FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Faktantarkistus: Koululaiset kokevat arkensa parantuneen, vaikka nuorten pahoinpitelyt ovat lisääntyneet

    21.04.2022 Toimitus

    Faktabaarin tekemän selvityksen mukaan alle 18-vuotiaiden väkivaltaisuus on lisääntynyt viime vuosina. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään, syynä väkivaltarikollisuuden kasvuun eivät ole nimenomaan ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret.

    “Arki pääkaupunkiseudun kouluissa on aina vain rauhattomampaa ja väkivaltaisempaa. Rauhattomuuden lähteenä on usein maahanmuuttajataustainen lapsi, joka ei pärjää muun luokan mukana ja ryhtyy siksi häiriköimään.”

    Näin kirjoitti perussuomalaisten verkkolehti Suomen Uutiset artikkelissaan 11. helmikuuta 2022. Väite siitä, että lasten ja nuorten käytös olisi muuttunut yhä väkivaltaisemmaksi ja että syynä olisivat ulkomaalaistaustaiset lapset, on kuitenkin paljon yleisempi. Suomen Uutiset lainasi Länsiväylän uutista, jossa kaksi nimetöntä espoolaisisää kertoi levottomuudesta lastensa koulussa ja osoitti syyksi nimenomaan maahanmuuttajalapset. Uutista on Twitterissä jaettu lukuisia kertoja, ja ongelmien juurisyyksi on esitetty Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

    Keskustelua on käyty jo pidempään. Eduskunnan kyselytunnilla syksyllä 2020 perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula totesi, että “vastuuton maahanmuuttopolitiikka on omiaan lisäämään turvattomuutta kouluissa muun muassa kielimuurin ja kulttuurierojen vuoksi.”

    Faktabaari selvitti, mitä tilastojen ja tutkimusten valossa tiedetään pääkaupunkiseudun koulujen työrauhan ja nuorten väkivaltaisuuden kehityksestä pitkällä aikavälillä. Lisäksi tarkastelimme, mikä on ulkomaalaistaustaisten osuus tilastoissa.

    Tarkistusta varten tutkittiin pääasiassa kolmea tilastoa: Kouluterveyskyselyä, Nuorisorikollisuuskyselyä ja poliisin tilastoja. Selvityksen tärkeimmät löydökset voi tiivistää seuraavasti:

    1. Toisin kuin Suomen Uutiset väitti, Kouluterveyskyselyn perusteella työrauha on parantunut Helsingin, Espoon ja Vantaan yläkouluissa vuoden 2006 jälkeen. Myös koulukiusaaminen on vähentynyt, ja monilta osin tilanne on koululaisten kokemuksen mukaan parantunut jopa huomattavasti. Kehityssuunta on samanlainen maanlaajuisesti. Alakoulujen osalta tilastoja on vain vuodesta 2017 alkaen, joten pitkän aikavälin trendiä ei ole mahdollista tarkastella.

    2. Rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan pahoinpitelyistä epäiltyjen alle 15-vuotiaiden määrä on viime vuosina noussut. Tilastoihin oletettavasti vaikuttaa joiltain osin vuoden 2015 muutos lastensuojelulakiin. Lakimuutoksen myötä kaikki lastensuojeluilmoitusvelvolliset velvoitettiin tekemään lastensuojeluilmoituksen lisäksi ilmoitus aina myös poliisille silloin kun epäillään seksuaali- tai väkivaltarikosta. Ennen lakimuutosta vain lastensuojeluviranomaiset olivat velvoitettuja ilmoittamaan poliisille. Lakimuutoksen yksi tarkoitus oli nimenomaan lisätä poliisille tehtävien ilmoitusten määrää. Lakimuutos ei kuitenkaan selitä asiaa välttämättä kokonaan. Keskusrikospoliisin tutkijan arvion mukaan alle 15-vuotiaiden väkivaltaisuus on samaan aikaan myös todennäköisesti tosiasiallisesti lisääntynyt. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä. Väkivallan ei ole havaittu lisääntyneen erityisesti kouluissa, vaan se on lisääntynyt kaikissa tekopaikoissa – myös kouluissa. Poliisin raportin mukaan pääkaupunkiseudulla alaikäisten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt selvästi maltillisemmin kuin muualla Suomessa.

