FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Mitä faktantarkistajat oppivat koronaviruksesta?

    26.02.2020 Toimitus

    Kriisit, suuret uutistapahtumat tai epidemiat saavat liikkeelle maailmanlaajuisen vyöryn huhuja, vääriä uskomuksia ja salaliittoteorioita. Nykymaailmassa oikean tiedon tarjoajia ei tulisi arvottaa, vaan jokaisen panos on tärkeä. Kansainvälinen faktantarkistusverkosto on tarkistanut kuukauden aikana 495 koronavirukseen liittyvää väitettä. Juttua julkaistaessa Suomessa on ollut kaksi todettua koronavirustartuntaa.

    Tammikuun 3. päivä BBC uutisoi, että Wuhanin poliisi olisi rankaissut kahdeksaa henkilöä väärän informaation julkaisemisesta tai jakamisesta internetissä. Kyseisten henkilöiden väitettiin julkaisseen Weibossa, joka on Facebookin kaltainen sosiaalisen median alusta Kiinassa, että SARS oli tullut takaisin. Näistä kahdeksasta henkilöstä ei sen jälkeen kuulunut moneen viikkoon juuri mitään.

    Ihmiset muistivat Kiinassa vielä hyvin, miten viranomaiset olivat pimittäneet tietoa, kun SARS-epidemia puhkesi vuonna 2003. Siksi ihmisten oli helppo uskoa, että viranomaiset eivät olisi kovin avoimia tälläkään kertaa. Lääkäri Yanuong Jiang paljasti maailmalle mitä Kiinassa oikeasti oli meneillään SARS-epidemian aikaan. Tällä kertaa lääkäri nimeltä Li Wenliang nousi otsikoihin. Uutisissa ympäri maailmaa kerrottiin Wenliangin kuolleen COVID-19 -virukseen, jolla tuossa vaiheessa ei ollut vielä nimeä. Paljastui myös, että Wenliang oli yksi aiemmin mainituista kahdeksasta pidätetystä. Hänen ymmärrettiin halunneen varoittaa ihmisiä jo kuukautta aiemmin uudesta epidemiasta.

    Li Wenliangin tapaus osoittaa hyvin sen, miten joka suunnasta tulviva tieto voi aiheuttaa hämmennystä. Helmikuun alussa Wenliangin kerrottiin ensin kuolleen. Pian sen jälkeen ilmoitettiin hänen olevan tehohoidossa. Vähän tämän jälkeen hänen kerrottiin kuolleen taas. Poynter instituutin alaisen, kansainvälisen faktantarkistusverkoston (IFCN) apulaisjohtaja Chris Tardáguilaa ihmetytti miten paljon Wenliangista oli netissä tietoa tämän kuollessa, kun muutamaa päivää aiemmin faktantarkistajat eivät olleet löytäneet hänestä juuri mitään. Tietojen varmentamista vaikeutti se, että verkostolla ei ollut ketään paikan päällä Wuhanissa. Seitsemästä muusta Wenliangin kanssa samaan aikaan pidätetystä ei ollut mitään tietoa.

    Samaan aikaan kun nämä kahdeksan henkilöä pidätettiin, Wuhanissa oli todettu ainakin 27 outoa keuhkokuumetapausta, niin kuin vielä tuolloin ajateltiin. Ruokatori, jonka epäiltiin olevan jollain lailla viruksen alkulähde, oli suljettu. Kiinan viranomaiset olivat kuitenkin vaitonaisia. Vielä tammikuun ensimmäisellä viikolla viranomaiset vakuuttelivat, että tauti on peräisin eläimestä, eikä tartu ihmisestä toiseen. Tammikuun 9. päivä tapahtui kuitenkin käänne, kun 61-vuotiaasta kiinalaismiehestä tuli koronaviruksen ensimmäinen uhri. Kiinan päättäjät olivat edelleen hiljaa. Vasta tammikuun 20. päivä Kiinan kansallisen terveyskomission edustaja sanoi valtiollisella CCTV -uutiskanavalla, että Wuhaniin matkustamista tulisi välttää. Tammikuun 23. päivä Wuhanin viranomaiset sulkivat julkisen liikenteen.

