FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Käsikirja: 2. Faktantarkistusprosessi ja väitteiden arviointiasteikko

Käsikirja: 2. Faktantarkistusprosessi ja väitteiden arviointiasteikko
Faktabaarin Faktantarkistamisen käsikirja antaa kiinnostuneille ihmisille työkaluja oman mediakenttänsä kriittiselle tarkastelulle. Lukijan ei tarvitse olla toimittaja tai minkään alan asiantuntija: faktantarkistaminen edellyttää enimmäkseen sinnikkyyttä, rohkeutta ja halua ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Toimitusprosessimme kiteyttää faktantarkistuksen käytännöt sekä faktantarkistuksen journalistisen ja eettisen perustan. Prosessin tunteminen muodostaa hyvän lähtökohdan median ja julkisen keskustelun ymmärtämiselle. Tässä luvussa esittelemme prosessin tiiviisti sekä kuvaamme lyhyesti Faktabaarin käyttämän väitteiden luokitteluasteikon.

Faktabaarin toimitus on aina ammattijournalistien johtamaa. Selkeä prosessi auttaa nimenomaan faktantarkistustoiminnan johtamisessa. Faktabaarin avustajille selkeä toimintamalli perusteluineen antaa lujan maaperän, johon tukeutua faktantarkistusta tehdessä.

Kyse ei kuitenkaan ole vain toiminnan kuvaamisesta vaan faktantarkistamisen prosessi pyrkii varmistamaan Faktabaarin eettisen ja laadullinen perustan. Jos prosessia ja siihen liittyviä eettisiä sitoumuksia noudatetaan, voi lukija luottaa lopputuloksen syntyneen asianmukaisella tavalla. Faktabaarin faktantarkistamisen prosessi on linjassa kansainvälisten parhaiden käytäntöjen ja esimerkiksi IFCN:n avoimuusperiaatteiden kanssa.

Faktabaarin toimitusprosessi

Faktabaari verkkosivulla esitetään toimitusprosessi (https://faktabaari.fi/toimitusprosessi/) laveasti. Toimitusprosessin pääpiirteet voi jakaa seuraavaan viiteen vaiheeseen, jotka käsittelemme yksityiskohtaisesti tässä käsikirjassa myöhemmin.

1) Faktabaari saa vihjeen tarkistettavasta väitteestä

Faktabaarin toimitus saa tarkistusvihjeen joko vihjelomakkeella tai muun yhteydenoton kautta. Toimitus voi myös oma-aloitteisesti tarttua yhteiskunnallisesti merkittävien väitteiden tarkistukseen.

2) Toimitus ottaa yhteyttä (tarvittaessa) informaatikkoon

Häneltä toimitus saa linkit asiaa koskeviin lakeihin, säädöksiin yms. luotettavaan ja julkiseen tietoon. Monessa tapauksessa Faktabaarin oma journalistinen osaaminen riittää selvittämään vertailtavat lähteet. Tavoitteenamme on saada vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä.

3) Yhteys mahdolliseen asiantuntijaan / asiantuntijoihin

Faktantarkistusta varten haastatellaan asiantuntijoita. Faktantarkistus voi toimia vain sellaisessa yhteiskunnassa, jossa on saatavilla luotettavia ja julkisia asiantuntijalähteitä. Faktantarkistus onkin mahdollista vain avoimessa yhteiskunnassa, jossa vallitsee lehdistönvapaus.

4) Faktantarkistusjutun kirjoittaminen

Kerätyt lähteet ja asiantintijoilta saadut tiedot kootaan yhtenäiseksi faktantarkistusjutuksi. Faktabaari esittelee tarkistetun väitteen oikeassa asiayhteydessä ja journalistisesti kestävällä tavalla.

5) Julkaisu

Vastaava toimittaja tekee päätöksen faktantarkistusjutun julkaisemisesta. Sitä ennen sen lähteet on vielä kertaalleen tarkistettu. Sisällöllisesti faktantarkistusjuttu käydään läpi toimituskunnassa ja tarvittaessa vielä juttuun haastateltujen asiantuntijoiden kanssa. Toimitus tekee kuitenkin itsenäisen päätöksen jutun sisällöstä ja julkaisusta. Jutun yhteydessä julkaistaan myös kokonaisarvio esitetyn väitteen paikkansapitävyydestä. Tätä kuvataan kategorioilla totta, väärin, 50/50 tai disinformaatio.

Mitä väitteitä on tarkistettu?