    3. Pahoinpitelyistä epäiltyjen alle 15-vuotiaiden määrän nousua ei voi selittää vain ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla. Ulkomaalaistaustaiset lapset ovat pahoinpitelytilastoissa selkeästi yliedustettuina, mutta vuoden 2015 jälkeen heidän suhteellinen osuutensa on laskenut ja pysynyt viime vuodet suurin piirtein samana. Samaan aikaan, eli vuosien 2015 ja 2020 välillä, 0–14-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista alle 15-vuotiaista on noussut noin seitsemästä prosentista noin kymmeneen prosenttiin. Poliisin tilastoissa rikollisuus on lisääntynyt yhdenmukaisesti ulkomaalaistaustaisilla ja suomalaistaustaisilla nuorilla. Useimmiten pahoinpitelystä on epäiltynä suomalaistaustainen lapsi.

    4. Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan pahoinpitelyyn, tappeluun ja koulukiusaamiseen osallistuneiden nuorten määrä on vähentynyt huomattavasti vuosien 1995 ja 2020 välillä. Kiusaamiskokemusta lukuun ottamatta myös uhrikokemukset ovat vähentyneet selvästi vuoden 1998 jälkeen.

    5. Johtopäätöksenä toteamme, että eri suuntiin osoittavia tilastoja on luettava rinnakkain kokonaiskuvan näkemiseksi. Koulujen rauhattomuuden jatkuva kasvu näyttää sitkeästi elävältä myytiltä, jolle ei löydy katetta tilastoista. Se ei silti sulje pois lasten ja nuorten väkivallantekojen kasvua. Ulkomaalaistaustaiset ovat näissä tilastoissa yhä yliedustettuja, vaikka heidän suhteellinen osuutensa pahoinpitelytilastoissa on viime vuosina laskenut.


    Kouluterveyskyselyn mukaan työrauha on parantunut

    Kouluterveyskyselyn tilastot osoittavat, että perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisten kokema työrauha on parantunut lähes joka vuosi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuodesta 2006 alkaen. Muutos parempaan päin on ollut selkeä.

    Yhä harvempi kokee ongelmia oppimisyhteisön ilmapiirissä, ja myös koulukiusaamista vähintään kerran viikossa kokeneiden osuus on vähentynyt. Yläkoululaisten osalta kaikki tässä artikkelissa tarkastellut osa-alueet ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä parempaan suuntaan lukuun ottamatta seksuaalista häirintää. Sitä koulussa kokeneiden prosenttiosuus on hieman noussut kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa. Seksuaalista häirintää kouluissa on kartoitettu vuodesta 2017 alkaen.


    Kouluterveyskysely Helsinki luokat 8 ja 9



    Kouluterveyskysely Espoo luokat 8 ja 9


    Alakoululaisten osalta pitkän aikavälin trendejä ei ole saatavilla. Vanhimmat tulokset ovat vuodelta 2017. Helsingissä oppilaat kokevat työrauhansa hieman lisääntyneen vuosien 2017 ja 2021 välillä, kun taas Espoossa ja Vantaalla vastaavasti hieman vähentyneen. Välitunteja pelkäävien osuus on Helsingissä pysynyt samana, Espoossa hieman laskenut ja Vantaalla hieman noussut. Muutokset ovat olleet hyvin pieniä: kyse on prosentin tai prosentin kymmenysten muutoksista.

    Niiden oppilaiden prosenttiosuus, jotka eivät koe tulleensa kiusatuiksi lukukauden aikana, on Helsingissä hiukan laskenut vuosien 2017–2021 välillä. Espoossa osuus on noussut ja Vantaalla laskenut 0,9 prosenttiyksikköä.

