FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Venäjä pyrkii levittämään propagandaansa myös Suomeen

    03.03.2022 Joonas Pörsti / Toimitus

    Miten luovia kriisiajan informaatiovirrassa? Faktabaari kokosi eväspaketin Venäjän vaikuttamisen varalle.

    Venäjän hyökkäystä Ukrainaan edelsi sarja karkeita valheita ja lavastuksia, joiden kohdeyleisö on ensisijaisesti Venäjällä. Vain harva suomalainen voi enää olla siinä käsityksessä, että Venäjän hyökkäyksen tarkoitus olisi suojella Donetskin ja Luhanskin alueiden siviiliväestöä Ukrainan uhalta. Toisin kuin presidentti Vladimir Putin on väittänyt, tiedämme, että Ukraina on itsenäinen valtio, joka on puolustanut omia rajojaan Venäjän ja sen aseistamien kapinallisten hyökkäyksiltä vuodesta 2014 alkaen.

    Venäjän hallinto on selvästi altavastaaja informaatiovaikuttamisessa. Se on onnistunut toistaiseksi pitämään suuren osan venäläisistä pimennossa sodan todellisesta luonteesta, mutta kolikon kääntöpuoli on, että edes Ukrainaan hyökänneet sotilaat eivät aina tiedä, mitä ovat tekemässä maassa. Sodan keskeltä on tullut raportteja, joiden mukaan venäläiset varusmiehet luulivat olevansa vain sotaharjoituksessa.

    Venäjän informaatiovaikuttamisen repertuaari on kuitenkin laaja. Kun sota ei ole sujunut tavoitteiden mukaisesti, on syytä varautua toiseen vaiheeseen, jossa informaatiolla ja psykologisella manipuloinnilla pyritään vaikuttamaan kotirintaman ohella sekä ukrainalaisiin että kansainväliseen yleisöön.

    Kotimaassa Putinin hallinto kiristää viimeisten itsenäisten tiedotusvälineiden valvontaa äärimmilleen. Se on kieltänyt niitä kutsumasta sotaa sodaksi ja kertomasta omista tappioista vankeuden tai ankarien sakkojen uhalla. Hallitus on katkaissut Dozhd-tv-kanavan ja Eho Moskvy -radion sekä useiden sivustojen toiminnan. Jäljellä on muutama kovan painostuksen alla työskentelevä pieni lehti, kuten Novaja Gazeta sekä Latvian Riikassa toimiva verkkolehti Meduza.

    Venäjä kuitenkin rajoittaa pääsyä Meduzan sivuille samoin kuin ulkomaisiin sosiaalisen median palveluihin. Uuden lain mukaan ”valeuutisten” levittämisestä voi saada vuosien vankeustuomion. Viranomaiset voivat määritellä valeuutisiksi kaikki tiedot, jotka eivät sovi heidän tarinaansa. Valtiontelevisiosta venäläiset näkevät tapahtumista valheellisen kuvan, jossa ukrainalaiset aiheuttavat tuhoja omassa maassaan ja venäläiset saapuvat vapauttajina.

    Merkkejä on siitä, että Venäjä on aloittanut viestintäinfrastruktuurin hävittämisen Ukrainassa sotilaallisin keinoin. Ukrainan puolustusministeriö on varoittanut, että sitä seuraisi vaikuttamisoperaatio, jonka tavoitteena on saada ukrainalaisia laskemaan aseensa esimerkiksi hallituksen antautumisesta kertovien valeuutisten avulla. Vastaavasti kotirintaman mielialaan voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi lavastetulla Ukrainan tekemällä iskulla Venäjän rajaseudun siviiliväestöä vastaan.

    Ulkomailla Venäjän tärkeimpiä vaikuttamiskanavia ovat maan johtajien lausunnot ja valtiollisten tiedotusvälineiden, kuten RT- ja Sputnik-kanavien uutiset. Nyt Euroopan unioni ja digijätit kuten Google ja Meta pysäyttävät Venäjän valtiollisten kanavien jakelun EU-alueella.

