FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Kolmannen sukupolven faktantarkistus on yhteistyötä - ajatuksia faktantarkistuksen kehittämiseksi

    15.07.2019 Toimitus

    Kolmannen sukupolven faktantarkistus on yhteistyötä

    (Kuvituskuva: "Spiral of Hands" by lostintheredwoods is licensed under CC BY-ND 2.0)

    Julkaise ja toivo parasta _ei riitä. Faktantarkistajien on siirryttävä ainakin _julkaise ja toimi‑strategiaan ja varauduttava kiireesti digitalisoituvan informaatioympäristön tuleviin haasteisiin kolmannen sukupolven lähestymistavalla. Faktabaari julkaisee kansainvälisten faktantarkistuspalveluiden GlobalFact6 kokouksen yhteydessä kollegoittemme julkaiseman manifestin pitääksemme yllä keskustelua suomalaisen faktantarkistuksen kehittämisestä hyödyntäen Faktabaarin ja sen EDU mediakasvatushankkeen kokemuksia. 

    Haaste ei koske kuitenkaan ainoastaan Faktabaaria sekä nykyisiä ja tulevia yhteistyökumppaneitamme, vaan meitä kaikkia, jotka ponnistelemme faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta. Osaltamme keskustelu jatkuu Porin Suomi Areenan ja kesätauon jälkeen viimeistään Turun Eurooppa-Foorumilla 30.8.

    Oheinen alkuperäinen juttu “Fact-checking doesn’t work (the way you think it does)” on käännetty Africa Check:in (englanti, ranska), Chequeado:n (espanja) ja Full Factin (englanti) alkuperäisestä tekstistä. Manifestin kanssa jo samanhenkinen Faktabaarin taustayhdistyksen 2018 kannanotto löytyy täältä. Hyvää kesänjatkoa kollegoidemme mietteiden kanssa. 


    Faktantarkistus ei toimi (kuten ajattelit sen toimivan)
    (Julkaistu 20.6.2019)



     
    Yhdet raskaat vaalit olivat taas takana, kun Yhdysvaltojen ensimmäinen riippumaton faktantarkistusorganisaatio FactCheck.org kirjoitti: ”Näissä vaaleissa journalistit faktantarkistivat aggressiivisemmin kuin koskaan. Siitä huolimatta Annenbergin yliopiston Public Policy Centerin kyselytutkimuksen mukaan miljoonat ihmiset äänestivät hämmennyksen tilassa.”

    FactCheck julkaisi kirjoituksensa 2008.

    Blogikirjoituksessa olisi voitu tehdä ilmeinen johtopäätös, mutta se päätyi silti optimistisempaan päätelmään: ”Onko meillä syytä lannistua? Ei todellakaan. Jos emme olisi faktantarkistaneet, lopputulos olisi voinut olla entistä huonompi.”

    Tällaiset tulokset voivat olla lannistavia, mutta niiden ei pitäisi yllättää. Ei ole myöskään yllättävää, että saman tekstin olisi voinut julkaista jälleen 2012 ja 2016.

    Ajatus siitä, että faktantarkistus voisi korjata yleisön vääriä käsityksiä laajassa mittakaavassa, on huteralla pohjalla. Kenenkään ei pitäisi yllättyä siitä, että ihmiset uskovat väitteisiin, jotka eivät pidä paikkaansa. Tai että poliitikot esittävät asiansa räikeästi omasta näkökulmastaan, vaikka faktantarkistajat oikaisevat näitä väitteitä runsaasti. Faktantarkistus voi kyllä toimia, mutta ainoastaan, jos teemme muutakin kuin tarkistamme.

    Faktantarkistajien ei ole mahdollista tavoittaa kaikkia, joiden uskomukset kaipaavat korjaamista. Ei ole realistista odottaa, että faktantarkistusorganisaatiot pystyisivät hankkimaan sellaista rahoitusta, jolla tällainen levikki voitaisiin saavuttaa. Vaalikampanjat voittavat faktantarkistuksen rahoituksessa vähintään kymmenkertaisesti.