    Kaikissa kolmessa kaupungissa yhä harvempi kertoo itse osallistuneensa muiden kiusaamiseen.

    THL koosti Faktabaarin pyynnöstä koulujen väkivaltaisuutta ja rauhattomuutta käsittelevän Kouluterveyskyselyn osat yhteen mahdollisimman pitkällä aikavälillä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Tilastokoosteet löytyvät kokonaisuudessaan alakoululaisten osalta täältä ja yläkoululaisten osalta täältä.

    Kouluterveyskysely on THL:n valtakunnallinen tutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Kouluterveyskyselyssä koululaiset vastaavat laajaan kysymyslomakkeeseen, jossa kartoitetaan muun muassa koulukiusaamista sekä terveyteen liittyviä kysymyksiä. Uusimpaan, vuoden 2021 Kouluterveyskyselyyn vastasi 104 082 perusopetuksen 4.–5. luokan oppilaista ja 91 560 perusopetuksen 8.–9. luokan oppilasta.


    Poliisin tilastot: Alle 18-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyt lisääntyneet

    Poliisin tietoon tullut rikollisuus on sikäli ongelmallinen mittari, että se mittaa samaan aikaan sekä rikoskäyttäytymistä että rikollisuuden kontrollia. On siis mahdollista, että rikoskäyttäytyminen ei lisäänny ollenkaan, mutta vaikkapa ilmoitusalttiuden muutoksen takia poliisin tilastoissa näkyy kasvua.

    Poliisin tuorein tilastoraportti alaikäisten väkivaltarikollisuuden kehityksestä on vuodelta 2022.

    Siinä kerrotaan, että vuosina 2015–2021 alaikäisten väkivaltarikollisuuden taso lisääntyi kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta kasvu oli erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden osalta. Tällä ajanjaksolla 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen taso kasvoi 32 prosenttia, 9–11-vuotiaiden 90 prosenttia ja 12–14-vuotiaiden peräti 134 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Erityisesti perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevat epäilyt kasvoivat huomattavasti. Niiden lukumäärä nousi viiden vuoden ajanjaksolla hieman yli 1 800 rikosepäilystä lähes 3 500 rikosepäilyyn.


    Pahoinpitelyrikoksesta epäiltyjen määrä Suomessa vuosilta 1980-2017 graafi


    Kasvusta huolimatta 15–17-vuotiaiden osalta rikosepäilyjä oli vuonna 2021 tuhatta henkilöä kohden kuitenkin vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

    Miksi juuri alaikäisten osalta tilastoidut väkivaltarikosepäilyt ovat nousussa? Yksi, ainakin osittain tätä selittävä tekijä on vuonna 2015 tehty lastensuojelulain muutos.

    ”Poliisin havainnot viittaavat siihen, että yhä useampi lapsiin kohdistuva väkivaltarikos tulee poliisin tietoon. Tämä saattaa lisätä alaikäisten tilastoitua väkivaltarikollisuutta, koska valtaosa alaikäisten välisistä väkivallanteoista on toisiin alaikäisiin kohdistuvaa”, kertoo tutkija Petri Danielsson keskusrikospoliisista.

    Kyseessä saattaa olla siis niin kutsuttu kontrolliharha, eli kontrollin muutoksen aiheuttama tilastoidun rikollisuuden kasvu. Se ei ole kuitenkaan ainoa selitys. ”Nähdäkseni saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että väkivaltarikollisuus on lisääntynyt myös ihan tosiasiallisesti”, Danielsson sanoo.

    Myös tutkijatohtori Markus Kaakinen kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista näkee, että ilmoitusalttiuden muutos on ainakin osaltaan saanut aikaan sen, että poliisin väkivaltatilastot ovat nousussa. ”Kun väkivaltaa kohdistetaan toiseen henkilöön kouluissa ja harrastuksissa, siitä tehdään aiempaa useammin poliisiasia”, Kaakinen sanoo. Hänkin kuitenkin korostaa, että asia ei ole missään nimessä yksinkertainen eikä varmaa vastausta toistaiseksi tiedetä.