Faktabaarin toimitus harkitsee hankekohtaisesti, mihin keskittymällä se rajallisten resurssiensa puitteissa pystyy parhaiten edistämään faktapohjaista julkista keskustelua. Faktabaari on tähän mennessä tarkistanut lukuisia väitteitä eri hankkeissa.

Oheiseen listaan on koottu esimerkkejä toistaiseksi tarkistetuista tavanomaisista väittetyypeistä. Käsikirjassa käsitellään niitä myöhemmin laajemmin:

  • Väitteet liittyen valtion, valtioneuvoston, presidentin ja eduskunnan toimintaan tarkistushankkeen teemasta ja rajauksesta riippuen
  • Väitteet liittyen kuntien, kuntayhtymien, maakuntien sekä valtuustojen ja hallitusten toimintaan (erityisesti kunta- ja mahd. maakuntavaalit)
  • Väitteet liittyen valtion ulkosuhteisiin, ulkovaltojen toimintaan, sekä, ennen kaikkea, EU:n hallintoon ja toimintaan
  • Väitteet liittyen (omiin tai toisten) aiempiin puheisiin tai kirjoituksiin
  • Väitteet liittyen (omiin tai toisten) aiempiin saavutuksiin, tekoihin tai toimiin, biografiset väitteet
  • Erilaiset tilastolliset väitteet, yleistykset ja arviot
  • Väitteet koskien tehtyjen tulo- ja menoarvioiden lukuja
  • Väitteet toteutuneista julkisista tuloista ja menoista
  • Väitteet liittyen olemassa oleviin julkisiin sääntöihin, lainsäädäntöön tai direktiiveihin
  • Väitteet liittyen yksittäisten viranhaltijoiden toimintaan
  • Väitteet liittyen yhteiskunnallisesti merkittävien yksityisten toimijoiden toimintaan (esim. Ydinvoimalat, kaivostoiminta, ympäristötoiminta ja kierrätys, biotalous, terveydenhuolto, lääkefirmat jne.)
  • Väitteet liittyen julkisesti (esim. lainsäädännössä) käytettyyn käsitteistöön ja sen merkityksiin

 

Faktantarkistuksen liikennevalot – mitä ja miksi

Faktabaari käyttää seuraavia kategorioita antaessaan esitetystä väitteestä kokonaisarviota:

  • Totta (Väite pitää paikkansa) vihreä
  • Väärin (Väite ei pidä paikkaansa) punainen
  • 50/50 (Väitteessä on paikkaansapitävyyksiä, mutta esimerkiksi otsikointi antaa väärää tietoa) keltainen
  • Disinformaatio (väite on osa vihamielistä tai jonkin organisaation etua tavoittelevaa vaikuttamisyritystä)

Kun faktantarkistusjuttu on kirjoitettu ja Faktabaarin toimitus on arvioinut käytetyn kategorian, voidaan tarvittaessa valintaa perustella itse jutussa. Tämä saattaa olla tarpeen tapauksissa, joissa liikutaan ryhmien rajoilla. Hankalissa tapauksissa avoimuusperiaatteen mukaan Faktabaari tekee oman toimituksellisen pohdinnan näkyväksi.

Luokittelu tuo mukanaan rajoitteita, sillä joskus voi olla vaikea arvioida mihin ryhmään esitetty väite saattaisi kuulua. Toisaalta tunnetut kategoriat helpottavat viestintää, mikä on ensiarvoisen tärkeää silloin kun Faktabaari torjuu väärää mutta nopeasti leviävää tietoa.

Tarkemmin disinformaation käsittelystä faktantarkistuksissa julkaistaan myöhemmin käsikirjassa. (Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä Faktabaarilla ei ole vielä symbolia disinformaatiolle. Otamme ehdotuksia vastaan.)

Kansainvälisiä asteikoita ja esikuvia

Brittiläinen FullFact ei käytä faktantarkistusten luokitusta. He perustelevat valintaa muun muassa sillä, että luokitus yksinkertaistaa väitteitä, jolloin lukijan voi olla hankala hahmottaa jutun kokonaisuutta. Luokituksen asteikko voi yksittäistapauksissa myös provosoida, jolloin faktantarkistus ei toimi rakentavasti julkisessa keskustelussa.

Arviointijärjetelmä tarjoaa toisaalta hyötyjä. Se selkeyttää ja nopeuttaa viestintää, jolloin esimerkiksi vääriin tietoihin tai tahalliseen harhauttamiseen pyrkiville jutuille saadaan helposti levitettävä ja tunnistettava vastine.

Esimerkiksi Snopes.com käyttää kymmenportaista asteikkoa ja tunnetun amerikkalaisen Politifactin “Trutht-O-Meter”:ssä on kuusi kategoriaa, joista julkisuudessa kenties tunnetuin on täydellistä valhetta kuvaava “Pants-on-Fire” -luokitus.