    Tammikuun 24. päivä IFCN:n faktantarkistusverkosto järjestäytyi ja alkoi tarkistaa koronavirukseen liittyviä väitteitä.

    Faktantarkistajat huomasivat virheellisen tiedon, eli misinformaation ilmestyvän aalloissa. Ensimmäisessä aallossa esiintyi paljon väitettä, että koronavirus oli kehitetty jo vuosia aikaisemmin ja että virukseen olisi olemassa rokote, joka olisi kehitetty edellisten koronavirusten pohjalta.

    Seuraava väärän tiedon aalto keskittyi Taiwaniin, jossa alkoi sosiaalisessa mediassa levitä kummallisia tapoja suojautua virusta vastaan. Esimerkiksi sen, että etikka voisi estää tartuntaa. Taiwanilaiset faktantarkistajat korjasivat ahkerasti väitteitä, joiden mukaan esimerkiksi steroidit, etanoli tai suolainen vesi parantaisi koronaviruksen.

    Kolmas aalto sisälsi paljon väitteitä viruksen alkuperästä. Esimerkiksi brasilialaiset faktantarkistajat oikaisivat väitteen, jonka mukaan ihmiset, jotka olivat syöneet lepakoista tehtyä keittoa, olivat sairastuneet. Venäjän televisiossa väitettiin virheellisesti vanhojen kuvien ja arkistomateriaalin avulla, että Yhdysvallat levitti virusta Aasiassa salaisten laboratorioiden avulla.

    Kuluneet viikot osoittivat, että kuvien ja videoiden varmentaminen on haasteellista myös faktantarkistajille, ja että kuvien ja videoiden perusteella oli haasteellista saada selville mitä Kiinassa tapahtuu. Esimerkiksi TikTok-videoissa ei ole aikaleimaa, joten niiden julkaisuajankohtaa oli mahdotonta varmentaa. Kielimuuri ja kiinalaisten faktantarkistajien puute tekivät työn vaikeammaksi.

    Kansainvälisen faktantarkistusverkoston työskentely saman aiheen parissa tekee näkyväksi sen, millaista kiertorataa jutut tekevät, kun ne leviävät maasta toiseen. Esimerkiksi väite, että Kiina olisi rakentanut sairaalan 48 tunnissa koronaviruspotilaille kiersi ainakin Turkissa, Kazakhstanissa, Sri Lankassa ja Espanjassa. Suomessakin mediassa kiersi uutinen sairaalan rakentamisesta, mutta kahden vuorokauden sijaan täällä puhuttiin kahdeksasta päivästä. Uutinen oli lähtöisin Kiinan valtiolliselta CCTV-kanavalta, joten sitä myös kritisoitiin Kiinan valtiolliseksi propagandaksi.

    Faktantarkistajat kokivat yhteistyön teknologiayhtiöiden kanssa hetkittäin hankalaksi. Verkosto tarkasteli Googlen ClaimReview -tietokantaa ja huomasi, että Google löysi yli 200 tarkistusta 15 eri kielellä, mutta ei nostanut niitä hakutuloksissa kovin ylös. Kärkeen nostettiin virallisten tahojen sekä suurten medioiden sisältöä. Normaalisti Google nostaa faktantarkistuksia hakutulosten kärkeen, jos tarkistus on olemassa haettavasta aiheesta. Siksi tilanne hiersi faktantarkistajia, vaikka he eivät samaan aikaan halunneet kieltää viranomaisviestinnän ja suurten mediatalojen näkyvyyden tärkeyttä. Faktantarkistajien verkosto koki kuitenkin tekevänsä myös paljon misinformaatio-vyöryn taltuttamiseksi.

    IFCN otti myös yhteyttä Facebookiin ja pyysi tietoja siitä, kuinka monta koronavirukseen liittyvää väärää postausta alusta oli korjannut partnerifaktantarkistajiensa (third party fact checkers) työn tuloksena. Yhtiö ilmoitti, ettei voinut antaa tietoja partneriensa puolesta ja kehotti olemaan tarkistajaorganisaatioihin suoraan yhteydessä. Facebook siis käytännössä piiloutui faktantarkistajien selän taakse sen sijaan, että olisi osoittanut aktiivista halua auttaa erityistilanteessa.