    Venäjän valtiojohtajien lausuntoja on sen sijaan siteerattu viime päiviin saakka melko suoraan Suomenkin uutisvälineissä. Ajankohtaisohjelmissa ja pidemmissä artikkelissa lausunnot asetetaan kontekstiinsa, lyhyissä uutisissa tyypillisesti ei, vaikka ne olisivat harhaanjohtavia.

    Putinin hallinto on esimerkiksi väittänyt, ettei Venäjän tavoitteena ole Ukrainan miehittäminen vaan sen ”demilitarisointi” sekä uusien vaalien järjestäminen maassa. Helmikuun 21. päivänä pitämässään 56-minuuttisessa puheessa Putin syyllistyi myös historian vääristelyyn väittämällä, että bolševikit olisivat lahjoittaneet Ukrainan ukrainalaisille – ikään kuin maa olisi sitä ennen kuulunut Venäjälle.

    Onko sillä merkitystä, että kuulemme tällaisia väitteitä? Journalististen periaatteiden mukaisesti myös Venäjän johtajien sanomisia seurataan tarkasti. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että lausunnoillaan Venäjän johto rakentaa omaa strategista narratiiviaan, suurta kertomusta, jolla se pyrkii ohjailemaan ajatuksia kotimaassa ja ulkomailla. Yksi tämän narratiivin peruspilareista on ajatus piiritetystä linnakkeesta. Venäjä yrittää maalata valloitussotaansa itsepuolustukseksi.

    Propagandalla voidaan vaikuttaa vastaanottajien ajatteluun toistamalla itsepintaisesti oman agendan mukaisia väitteitä. Vaikka ajattelumme ei muuttuisi kokonaan, jokin osa siitä voi antaa periksi. Esimerkkejä tästä ovat Venäjän vaatimukset omien ”maanmiestensä” suojelusta ulkomailla tai Venäjän oikeutetusta etupiiristä tai väite siitä, että sota johtuu länsimaiden toiminnasta. Vaikka emme hyväksyisi Venäjän hyökkäystä, voimme tottua sen vaatimuksiin. On muistettava, että Venäjä on rikkonut toiminnallaan lukuisia kansainvälisiä sopimuksia.

    Siksi on oltava tarkkana sen suhteen, kuinka paljon harhaanjohtamiselle annetaan tilaa. Informaatiovaikuttamisen ja psykologisen vaikuttamisen perinteet ovat Venäjällä pitkät. Ne olivat tärkeällä sijalla vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen bolševikkien ajaessa keinoja kaihtamatta tavoitteitaan. Informaatiovaikuttamisen ohella väkivalta tai sillä uhkaaminen kuuluvat Venäjän erikoispalvelujen normaaliin keinovalikoimaan. Presidentti Putin on KGB:n kasvatti, ja hänen sanomisiaan on tulkittava tämän perinnön valossa.

    Venäjän hallinnon harhaanjohtavien tai kyseenalaisten väitteiden luettelo on pitkä, ja niitä on listannut esimerkiksi EU vs. Disinfo -sivusto, joka toimii EU:n ulkosuhdehallinnon yhteydessä. Vaikka sivusto ei ole riippumaton faktantarkistaja, se hyödyntää tutkijoiden ja faktantarkistajien työtä. Eurooppalaisten faktantarkistajien tarkistamia Ukrainan sotaan liittyviä väitteitä ja kuvia on puolestaan koonnut EDMO-verkosto (European Digital Media Observatory), johon myös Faktabaari osallistuu pohjoismaisten NORDIS-kumppaniensa kanssa ensisijaisesti digitaalisen infomaatiolukutaidon kehittämiseksi.

    Sodan jännitteen luomassa tietotulvassa uusia tietoja ja näkemyksiä jaetaan sosiaalisessa mediassa nopeasti, usein tunteiden pohjalta. Somesta kuvat, videot ja kertomukset voivat levitä perinteisiin tiedotusvälineisiin. Vaikka journalistisiin periaatteisiin sitoutuneet tiedotusvälineet tekevät paljon töitä tietojensa tarkistamiseksi, joskus journalistinen tarkistustyö jää uutiskilpailun jalkoihin. Siksi kriisiaikana on syytä olla valppaana informaatiovaikuttamisen osalta.