    Entä miksi juuri alle 15-vuotiaiden osalta nousu on niin jyrkkää? Tähän ei tutkijoiden mukaan vielä ole olemassa yksinkertaista tai lopullista selitystä.

    Tutkijat pitävät erikoisena sitä, että jyrkkää nousua on ollut nimenomaan alle 15-vuotiaiden keskuudessa – samat lapset kuitenkin kasvavat, jolloin voisi olettaa, että heidän varhain alkanut väkivaltainen käytöksensä näkyisi ennen pitkää myös yli 15-vuotiaiden tilastoissa. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä väkivaltaisuus ei ole noussut yhtä jyrkästi 15–17-vuotiaiden joukossa ja esimerkiksi pahoinpitelyistä epäiltyjen 18–20-vuotiaiden määrä on laskenut jo pitkään, vaikkakin lasku on pysähtynyt 2019 vuoden tienoilla.

    Poliisin tilastot: Väkivalta on lisääntynyt kaikissa tekopaikoissa

    Poliisin raportissa ei havaittu, että väkivallanteot olisivat lisääntyneet erityisesti kouluympäristössä. ”Koulujen osuus tekopaikkana ei ole kasvanut. Kasvua on ollut kaikissa tapahtumaympäristöissä samalla tavoin”, Danielsson kertoo.

    Poliisin tilastojen valossa näyttäisi siis siltä, että lasten ja nuorten elämä on muuttunut kuudessa vuodessa väkivaltaisemmaksi, mutta ongelma ei rajoitu kouluihin: väkivaltarikosepäilyt ovat lisääntyneet kaikissa tekopaikoissa. Tosin pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut vähäisempää kuin muualla Suomessa. Osa ilmiöstä on luultavasti selitettävissä ilmoitusalttiuden kasvulla.

    Poliisin tilastoista voidaan Danielssonin mukaan päätellä, että alaikäisten tekemien väkivaltarikosten uhri on yhä useammin koulujen, lastensuojelulaitosten tai muiden instituutioiden henkilökuntaan kuuluva aikuinen.

    Vastaavasta kehityskulusta kertoo myös Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n joka toinen vuosi teettämä kyselytutkimus. Sen mukaan väkivaltaa oli kokenut joka kymmenes opettaja, mutta väkivallasta johtuneiden sairaspoissaolojen määrä oli vähentynyt. Eniten väkivaltaa koettiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, ja kyselyn mukaan lapset ja oppilaat aiheuttivat väkivallasta suurimman osan.


    Väkivaltarikollisuuden kasvu ei selity vain ulkomaalaistaustaisilla nuorilla

    Rikollisuustilastoissa on erilaisia muuttujia. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, tulotaso, koulutustaso, ikä, siviilisääty ja ulkomaalaistausta.

    Jos väestö jaotellaan sukupuolen mukaan, nähdään, että valtaosa kaikista pahoinpitelyrikoksista on miesten ja poikien tekemiä. 0–14-vuotiaiden ryhmässä tyttöjen osuus pahoinpitelystä epäiltyjen tilastossa on viime vuosina ollut noin 12–16 prosentin luokkaa.

    Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksessa ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. He ovat siis ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia.

    Se, että vuodesta 2015 alkaen alaikäisten väkivaltarikosepäilyt ovat lisääntyneet, ei selity vain ulkomaalaistaustaisilla lapsilla.

    Pahoinpitelyistä epäiltyjen ulkomaalaistaustaisten 0–14-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 asti, jolloin se oli korkeimmillaan, peräti 22,16 prosenttia. Sen jälkeen ulkomaalaistaustaisten osuus on hieman laskenut. Vuonna 2020 se oli 19,82 prosenttia.

    Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten alle 15-vuotiaiden lasten osuus koko ikäryhmästä on kuitenkin noussut noin 7 prosentista noin 10 prosenttiin. Ei siis pidä paikkaansa, että nimenomaan ulkomaalaistaustaisten väkivalta olisi lisääntynyt. Väkivalta on lisääntynyt kaikissa ryhmissä, ja ulkomaalaistaustaisten lasten suhteellinen osuus pahoinpitelytilastoissa on itse asiassa hieman laskenut vuoden 2015 jälkeen, vaikka ulkomaalaistaustaisten lasten osuus koko ikäryhmästä on noussut.


    Poliisin 0-14-vuotiaat pahoinpitelyrikoksesta epäillyt


    Vaikka väkivaltarikosepäilyjen nousu ei selity vain ulkomaalaistaustaisilla lapsilla, poliisin rikos- ja pakkokeinotilastot osoittavat kuitenkin, että ulkomaalaistaustaiset (ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat) ovat selkeästi useammin väkivaltarikoksista epäiltyinä kuin suomalaistaustaiset.

    ”Ruotsin tilanteesta poiketen tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten (toisen polven maahanmuuttajien) rikostaso on matalampi kuin ulkomailla syntyneillä (ensimmäisen polven maahanmuuttajat) nuorilla”, poliisin tilastoraportissa kerrotaan.

    ”Vuosina 2015–2020 ulkomailla syntyneiden 15–17-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso oli 28,3 rikosepäilyä, Suomessa syntyneillä 21,1 rikosepäilyä ja suomalaistaustaisilla 7,9 rikosepäilyä 1 000 henkilöä kohden. Havaittu yliedustus on pysynyt viime vuosina samalla tasolla sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajilla.”

    Maahanmuuttajataustaisten tekemissä väkivallanteoissa myös uhri on useimmiten maahanmuuttajataustainen, samoin kuin valtaosa nuorten miesten tekemästä väkivallasta kohdistuu toisiin nuoriin miehiin.


    Nuorisorikollisuuskyselyssä väkivalta vähentynyt pitkällä aikavälillä

    Nuorisorikollisuuskyselyssä tutkitaan nuorten väkivaltakäyttäytymistä ja sen muutosta.

    Nuorisorikollisuuskyselyssä on se oleellinen ero poliisin tilastoihin, että kyselytutkimus huomioi myös ne rikokset, jotka eivät tule poliisin tietoon, eli valtaosan rikoksista.

    ”Nuorten väkivalta on yleensä lähtökohtaisesti lievää: siitä ei yleensä seuraa vammoja”, tutkijatohtori Markus Kaakinen kertoo.

    Nuorisorikollisuuskyselyn pahoinpitelytilastoista 1995–2020 näkee, että vuoden aikana pahoinpitelyyn syyllistyneiden nuorten osuus on puolittunut vuodesta 1995 vuoteen 2020. Tappeluun osallistuneiden määrä on laskenut 13 prosentista 7 prosenttiin ja koulukiusaamiseen osallistuneiden osuus laskenut 25 prosentista 5 prosenttiin. Nuorisorikollisuuskyselyn perusteella pahoinpitelyt tulevat nykyään entistä todennäköisemmin poliisin tietoon.

    Myös uhrikokemukset ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, vaikkakin hyvä kehityskulku on pysähtynyt 2010-luvun puolivälin tienoilla. Vuodesta 1998 alkaen väkivallan uhkaa kokeneiden nuorten osuus on pudonnut 20 prosentista 14 prosenttiin ja väkivaltaa kokeneiden 17 prosentista 10 prosenttiin.

    Nuorisorikollisuuskyselyn tulokset

    Nuorten tekemisissä rikoksissa selkeä trendi on se, että yhä suurempi osa nuorista ei tee rikoksia lainkaan, kun taas pieni osa tekee niitä entistä enemmän.

    Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan väkivalta kouluissa ei ole yleistynyt vuosien 2016 ja 2020 välillä.

    ”Kouluissa tapahtui suunnilleen saman verran väkivaltaa vuonna 2016 ja 2020”, Kaakinen sanoo. ”Mutta vaikka väestön tasolla väkivalta ei olisi lisääntynyt, se ei tarkoita sitä, etteikö vaikkapa yksittäisessä koulussa tilanne olisi voinut pahentua.”

    Nuorisorikollisuuskyselyn toteuttaa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Se tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, ja kysely toteutetaan neljän vuoden välein yhdeksäsluokkalaisille. Tuorein nuorisorikollisuuskysely on tehty vuonna 2020. Tuolloin siihen vastasi 5 674 nuorta 74 koulusta Suomessa.


    Mikä tilasto kertoo totuuden?

    Nuorten väkivaltaisuutta ja kouluarkea tarkastelevat tilastot osoittavat eri suuntiin. Mihin niistä pitäisi uskoa?

    Kyselytutkimukset ja poliisin tilastot kertovat hieman eri asioista ja myös niiden puutteet ovat erilaisia. Poliisin tilastojen ongelma on siinä, etteivät ne kerro pelkästään rikoskäyttäytymisen määrästä vaan myös muuttuneesta kontrollista. Kyselytutkimusten ongelma taas on muun muassa se, etteivät ne tavoita kaikkia: esimerkiksi huonosti voivat lapset ja nuoret, joiden siteet koulumaailmaan ovat löyhät, eivät välttämättä osallistu kyselytutkimuksiin.

    Kyselytutkimuksilla ei myöskään voida luotettavasti mitata harvinaisten ja vakavimpien rikosten yleisyyttä.

    ”Näiden osalta poliisin tietoon tullut rikollisuus antaa luotettavamman kuvan ilmiön yleisyydestä”, Danielsson sanoo.

    Markus Kaakinen toteaa, että tilastoja pitäisi lukea rinnakkain.

    ”Tilastojen tulkinta on haastavaa, koska ne kertovat osin myös eri ilmiöistä. Lähtökohtaisesti kaikkia tilastoja pitäisi lukea rinta rinnan.”

    Jos lukee vain yhtä tilastoa, riskinä on se, että lukee vain juuri sitä tilastoa, joka vahvistaa omaa ennakkoasennetta.

    Viime vuosina käydyssä julkisessa keskustelussa nuorten väkivaltaisuudesta onkin näkynyt se, että eri tahot siteeraavat eri tilastoja ja eri osia niistä, ja samoistakin tilastoista vedetään erilaisia johtopäätöksiä. Tilastojen puutteista ei aina kerrota, eikä vastakkaista tulosta esille tuovaa tilastoa tai kyselytutkimusta tuoda esille.

    Poliisi totesi maaliskuussa julkaisemassaan tiedotteessa, että nuorten väkivaltarikollisuutta koskevassa keskustelussa on ollut ristiriitaisia näkemyksiä väkivaltarikollisuuden kehityksestä ja kokonaiskuvasta. Osaltaan siihen haasteeseen poliisi halusi vastata maaliskuussa julkaistulla raportillaan.


    Näin tarkistus tehtiin

    Artikkeliin haastateltiin tutkijatohtori Markus Kaakista kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sekä tutkija Petri Danielssonia keskusrikospoliisista.

    Lisäksi Faktabaari on selvittänyt tilastoja Helsingin, Vantaan ja Espoon kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajien sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), opetusministeriön, Nuorisotutkimuskeskuksen, Opetusalan ammattijärjestön ja Tilastokeskuksen asiantuntijoiden avustuksella. Tilastokeskuksessa tilastojen löytämisessä ja tulkitsemisessa auttoi yliaktuaari Kimmo Haapakangas.


    Kuva: Poliisiauto Helsingin rautatieasemalla huhtikuussa 2021. Kimmo Brandt / All Over Press



    Jaa eteenpäin