    Pelkkä julkaiseminen ei myöskään toimi, koska aivomme toimivat tietyllä tavalla. Kuvittele, että kävelet juhlissa seurueeseen, joka keskustelee politiikasta. Julistat, että olet tehnyt aiheesta väitöskirjan ja korjaat keskustelijoiden virheelliset tiedot. Odotatko todella, että he ovat sinulle kiitollisia?

    Kaikkein tehokkaimmat kampanjat saavat ihmiset puolelleen herättämällä tunteita. Ne eivät tyydy vetoamaan vain ihmisten järkeen. Organisaatiot, jotka valitsevat puolensa, pystyvät kampanjoimaan houkuttelevammin kuin faktantarkistajat.

    Tämä ei silti tarkoita, etteikö perinteistä faktantarkistusta kannattaisi tehdä. Julkaise ja toivo -parasta ajattelun kritiikki ei ole kaikilta osin perusteltua. Sekä käytännössä että tutkimuksessa on huomattu, että faktantarkistusten julkaisemisella on ainakin kaksi selkeää hyötyä.

    Ensinnäkin faktantarkistus hyödyttää sitä yleisöä, jonka se tavoittaa. Se voi tarjota tietoa ja suurimmaksi osaksi todella oikaista vääriä uskomuksia. Yleisö on suurempi kuin saattaisi kuvitella, kun hakukoneet levittävät juttuja jopa miljoonille muille tavanomaisten lukijoiden lisäksi. Myös lisääntyvä yhteistyö Facebookin kanssa on tuonut faktantarkistukset uusien yleisöjen nähtäväksi.

    Kun faktantarkistajat tunnetaan ja heihin luotetaan, myös toiset journalistit ja päättäjät muodostavat vaikuttavan yleisön. Vaikuttajien kautta faktantarkistajien työ voi valaista julkista keskustelua, vaikkeivat itse tarkistukset tulisikaan kaikissa yhteyksissä näkyviksi.

    Toiseksi laajempi yleisö hyötyy faktantarkistusten julkaisemisesta. Kutsumme tätä niin sanotuksiHe tietävät, että me tarkistamme -ilmiöksi.Sekä yksilöt että instituutiot ovat yllättyneet, kun heitä vaaditaan perustelemaan sanomisiaan faktoilla. Olemme myös huomanneet, että hallinto, media ja erilaiset etujärjestöt muuttavat toimintatapojaan, jotta faktapohjainen kritiikki ei osuisi niihin.

    Ensimmäisen sukupolven faktantarkistusorganisaatiot yrittivät tehdä faktantarkistusta puhtaasti journalismina. Monet tekevät niin yhä. Mielestämme lähestymistavan hyödyt ovat todellisia, mutta se ei vielä riitä.

    Organisaatiot tarvitsevat laajempaa taktiikoiden arsenaalia, jossa ensimmäisen sukupolven tarkistustoiminnalla on paikkansa. Sama pätee mediataloihin, joissa faktantarkistus voi lisätä haastatteluiden luotettavuutta ja joissa faktantarkistukselle voidaan voittaa suuria yleisöjä. Sinne faktantarkistus on aina kuulunut, hyvän journalismin ytimeen. Itsenäiset faktantarkistajat voivat ottaa osansa kunniasta innostaessaan perinteistä mediaa tarkistustoimintaan.

    Olemme silti sitä mieltä, että jos haluamme parempia vastauksia kuin: ”Jos emme olisi tarkistaneet, lopputulos olisi saattanut olla vielä huonompi”, itsenäisten faktantarkistusorganisaatioiden täytyy tehdä enemmän kuin vain tarkistaa faktoja.