    Miten voit tarkistaa väitteitä itse

    Kannattaa aina pitää mielessä nämä kysymykset ennen kuin jakaa viestin:

    1. Mistä viesti on peräisin?
    2. Minkälaisia tunteita viesti herättää?
    3. Onko viestissä tarkemmalla silmäilyllä jotain epäilyttävää?

    1. Jos sama lähde levittää paljon disinformaatiota eli tarkoituksella harhaanjohtavaa informaatiota, siihen on syytä suhtautua kriittisesti. Jos kyse on sivustosta tai organisaatiosta, tutki sen taustaa, katso mitä muuta se on julkaissut ja miten se käyttää lähteitä. Jos kyse on yksityishenkilöstä, tarkista onko hänellä asiantuntemusta, jonka nojalla viestin sisältämää väitettä voi arvioida kriittisesti.

    Sosiaalisessa mediassa tarkistaminen kannattaa aloittaa tilistä: Milloin se on perustettu? Keitä sen seuraajat ovat? Mitä tililtä on julkaistu aiemmin? Löytyykö profiilikuva muualta?

    Tee tarvittaessa itse Google-haku ja tarkista, ovatko luotettavat lähteet jo julkaisseet samasta asiasta. Käänteisellä kuvahaulla voit tarkistaa, onko viestin sisältämä kuvamateriaali peräisin jostain toisesta yhteydestä kuin annetaan ymmärtää.

    2. Disinformaation levittäjät tukeutuvat usein voimakkaisiin kertomuksiin ja pyrkivät herättämään tunteita. Sotaan liittyy joka tapauksessa voimakkaita tunteita, mutta välillä kannattaa pysähtyä miettimään, mitä tai kenen tarkoituksia niiden herättely palvelee.

    Tutkimusten mukaan suuttumusta ja pelkoa herättävät viestit leviävät sosiaalisessa mediassa nopeimmin. Tunteiden vallassa viestin sisältöä on vaikeampi arvioida kriittisesti. Pidä siis tauko selaamisesta ennen kuin jaat tällaisia viestejä – ja mieti sen jälkeen, onko jakaminen järkevää. Some-tunnekuohusta palautumiseen voi aivotutkijoiden mukaan mennä helposti jopa puoli tuntia kunnes adrenaliinitaso laskee.

    3. Lue joka tapauksessa koko juttu, älä jaa pelkän otsikon perusteella. Manipulointiyritys voi paljastua esimerkiksi suurpiirteisestä tai huonosta kieliasusta, juttuun liittyvistä kuvista, epäaidoista henkilöistä tai huolimattomasta lähteiden käytöstä. Mitä yksityiskohtaisemmin jutussa kerrotaan tapahtumista ja todellisista henkilöistä, sen helpompi tapahtumat on tarkistaa. Muista, että tehokas disinformaatio nojaa usein osatotuuksiin tai jopa faktapohjaiseen tietoon, jolla pohjustetaan manipulointia.

    Kuva tai video voi olla myös kokonaan manipuloitu eli luotu tätä käyttötarkoitusta varten. Siksi etenkin kriisiaikoina kannattaa turvautua ensisijaisesti luotettavien ja riippumattomien uutisorganisaatioiden jakamiin tietoihin.

    Ja ennen kaikkea: muista levätä ja tuulettaa ajatuksiasi, ettei uutisseuranta vie sinua mukanasi!

    Lisätietoja

    Olemme koonneet Twitteriin listan Ukrainan sotaa seuraavista faktantarkistajista.

    Seuraa myös Faktabaarin sosiaalisen median kanavia:
    Twitter: @Faktabaari
    Facebook: @faktabaari
    Instagram: Faktabaari.fi

    Kuva: Televisiokameroita Kremlin edessä vuonna 2020. Aliaksei Skreidzeleu / Alamy / All Over Press



    Jaa eteenpäin