FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Lääkäri Antti Heikkilä levittää harhaanjohtavia väitteitä koronasta

    19.10.2020 Toimitus

    väärin

    Ikään ja rokotteisiin liittyvät koronaväitteet leviävät netissä laajalle.

    Lääkäri ja tietokirjailija Antti Heikkilä on käsitellyt kuluvana vuonna useissa kirjoituksissaan koronavirusta ja covid-19-taudin hoitoa. Heinäkuussa Heikkilä kirjoitti Facebook-sivullaan, että ”suurin riski koskee ihmisiä, joilla on metabolinen sairaus, eikä kyse ole ihmisen iästä”. Heikkilä puhuu covid-19- infektion vakavasta muodosta sekä kuolleisuudesta tautiin. Toteamme tämän väitteen vääräksi, vaikka metaboliset sairaudet sinänsä lisäävät riskiä kuolla koronaviruksen aiheuttamaan vakavaan tautimuotoon.

    Samaisessa kirjoituksessaan Heikkilä väitti seuraavaa: ”kehitteillä on myös RNA- ja DNA-rokotteita. Moderna- yhtiön tuon tapainen rokote aiheutti 20 %:lla koehenkilöistä erittäin vakavia komplikaatioita”. Heikkilä tarkoittaa kehitteillä olevia koronavirusrokotteita. Toteamme väitteen harhaanjohtavaksi.

    Tuoreemmassa blogikirjoituksessaan syyskuussa Heikkilä myös väittää, että ”nykyisen pandemian aikana on käynyt selväksi, että influenssarokote altistaa koronainfektiolle”. Tämän väitteen toteamme vääräksi.

    Heikkilällä on Facebookissa yli 42 000 seuraajaa ja Twitterissä yli 2 000 seuraajaa. Lisäksi Heikkilä julkaisee blogia. Hän on Suomen mittakaavassa huomattava somevaikuttaja, jonka auktoriteetti perustuu lääkärikoulutukseen. Tarkistamamme Heikkilän kirjoitus on jaettu Facebookissa 368 kertaa, ja se on kerännyt hänen sivullaan 1500 tykkäystä ja 450 kommenttia. Siksi Heikkilän väitteitä on syytä tarkastella huolellisesti.

    Iän vaikutus covid-19-kuolleisuuteen

    Iän vaikutus covid-19-kuolleisuuteen THL:n tartuntatautirekisterin mukaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on 14. lokakuuta mennessä kuollut Suomessa 350 henkilöä,
    joiden mediaani-ikä on 84 vuotta.

    Koronavirustautiin liitetyt kuolemantapaukset ikäryhmittäin, THL
    Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL (kuvaaja päivitetty 14.10.2020)


    Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat ovat alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ikääntyneillä ihmisillä on nuorempiin verrattuna enemmän perussairauksia, jotka heikentävät peruskuntoa. Ikääntyminen heikentää peruskuntoa muutenkin: myös perussairauksilta välttynyt 80-vuotias on pääsääntöisesti heikommassa kunnossa kuin viisikymppinen. Lisäksi krooniset sydän- ja verisuonitaudit yleistyvät ikääntymisen myötä, kuten myös muut immuniteettia alentavat sairaudet ja syöpätaudit.

    Vaikka myös monet iäkkäät ovat selvinneet koronaviruksen aiheuttamasta taudista, on virheellinen väite, ettei iällä olisi merkitystä. Siinä Heikkilä on oikeassa, että metaboliset sairaudet kuten diabetes ja verenpainetauti lisäävät kuolemanriskiä – erityisesti taudin vakavamman muodon saaneilla tehohoitopotilailla. Nämä samat tekijät altistavat
    yleisesti vakaville infektioille. Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n mukaan covid-19-tautiin sairastuneilla diabeetikoilla ja verenpainetautia sairastavilla on kolminkertainen riski joutua sairaalahoitoon verrattuina saman ikäiseen terveeseen henkilöön. Suurimmiksi riskitekijöiksi artikkelissa todettiin merkittävä ylipaino sekä kahden ja erityisesti kolmen sairauden yhdistelmä (astma, lihavuus, diabetes, krooninen munuaissairaus, merkittävä ylilihavuus, sepelvaltimotauti, aiemmat halvaukset tai aiempi keuhkoahtaumatauti).

    THL kertoo sivuillaan, että Suomessa covid-19-tautiin menehtyneistä yli 90 prosentilla oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Erittely näistä sairauksista on kuitenkin vasta tekeillä.

    Tutkimustuloksia RNA- ja DNA-rokotteesta

    Tutkimustuloksia RNA- ja DNA-rokotteestaYhdysvaltalainen lääkeyhtiö Moderna, joka on kehittänyt RNA-rokotetta koronaan (mRNA), aloitti rokotteen testaamisen ihmisillä maaliskuussa (vaihe 1). Kesällä yhtiö etsi vapaaehtoisia vaiheen 3 kliiniseen kokeeseen.

    Ensimmäisen vaiheen kokeeseen osallistui 45 aikuista, iältään 18–55. He saivat kaksi annosta vaikuttavaa ainetta 28 päivän välein. Ryhmä jaettiin kolmeen osaan, joista yksi sai 25 μg (mikrogrammaa), yksi 100 μg ja yksi 250 μg.

    Lääkeyhtiön julkaisemien tulosten mukaan yli puolet koehenkilöistä sai rokotteesta haittavaikutuksia kuten väsymystä, vilunväreitä, päänsärkyä, lihaskipua ja kipua pistoskohdassa. Systeemiset, eli koko elimistössä tuntuvat haittavaikutukset olivat yleisempiä toisen annoksen jälkeen ja erityisesti korkeimman annoksen saaneilla.

    Korkeimman annoksen saaneesta ryhmästä kolme osallistujaa raportoi kärsineensä yhdestä tai useammasta vakavasta haittavaikutuksesta. Nämä kolme henkilöä muodostavat 21 prosenttia vahvinta annosta saaneen 15 henkilön ryhmästä, ei siis koko koeryhmästä niin kuin Heikkilä väittää kirjoituksessaan. Kokeeseen osallistuneesta koko 45 hengen
    joukosta heidän osuutensa on alle 7 prosenttia.

    Influenssarokote ja koronavirus

    Influenssarokote ja koronavirus Kansainvälisen faktantarkistusverkoston #CoronaVirusFactsAlliance on tarkistanut useita väitteitä liittyen influenssaan ja koronavirukseen. Esimerkiksi espanjalainen faktantarkistaja Maldita totesi elokuussa, ettei ole todisteita siitä, että influenssarokote lisäisi riskiä sairastua covid-19-tautiin.

    Health Feedback -sivusto kirjoitti jo maaliskuussa, että muutamassa pienessä tutkimuksessa tieteellisiä tuloksia oli tulkittu väärin. Sivusto huomauttaa, että kahdessa
    suuremmassa tutkimuksessa, joissa tutkinta-aineistona oli kuuden influenssakauden aikana kerättyjä tietoja, ei havaittu, että influenssarokote olisi lisännyt koronaviruksen tai muiden hengitystieinfektioiden riskiä.


    Juttua taustoittaneet asiantuntijat:
    Hanna Nohynek, ylilääkäri, infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö, THL
    Mika Rämet, johtaja, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus

    Juttua muokattu 21.10. klo 12.30: Lisätty linkki THL:n infoon (20.10.) yli 70-vuotiaiden kuolleisuusriskistä.



    Jaa eteenpäin