    Osa faktantarkistajista on jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen. FactCheck.orgin jälkeen syntyneet organisaatiot oppivat kokemuksistaan ja keksivät tehokkaampia malleja mis- ja disinformaation torppaamiseen. Kutsumme tätä toisen sukupolven faktantarkistukseksi.

    Toisen sukupolven faktantarkistajat, kuten Africa Check, Chequeado ja Full Fact, tekevät muutakin kuin julkaisevat tarkistuksia. Huomiomme on siinä, mitä pystymme muuttamaan, ei ainoastaan siinä, ketä tavoitamme. Työssämme on kyse vaikutusvallasta ja vastuullisuudesta.

    Toisen sukupolven faktantarkistus voi näyttää erilaiselta eri paikoissa. Sen hahmottaminen, mikä on ylipäätään mahdollista, kysyy luovuutta ja politiikan sekä mediaympäristön hienovaraista ymmärtämistä. Toiminnan logiikka on silti pitkälti samanlainen, vaikka yksityiskohdat voivat eri maissa vaihdella.

    Ensimmäiseksi siirrymme pelkästä julkaisemisesta julkaise ja toimi -strategiaan. Hyödynnämme aiempia tarkistuksia, painostamme ihmisiä pitäytymään totuudessa ja olemaan toistamatta samoja virheellisiä väittämiä, vetoamme ylempiin tahoihin ja teemme valituksia sinne, missä on valtaa kulloinkin käsillä olevaan asiaan. Toisin sanoen, käytämme kaikkia moraaliin, julkisuuteen tai sääntelyyn perustuvia keinoja, joilla voimme estää misinformaation leviämisen.

    Toiseksi tunnistamme, että faktantarkistustyömme luo ainutlaatuisen tietopohjan, jonka avulla voimme ymmärtää, mistä harhaanjohtavat väitteet tulevat julkiseen keskusteluun ja miten ne leviävät.

    Faktantarkistajat tekevät sellaista jalkatyötä mis- ja disinformaation luomien ongelmien ymmärtämiseksi, jota kukaan muu ei tee. Muutamme sen käyttökelpoiseksi tiedoksi, jota voivat hyödyntää sekä faktantarkistajat itse että muu kansalaisyhteiskunta, erilaiset yhteistyöalustat, päättäjät, sääntelyelimet ja kaikki, joilla on mahdollisuus toimia vääristeltyä tiedonvälitystä vastaan.

    Kolmanneksi toimimme systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi. Tunnistamme faktantarkistuksista kertyvän tiedon avulla toiminnan kaavoja ja ongelmien syitä, joihin tarttumalla voimme vähentää tietyn tyyppistä tai tietyistä lähteistä kumpuavaa väärää tietoa. Kaava voi esimerkiksi olla, että tietty taho julkaisee jotain, tietyllä alustalla julkaistaan jotain tai tietystä aihepiiristä liikkuu paljon väärää tietoa. Tai se voi olla jotakin muuta. Ongelmiin voidaan puuttua esimerkiksi kouluttamalla sekä lapsia että aikuisia tai työllä, joka tähtää yhteiskunnan ja julkisen vallan toimintatapojen muutokseen.

    Lopuksi tähtäämme kulttuurin muutokseen. Yritämme rakentaa sellaisia instituutioita eri yhteiskunnissa, jotka ankkuroivat julkisen keskustelun todellisuuteen. Haastamme asenteen, joka hyväksyy petollisen ja harhaanjohtavan käyttäytymisen. Edessä on pitkä tie, joka vaatii luottamuksen ja hyvän maineen rakentamista, ei pelkkää julkisuutta. Työ vaatii myös rahoittajilta ja faktantarkistajilta pitkän tähtäimen suunnitelmia.

