FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Faktantarkistus: Nuorten urheilijoiden äkkikuolemat johtuvat usein perinnöllisestä sydänsairaudesta, eivät rokotuksista

    10.12.2021 Toimitus

    Itävaltalainen valeuutissivusto antaa harhaanjohtavan kuvan urheilijoiden kuolemista.

    Sosiaalisessa mediassa levisi marraskuussa Report24-sivuston artikkeli, jonka mukaan poikkeuksellisen moni urheilija on kuollut tai saanut vakavia sydänoireita sen jälkeen kun koronarokotuksia alettiin antaa. Artikkeliaan varten Report24 on kerännyt uutissivustoilta kesäkuun alun ja lokakuun lopun väliltä 75 tapausta, joissa urheilija on menehtynyt tai saanut sairaskohtauksen.

    Report24 kertoo koonneensa ”kauhujen listan” koronarokotuksiin kriittisesti suhtautuvan 60 000 hengen Telegram-ryhmän avulla. Jutussa ei väitetä, että kaikki tapaukset liittyisivät koronarokotuksiin, mutta vihjataan lukijalle, että tapaukset sopivat ajallisesti yhteen koronarokotusten kanssa.

    Report24:n käyttämien lähteiden nojalla tällaiseen johtopäätökseen ei ole perusteita. Urheilijoita käsittelevien satunnaisten uutisten ohella sivusto tukeutuu Wikipedia-artikkeliin kesken ottelun kuolleista jalkapalloilijoista. Nuorten urheilijoiden sydänkohtauksien ja äkillisten kuolemien yhteydestä koronarokotteisiin ei ole kuitenkaan näyttöä. Ne johtuvat usein diagnosoimattomasta perinnöllisestä sydänsairaudesta.

    Artikkelia on jaettu yhteensä yli 3 000 kertaa. Sitä on jaettu myös suomalaisissa rokotevastaisissa Facebook-ryhmissä kuten Avoin Tilannehuone – Kadonneen totuuden metsästäjät ja Koronakapina. Lisäksi esimerkiksi UMV-verkkolehti on tehnyt aiheesta siteerausjutun.

    Saksalaisen tutkivan journalismin Correctiv-sivuston mukaan Report24 on itävaltalainen valeuutissivusto, joka on ollut toiminnassa maaliskuusta 2021 asti ja keskittynyt erityisesti koronarajoituksiin ja -rokotuksiin. Correctivin selvityksessä sivuston taustalta paljastui tekaistuja henkilöllisyyksiä, vääriä osoitteita, monimutkaisia omistusjärjestelyjä ja yhteyksiä äärioikeistolaiseen Itävallan vapauspuolueeseen (FPÖ).

    Yksi Report24:n keräämistä tapauksista on entisen jalkapalloilijan Franck Berrierin kuolema 39-vuotiaana. Berrier sai sydänkohtaukseen pelatessaan tennistä. Report24-sivuston artikkelissa ei mainita, että Berrier oli joutunut kaksi vuotta sitten lopettamaan jalkapalloilun juuri sydänongelmien vuoksi.

    Listalla on myös tanskalaisen Christian Eriksenin sydänpysähdys jalkapallon EM-kisoissa kesäkuussa. Eriksenin sairauskohtauksen yhteys koronarokotteeseen on kuitenkin kiistetty jo aiemmin.

    Report24:n artikkelissa väitetään, että jo kesäkuussa ”rokotuskampanjat olivat täydessä vauhdissa” ja “jokainen sokeasti järjestelmään luottanut” saanut jo toisen rokotteen.

    Todellisuudessa vielä kesäkuun lopussa viikolla 26 vasta 35,6 prosenttia Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen kansalaisista oli saanut molemmat rokotteet ja 52,5 prosenttia yhden rokotteen, käy ilmi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tiedoista. Nuorten aikuisten kohdalla osuudet olivat selvästi näitä matalampia.

    Report24:n artikkelin julkaisun jälkeen myös esimerkiksi jääkiekkoilija Boris Sádeckýn kuolema on yhdistetty rokotteisiin muun muassa suomalaisessa UMV-verkkolehdessä. Sádecký kuoli 24-vuotiaana, kun hänen sydämensä pysähtyi kesken ottelun. Sádeckýn naisystävä kiisti medialle toimittamassaan tiedotteessa koronarokotteen yhteyden kuolemaan ja kertoi, että Sádeckýn sydänkohtauksen taustalla oli huomaamatta jäänyt sydänlihastulehdus.

