluontoisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Erityistä tarkistuskampanjaa COVID-19:ää varten ei ole perustettu.



    Jaa eteenpäin