    Tehokas toiminta ei myöskään riitä, jos se on huonosti toteutettua. Monimutkaista käytäntöä on vaikea kuvata yksinkertaisesti. Olemme päässeet tänne asti kokeilemalla, epäonnistumalla ja oppimalla. Meillä on yhä paljon opittavaa. Siksi panostamme järjestelmällisemmin kuin koskaan sen tutkimiseen, mitä eri puolia työssämme pitäisi ottaa huomioon ja millainen toimintaympäristömme on. Emme pysty pysäyttämään misinformaatiota kokonaan, mutta pystymme vähentämään haittoja, joita se aiheuttaa.

    Aktivisteilla on vanha sanonta: ”kouluta, innosta, järjestäydy.” Faktantarkistajat ovat keskittyneet pitkään kouluttamiseen. Tulevaisuudessa työmme on innostaa lukijoitamme ja järjestäytyä haastamaan vallanpitäjät ja organisaatiot, jotka tuottavat misinformaatiota ottamatta siitä vastuuta.

    Full Factissa olemme työstäneet laajempaa toisen sukupolven lähestymistapaa faktantarkistukseen siitä lähtien kun aloitimme. Tähän meitä inspiroi FactCheck.orgin rehellinen blogikirjoitus Yhdysvaltojen vuoden 2008 vaalien jälkeen. Aloitimme urakkamme Iso-Britanniassa tekemällä ensimmäiset tarkistuksemme vuonna 2010, aloitimme työmme julkisten misinformaatiokäytäntöjen parissa 2011 ja aloimme työskennellä viranomaisten kanssa tilastotietojen parantamiseksi 2012. Olemme onnistuneet ja tehneet virheitä. Meillä on vielä pitkä matka edessämme.

    Chequeadossa loimme ensimmäisen yhteistyömallin livetilanteiden faktantarkistukselle vuonna 2013, jota muut organisaatiot ovat kopioineet, loimme myös ensimmäisen mediakasvatushankkeen kriittisen ajattelun opettamiseen nuorille ja #LatamChequea -verkoston, joka kokoaan yhteen faktantarkistajia Latinalaisessa Amerikassa. Suostuttelimme presidentinkanslian luovuttamaan etukäteen kaikki presidentin valtakunnan tilaa (State of Union) koskevien puheiden lähteet vuosina 2018 ja 2019.

    Africa Checkissä vetosimme poliittisiin puolueisiin ja kampanjoihin, että ne muuttaisivat tapaansa viestiä Etelä-Afrikassa, rakensimme yhteistyötä terveysministeriön, lääketieteen ammattilaisten ja yhteisöjen välille Nigeriassa puuttuaksemme terveyttä ja lääketiedettä koskevaan misinformaatioon. Lisäksi kehitämme parhaillaan faktantarkistuksen opetussuunnitelmaa afrikkalaisia kouluja varten.

    Olemme yhdessä osoittaneet, että pelkän faktantarkistuksen ylittävä monialainen lähestymistapa toimii ympäri maailmaa, vaikka se ei toimi joka paikassa täsmälleen samalla tavalla.

    Faktantarkistajille ei ole varaa jämähtää ensimmäisen sukupolven malliin, koska edes toisen sukupolven malli ei enää yksin riitä. Kolmannen sukupolven faktantarkistuksen tehtävä on tunnistaa ja tarttua näihin ongelmiin. Sen pitää myös toimia internetin vaatimassa laajuudessa, tukeutua laajaan yhteistoimintaan ja toimia yli kansallisten rajojen. Olemme nähneet jo ensimmäisiä esimerkkejä työstä, joka vie meitä lähemmäs kolmannen sukupolven lähestymistapaa. Faktantarkistajien työ on liian tärkeää, että meillä olisi varaa jäädä jälkeen.

    Käymme mielellämme keskustelua toisten faktantarkistajien kanssa siitä, miten voimme vaikuttaa enemmän.
     
    Linkki alkuperäiseen juttuun: Fact checking doesn´t work (the way you think it does)
     
    Lisätietoja ja jatkokeskustelussa mukana: toimitus@faktabaari.fi ja hallitus@avoinyhteiskunta.me



    Jaa eteenpäin