    Report24:n väitteisiin on perehtynyt myös faktantarkistussivusto PolitiFact, joka ei selvityksessään myöskään löytänyt yhteyttä tapausten ja rokotteiden välillä.

    Ainoa Report24-sivuston esittämä todiste urheilijoiden äkkikuolemien määrän kasvusta on Wikipedian lista kesken ottelun kuolleista jalkapalloilijoista. Jutun mukaan vuoden 2021 osalta on jo nähtävissä, että kuolemia olisi tavallista enemmän. Listalla on 197 tapausta vuodesta 1889 lähtien. Niistä 14 on kerätty vuodelta 2021 marraskuun loppuun mennessä. Kuitenkin esimerkiksi vuosina 2016, 2015 ja 2010 kuolemia on listan mukaan lähes yhtä paljon (13, 12, 12).

    Oleellista on huomata, että lista on Wikipedian käyttäjien ylläpitämä ja varsin puutteellinen. Tanskalainen faktantarkistuspalvelu Tjekdet kertoi 6. joulukuuta, että Wikipedian artikkelia on täydennetty sen jälkeen kun listaa käytettiin lähteenä Report24:n artikkelia vastaavassa israelilaisessa Real Times News -verkkolehden jutussa marraskuussa. Wikipedian artikkeliin on lisätty tieto Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n tilaamasta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jonka mukaan maailmanlaajuisesti 617 jalkapalloilijaa kuoli vuosina 2014–2018 harjoittelun tai pelin vuoksi. Kuolinsyytutkimuksen mukaan yleisin tekijä yli 35-vuotiailla oli sepelvaltimotauti, kun taas tätä nuoremmilla syyt vaihtelivat.

    Nuorten urheilijoiden äkkikuolemat ovat suhteellisen harvinaisia, mutta sydänperäinen äkkikuolema on toisaalta urheilijoiden yleisin lääketieteellinen kuolinsyy. Kilpatasolla sen esiintyvyys vaihtelee maittain: arviolta yksi 80 000:sta tai jopa yksi 40 000:sta urheilijasta kuolee vuosittain. Myös lajilla on merkitystä: Yhdysvalloissa on havaittu, että koripallonpelaajilla todennäköisyys kuolla äkillisesti on suurempi kuin muiden lajien harrastajilla.

    Maailmanlaajuisia tilastoja kuolemien määrästä ei ole. Esiintyvyyttä voi verrata siihen, että pelkästään Yhdysvalloissa oli vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan 21,5 miljoonaa joukkueurheilua harrastavaa 6–17-vuotiasta.

    Yleisesti ottaen 14–35-vuotiaiden urheilijoiden äkkikuolemista 0,8 prosenttia johtuu sepelvaltimotaudista ja viisi prosenttia sydänlihastulehduksista. Tämän ikäisten äkkikuolema johtuu yleensä diagnosoimattomasta perinnöllisestä sydänsairaudesta, kuten sydänlihassairaudesta tai sydämen ionikanavan sairaudesta. Mahdolliset urheilijan käyttämät kielletyt dopingaineet voivat myös vaikuttaa sydänperäisen äkkikuoleman riskiin.

    Tietoja nuorten urheilijoiden sydänkohtauksista pelikentällä tai harjoitellessa on jo pidemmältä ajalta. Esimerkiksi 23-vuotiaan englantilaisen jalkapalloilijan Fabrice Muamban sydän pysähtyi vuonna 2012 kesken jalkapallo-ottelun ja oli pysähdyksissä yli tunnin ajan.

    Huippu-urheilussa vaaditaan säännöllisiä terveystarkastuksia. Jalkapallossa Uefa ja Fifa vaativat pelaajiltaan sydämen ultraäänitutkimuksen joka toinen vuosi ja sydänfilmin joka vuosi.