    Faktantarkistajat kokivat työnsä aliarviointia myös muulla tavalla. Joukko tutkijoita julkaisi tammikuun lopussa Science Advancessa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin väärien tietojen oikomista epidemioiden yhteydessä. Tutkijat tarkastelivat, kuinka Zika-viruksen (2015–2016) ja keltakuumeen (2018) puhkeamisen aikaan brasilialaiset reagoivat virheitä oikoviin juttuihin. He havaitsivat, että vaikka oikomisella oli myös hyötynsä, pyrkimykset torjua väärinkäsityksiä taudeista eivät aina olleet tehokkaita.

    Scientific American julkaisi helmikuussa tutkimuksesta artikkelin Attempts at Debunking ‘Fake News’ about Epidemics Might Do More Harm Than Good, jossa se yhdisti tutkimuksen koronavirukseen alaotsikolla ”Batting down conspiracy theories about disease outbreaks such as that of the new coronavirus may prove counterproductive to public health efforts”.

    Toisin kuin Scientific Americanin artikkelin otsikko väittää, tutkijat eivät todenneet, että valeuutisten oikomisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Heidän mukaansa oikean tiedon tarjoamisella on jossain määrin uskomuksia muokkaavia vaikutuksia. Maailman terveysjärjestö WHO:n korjaava tieto ei kyseisen tutkimuksen mukaan kuitenkaan merkittävästi vähentänyt myyttejä ja uskomuksia Zika-viruksesta. Korjattu tieto oli tutkijoiden mukaan hieman tehokkaampaa keltakuumeen aikaan, mutta ei merkittävästi muuttanut konkretiaa, eli esimerkiksi ennaltaehkäisevää käyttäytymistä.

    IFCN:n Chris Tardáguila on brasilialaisena faktantarkistajana seurannut kaikki mainitut epidemiat. Tardáguilan mielestä vuosina Zika-virusta, keltakuumetta ja koronavirusta ei voi misinformaation tai väärän tiedon korjaamisen kannalta rinnastaa, koska verkkoympäristö on muuttunut ja käyttäytyminen on erilaista kuin esimerkiksi vuonna 2015.

    Tammikuun 24. päivän jälkeen IFCN verkoston yli 90 faktantarkistajaa 39 maasta ovat julkaisseet 495 koronavirukseen liittyvää tarkistusta. Helmikuussa on levinnyt paljon sellaisia juttuja, joissa Kiinan valtion väitetään teloittaneen omia kansalaisiaan. Ympäri maailmaa on jopa levinnyt satelliittikuvia, joissa on olevinaan korkeita rikkioksidipitoisuuksia Kiinassa ja jotka on väitetty todistavan, että Kiinassa poltetaan tuhansia koronavirukseen kuolleita. Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva FullFact otti yhteyttä NASA:aan saadakseen selville tapahtuneen ja huomasi, että kuvat olivat tosiasiallisesti satelliitista ja että ne eivät voineet olla todisteita siitä, että Wuhanissa toteutettiin joukkotuhkaus. Tarkempi tutkimus osoitti, että valokuvat olivat tosiasiassa vain manipuloituja sääennusteita.

    Suurta huomiota herättävät tapahtumat saavat liikkeelle tietovyöryn, jonka erilaiset viestimispalvelut ja sosiaalinen median alustat tuovat kaiken ulottuville. Suomessa saatetaan naureskella absurdeimmille Aasiassa syödään vauvoja -jutuille ja ajatella, että täällä fiksuille ja koulutetuille ihmisille ei mene mikä tahansa läpi. Valtava tietomäärä saattaa kuitenkin hämmentää niin sanotusti järkevänkin ihmisen ymmärrystä siitä, mihin juttuun voi luottaa. Helppoa se ei ole mediallekaan. Esimerkiksi MTV:n ja Iltalehden julkaisi uutisen, jonka mukaan koronavirus voisi levitä Suomeen ruoan mukana. MTV:n alaotsikossa kerrottiin (28.1.2020), että ”Kiinalaisten nettikauppojen paketitkin ovat teoriassa riski: ’Paketteihin ja tuotteisiin voi mennä räkää’”. Itse jutussa tuotiin kuitenkin esiin, että riski on käytännössä olematon.