Journalismiin erikoistunut – ja kansainvälisen faktantarkistusverkoston ylläpitäjä – Poynter instituutti on vertaillut erilaisia arviointijärjestelmiä. Niiden käyttämisen etuja Poynter tiivistää seuraavasti. Arviointijärjestelmä voi tehdä jutun pääviestistä selkeän. Koska jutussa on päädyttävä johonkin “tulokseen”, faktantarkistajilla on motivaatio selvittää asiat perinpohjin. Arviointiasteikko lisää myös julkisuutta ja sitä kautta auttaa markkinoinnissa.

Arviointiasteikoilla voi myös olla rajoitteita. Kaikki faktantarkistukset eivät istu selvästi mihinkään kategoriaan, joten rajanveto voi olla vaikeaa ja johtaa jopa harhaan. Puolitotuuksien ja totuuksien erottaminen on niin ikään hankalaa. Arvioinnin “pakko” tekee toimitusprosessista myös hieman raskaamman. Arviointiasteikon jokin kategoria voi myös tarpeettomasti provosoida ja siten hankaloittaa itse asian tarkastelua.

Faktabaarin 4-portainen arviointimalli on niukka ja siksi joustava. Väitteiden luokittelu ei ole mekaanista vaan jokainen faktantarkistusjuttu perustuu toimituksen arvioon. Mikäli jokin tarkistusjuttu ei ole selkeästi “totta” tai “väärin”, Faktabaari voi hyödyntää eri näkökohtia esittelevää 50/50 -tarkistusjuttua. Faktabaarin tarkistusten varsinainen tavoite on luoda perustaa faktapohjaiselle julkiselle keskustelulle. Itse arviointijärjestelmä on tässä työssä vain työkalu.

Väitettä ei aina voi tarkistaa

Faktabaari ei pysty loihtimaan totuutta esiin vaan ainoastaan vertailemaan esitettyä väitettä luotettaviin lähteisiin. On olemassa väitteitä, joilla on jokin totuusarvo, mutta sitä ei voida käytössä olevilla resursseilla selvittää.

Näin voi käydä jos esimerkiksi:

  • Kyseessä ei ole tarkistettavissa oleva väite (myöhemmin käsikirjassa lisää aiheesta)
  • Väitteen aihepiiristä ei ole asiantuntijoita, tai heitä ei pystytä tavoittamaan
  • Väitteen tarkistaminen edellyttäisi salaiseksi luokitellun tiedon tarkastelua
  • Asiantuntijat eivät ole riippumattomia tai heidän lausuntoihinsa ei voi luottaa (väite esimerkiksi koskee asiantuntijan ajamaa asiaa)
  • Luotettavat asiantuntijat ovat väitteestä keskenään erimielisiä, eikä konsensusta synny

Tällaisessa tapauksessa ei aina tarvitse jäädä kuivin suin. Vaikka faktantarkistusjuttua ei voida kirjoittaa, niin mikäli ilmiö on yhteiskunnallisesti merkittävä, Faktabaari voi laatia tai pyytää aiheesta asiantuntijatietoon perustuvan muun taustoittavan kirjoituksen.

On tärkeä huomata faktantarkistuksen ja journalismin ero: faktantarkistus koskee julkisista lähteistä saatavilla olevan tiedon esittelyä ja vertailua esitettyyn väitteeseen. Faktantarkistus on saatavilla olevan tiedon soveltamista. Journalismi on tiedon synnyttämistä ja vertailua. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan usein tutkivasta journalismista, mikä on ilmiönä faktantarkistusta paljon laajempi.

//

Tämä on toinen osa presidentinvaalien alla julkaistavasta Faktantarkistamisen käsikirja -artikkelisarjasta. Sarjassa saatetaan julki Faktabaarin tuore käsikirja pala palalta kaikkien käyttöön ja se jatkuu lähiaikoina. Lisätietoa saat myös tutustumalla verkkosivuumme. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan toimintaan. #tueFaktabaaria.

Lopullinen käsikirja kootaan tästä sarjasta ja sitä muokataan mm. yleisöpalautteen avulla. Palauteen voit laittaa esim.: toimitus@faktabaari.fi, Twitter:@faktabaari tai facebook.com/faktabaari/. Voit myös antaa palautteen henkilökohtaisesti 14.12. 2017 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 20-23, YLE:n vaalitentin reaaliaikaisen seurannan yhteydessä. Paikalla Faktabaarin pop-up toimitus.