    Urheilukardiologi Kirsi Korpi Sydänsairaalasta arvioi, että varsinkin joukkuelajeissa käydään kovaa kilpailua pelipaikoista, joten joukkuelajia ammatikseen pelaava saattaa ottaa suuremman riskin ja pelata myös kipeänä, mikä nostaa sydänlihastulehduksen riskiä.

    Sydänhoitoon sekä sydän- ja rintaelinkirurgiaan keskittynyt Sydänsairaala toimii Suomessa useilla paikkakunnilla. Sairaalassa ei ole havaittu yhtäkään tapausta, jossa koronarokote olisi mahdollisesti aiheuttanut sydänpysähdyksen urheilijalla. Myöskään mikään rokote ei ole Sydänsairaalan tietojen mukaan koskaan aiheuttanut niin vakavaa sydänlihastulehdusta, että urheilija olisi joutunut pitkälliseen sairaalahoitoon.


    Yksi haittavaikutusilmoitus 1 500 rokoteannosta kohti

    Euroopan lääkeviraston ylläpitämästä EudraVigilance-tietokannasta käy ilmi, että Euroopan talousalueella (ETA) käytettävistä koronarokotteista tehtiin 13. marraskuuta mennessä yhteensä 1 163 356 epäiltyjä haittavaikutuksia koskevaa ilmoitusta. Niistä 72 203 liittyi sydänoireisiin. Ilmoitusten määrä tulee suhteuttaa siihen, että EU- ja ETA-maissa on jaettu yli 600 miljoonaa rokoteannosta.

    Ilmoitus epäillyistä haittavaikutuksista ei välttämättä kerro oireiden yhteydestä rokotteisiin. Kysymys voi olla myös ajallisesta sattumasta. EudraVigilance-tietokannan ilmoitukset ovat peräisin potilailta, kuluttajilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka ovat ilmoittaneet epäilyistä haittavaikutuksista joko kansalliselle lääkevalvontaviranomaiselle tai lääkkeestä vastaavalle lääkeyhtiölle. Jotta haittavaikutuksen yhteys tiettyyn lääkkeeseen voidaan varmistaa, tarvitaan usein täydentäviä tutkimuksia.

    Valmistaja Ilmoitukset yhteensä Sydänoireita koskevat Sydänoireiden osuus (%) Rokote
    Moderna155793123597,94Spikevax
    Biontech-Pfizer562213390806,96Comirnaty
    Astrazeneca408312189664,64Vaxzevria
    Janssen3703817984,85 
    Yhteensä1163356722036,21 

    Suomessa epäiltyjä haittavaikutuksia koskevia ilmoituksia tehtiin 18. marraskuuta mennessä 5 686, käy ilmi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean tilastoista. Haittavaikutusilmoituksia tehtiin siten noin yksi jokaista 1500 rokoteannosta kohti.

    Noin 70 prosentissa Fimean saamista ilmoituksista ilmoittaja on arvioinut haitat vakaviksi. Näissä ilmoituksissa yleisimpiä haittoja ovat olleet kuume, päänsärky ja väsymys.

    Sydänlihastulehdus on vakavin tunnistettu koronarokotteen haittavaikutus, josta on ilmoitettu Fimealle. Kyseisestä oireesta on ilmoittanut Suomessa lähemmäs sata eri-ikäistä naista ja miestä. Ranskalaisessa tutkimuksessa havaittiin 12–29-vuotiailla pojilla ja miehillä 0,26 ylimääräistä sydänlihastulehdusta jokaista 10 000:ta rokotettua kohti viikon kuluessa rokottamisen jälkeen. Pohjoismaisessa tutkimuksessa havaittiin vastaavasti 16–24-vuotiailla pojilla ja miehillä 0,57 ylimääräistä sydänlihastulehdusta jokaista 10 000:ta rokotettua kohti.

    Koska sydänlihastulehdus on tunnistettu koronarokotteiden harvinaiseksi haittavaikutukseksi, Modernan Spikevax-rokotetta ei tarjota enää alle 30-vuotiaille miehille, joilla sydänlihastulehduksen riski on suurempi kuin naisilla.

    Sydänlihastulehdukset johtuvat useimmiten infektioista tai elimistön oman puolustusjärjestelmän häiriöistä. Niitä esiintyy Euroopassa vuosittain 1–10 tapausta 100 000 henkeä kohden.