    WHO on nimennyt tietovyöryn infodemiaksi, jota Suomessa on yrittänyt hallita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL ei pidä kovin rakentavana ajatusta siitä, että Kiinan virallisiin lukuihin ei voisi luottaa. WHO on ollut Kiinassa jo pidemmän aikaa usean eri maan asiantuntijoista koostuvan tiimin kanssa. Kiinan raportoimat luvut taudin vakavuusasteen jakaumasta ovat THL:n mukaan linjassa Kiinan ulkopuolella rekisteröityjen lukujen kanssa. Raporteissa esitetyt kuolleisuusasteet ovat raportoiduista tapauksista, eli koko väestöön perustuvia kuolleisuusarvioita ei niiden perusteella voi tehdä.

    Koronaviruksen tapauksessa – niin kuin monen muunkin epidemian – pelkoa lietsoo tieto siitä, että tautiin voi kuolla. Tällaisessa tilanteessa pelon lietsomisesta ja panikoinnista on kuitenkin haittaa ja se vaikeuttaa viranomaisten työtä. Julkisuudessa toimivilla henkilöillä on suuri vastuu. Poliitikoilla saattaa olla suuri paine esittää, että asialle tehdään jotain. THL:n mukaan esimerkiksi maahantulotarkastukset kuumeseulontojen kanssa ovat esimerkki tällaisesta turvallisuuden tunnetta lisäävistä toimenpiteistä, jotka heidän näkökulmastaan ovat käytännössä hyödyttömiä. Somevaikuttajan tai muuten näkyvän julkisuuden henkilön, jolla on esimerkiksi kymmeniä tuhansia seuraajia, on jopa vastuutonta esittää omia, pelkoa lietsovia arvioitaan, jotka eivät näennäisesti perustu mihinkään.

    Muutama viikko sitten kaksi teini-ikäistä kuoli influenssaan Norjassa. Normaalisti siitä ei olisi kerrottu julkisuudessa, mutta sosiaalisessa mediassa koronaviruksen mahdollisuudella spekuloitiin niin paljon, että tapahtuneesta oli pakko tiedottaa. Ihmisiltä katoaa THL:n mukaan helposti suhteellisuudentaju, koska sairaalat eivät normaalisti raportoi ihmisten kuolemista. Asiantuntijoille ei ole yllätys, että koronavirukseen kuolee myös nuoria ja perusterveitä ihmisiä, mutta nykytiedon mukaan se on kuitenkin hyvin harvinaista, kertoo THL. Juttua julkaistaessa Suomessa on ollut kaksi todettua koronavirustartuntaa. Tämä on hyvä suhteuttaa siihen, että influenssaan kuoli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 yhteensä 436 ihmistä.

    Kun jotain epätavallista tapahtuu, kuten epidemian puhkeaminen, kannattaa tieto hakea virallisista lähteistä, esimerkiksi THL:sta tai WHO:sta, Johns Hopkinsin yliopiston kaltaisilta toimijoilta, jotka yhdistävät monen virallisen tahon tiedot yhteen tilastoon tai tietokantaan sekä faktantarkistajilta. IFCN verkoston tarkistuksia voi seurata myös Twitterissä hashtagilla #CoronaVirusFact.

    Jutussa on käytetty lähteenä IFCN:n julkaisemia raportteja koronavirukseen liittyvien väitteiden tarkistamisesta, joita on käännetty Suomeksi soveltuvin osin. Faktabaari on ollut kansainvälisen verkoston liitännäisjäsen vuodesta 2014. Jutussa on myös toiminut asiantuntijalähteenä Jussi Sane THL:stä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta).

    Faktabaari tekee tarkistuksia hankeluontoisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Erityistä tarkistuskampanjaa COVID19 varten ei ole perustettu.



    Jaa eteenpäin