    Fimeassa on käsitelty 130 koronarokotuksiin liittyvää haittavahinkoilmoitusta, joissa potilaan kerrotaan menehtyneen. Näissäkään tapauksissa ilmoituksen tekeminen ei sinänsä vielä tarkoita sitä, että kuolema olisi johtunut juuri rokotteesta. Valtaosa kuolemantapauksiin liittyvistä ilmoituksista on koskenut yli 70-vuotiaita. Kuolinsyyn määrittää hoitava lääkäri tai tietyissä tilanteissa oikeuslääkäri.

    Haittavaikutusilmoituksen tekeminen on aina vapaaehtoista. Kuka tahansa voi tehdä Fimealle ilmoituksen haittavaikutuksista, eikä ilmoituksen tietoja tarkasteta ennen kirjaamista tietokantaan. Koronarokotteita koskevista ilmoituksista noin 60 prosenttia on tullut kuluttajilta, kerrotaan Fimeasta.

    Fimea ei ota kantaa yksittäisen haittavaikutusilmoituksen syy-seuraussuhteeseen. Haittavaikutusilmoitus ei tarkoita, että rokotteen ja epäiltyjen haittavaikutusten välinen syy-yhteys olisi olemassa. Syy-seuraussuhteen varmistaminen edellyttää Fimean mukaan kaiken käytettävissä olevan tiedon tieteellistä arviointia.

    Yleisimmät sydänlihastulehduksen oireet ovat rintakipu ja rytmihäiriötuntemukset, ja urheilijat hakeutuvat yleensä matalalla kynnyksellä terveystarkastukseen.

    Sydänsairaalassa urheilijoiden sydämen ultraäänessä ei ole havaittu koronarokotteen jälkeen sydämen kokonaissupistumisvoiman laskemista. Sydämen magneettikuvassa, joka havaitsee sydänlihastulehdusmuutoksia vielä tarkemmin, on havaittu vähäisiä tai lieviä muutoksia, mutta ei myokardiittia eli sydänlihastulehdusta.

    Suomessa yksikään sydänlihastulehduksen takia sairaalahoitoon joutuneista koronarokotetuista ei ollut THL:n seurannan mukaan joutunut tehohoitoon tai kuollut joulukuun alkuun mennessä, vahvistaa erikoistutkija Petteri Hovi Faktabaarille.

    Sekä Sydänsairaala että THL suosittelevat varotoimena välttämään raskasta fyysistä rasitusta kolmen vuorokauden ajan mRNA-koronarokotuksen jälkeen sydänlihastulehduksen välttämiseksi. Suositus koskee molempia rokoteannoksia. Koronarokotteen jälkeen sydänlihastulehdukseen viittaavia oireita, rintakipua ja rytmihäiriötuntemuksia, saanut urheilija on usein lähtenyt harjoittelemaan heti rokotuksen jälkeen. Rokotuspaikoilla ei urheilukardiologi Korven mukaan välttämättä ole osattu kieltää urheilemista heti rokotteen jälkeen.

    Korpi ohjeistaa, että huippu-urheilijan tulisi välttää sykettä nostattavaa rasitusta minkä tahansa rokotteen jälkeen, sillä elimistö saattaa reagoida rokotteeseen ja nostattaa esimerkiksi kuumeen. Muihinkin rokotteisiin saattaa liittyä pieni sydänlihastulehduksen riski, mikäli raskaan urheilun aloittaa rokotepäivänä.

    On myös huomioitava, että ammattiurheilijoiden sydänpysähdykset ja muut vakavat sydänoireet pelien aikana saavat paljon näkyvyyttä, sillä pelejä katsovat tuhannet tai jopa miljoonat ihmiset. Suuri huomio saattaa vääristää mielikuvaa siitä, kuinka yleisiä sydänpysähdykset nuorilla urheilijamiehillä ovat.

    Faktantarkistusta varten on haastateltu lisäksi Fimean lääketurvallisuusyksikön päällikköä Liisa Näveriä.

    Teksti: Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat Stefan Leppänen ja Tuuli Tahkokorpi sekä Faktabaarin toimitus.


    Kuva: Pixabay



    Jaa eteenpäin