FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Faktantarkistus: Voiko kannabis aiheuttaa skitsofrenian?

    30.09.2021 Toimitus

    Toimittaja Sanna Ukkola varoitti perustellusti kannabiksen käyttöön liittyvistä mielenterveysriskeistä. Niiden syntyyn vaikuttavat kuitenkin myös perinnölliset tekijät, käytön määrä ja käytettävän aineen laatu.

    Toimittaja Sanna Ukkola väitti Iltalehden kolumnissaan 16. syyskuuta, että kannabiksen käyttö lisää nuorten skitsofreniaan sairastumista, masentuneisuutta ja itsemurha-alttiutta. “Selkein riski liittyy skitsofreniaan, ja akuutin psykoosin takia hoitoon päätyneillä on merkittävästi useammin kannabistausta”, Ukkola kirjoittaa.

    Ukkolan väitteet ovat arviomme mukaan pääpiirteissään totta. Lääketieteellisen tutkimuksen valossa Ukkola on oikeassa varoittaessaan kannabiksen terveysvaaroista erityisesti nuorille käyttäjille, mutta hän häivyttää kolumnistaan pois sen epävarmuuden, joka liittyy kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien väliseen syy-seuraussuhteeseen. Siksi Ukkolan kolumni antaa liian suoraviivaisen kuvan kannabiksen käytön ja psykoosisairauksien välisistä yhteyksistä.

    Kolumnissaan Ukkola kertoo nuoruutensa tutusta opiskelukaverista Juhosta, joka sairastui psykoosiin kokeiltuaan kannabista. Ukkola toteaa myös, että “kannabiksen käytön nuorena aloittaneilla on jopa seitsenkertainen riski vaikeaan psykiatriseen sairauteen”.

    Vuonna 2013 julkaistun kotimaisen tutkimuksen mukaan alkoholi aiheutti eniten päihdepsykooseja, mutta todennäköisyys sille, että päihdepsykoosiin sairastuneella diagnosoitiin kahdeksan vuoden kuluessa skitsofrenia, oli tutkituista aineista suurin (46 %) kannabiksen käyttäjillä. Alkoholipsykoosin saaneilla todennäköisyys sairastua skitsofreniaan oli pienin (5 %). Tutkimuksessa oli mukana 18 478 päihdepsykoosiin sairastunutta suomalaista.

    Kannabiksen käyttö yhdistettiin psykoosin riskiin ensi kertaa ruotsalaisia asevelvollisia koskevassa tutkimuksessa vuonna 1987. Useimmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa kannabiksen käyttö kaksin- tai kolminkertaistaa riskin saada psykoottisia oireita tai sairastua skitsofreniaan, mutta yhdessä vuonna 2012 julkaistussa laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa riski osoittautui kahdeksankertaiseksi. Sanna Ukkola tukeutui kolumnissaan kliinisen molekyylilääketieteen professorin Anu Wartiovaaran 12. syyskuuta julkaisemaan twiittiin:

    “Tutkimustiedon perusteella kannabiksen käytön < 18v aloittaneilla on jopa 7-krt riski vaikeaan psykiatriseen sairauteen.”

    Olimme yhteydessä Wartiovaaraan, joka välitti linkkejä useisiin keskeisiin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Niiden ja muiden tutkimuslähteiden valossa Ukkolan kolumniin päätynyt tieto ei ole aivan tarkka. Tutkimustiedon perusteella kannabiksen käyttäjillä voi olla “jopa seitsenkertainen” riski sairastua skitsofreniaan, mutta näin suurta riskiä ei ole erityisesti yhdistetty käytön aloittamiseen nuorena, vaikka kannabiksen arvioidaan olevan vahingollista aivojen kehitykselle. Mielenterveydellisten riskien on havaittu korreloivan pitkäaikaisen käytön ja kannabiksen vaikuttavan aineen eli THC:n pitoisuuden kanssa.

    Suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kannabiksen käyttö kaksinkertaistaa skitsofreniariskin. Käypä hoito -suositukset ovat laajan asiantuntijaryhmän kokoamia hoitosuosituksia, joita lääkärit seuraavat. Suosituksessa todetaan, että riskiä lisäävät käytön aloitus alle 16-vuotiaana, mutta myös suvussa kulkeva psykoosisairauksien rasite sekä aiemmat psykoosityyppiset kokemukset. Lisäksi Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että “kannabiksen käyttäjillä näyttää esiintyvän paljon ahdistusta, masennusta tai itsetuhoista käyttäytymistä, mutta näidenkin yhteys kannabikseen on vielä epäselvä”.

    Suosituksessa on käytetty yhtenä lähteenä maailman arvostetuimpiin tiedelehtiin kuuluvassa Lancetissa vuonna 2007 julkaistua yhteenvetotutkimusta, jossa todetaan, että kannabiksen käyttö lisää riskiä saada psykoottisia oireita. Yksilötasolla riski on pieni, sillä alle 3 prosenttia kannabista säännöllisesti käyttävistä sairastuu kroonisiin psykoottisiin häiriöihin, kuten skitsofreniaan, mutta tilastollisesti ja yhteiskunnallisesti riski on kuitenkin merkittävä. Siksi myös Lancetin artikkelin kirjoittajat pitävät perusteltuna, että käytön vaaroista varoitetaan. Kannabis voi aiheuttaa psykooseja ja mahdollisesti jopa skitsofreniaa myös henkilöille, joilla ei ole psykoositaipumusta. Kannabis voi myös olla sairauden laukaiseva tekijä, mutta tietoa näistä riskeistä ei vielä ole tarpeeksi. Edellä mainituista lähteistä käy myös ilmi, että kannabiksen käyttö alentaa skitsofrenian alkamisikää.

    Tutkijoiden käyttämä ilmaisu “kohonnut riski” ei tarkoita, että kannabiksen satunnainen tai pitkäaikainen käyttäjä saisi väistämättä edellä mainittuja oireita. Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi vuonna 2017 laajan selvityksen kannabiksen ja mielenterveyden kytköksistä. Selvityksessään se totesi, että kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden häiriöiden syntymiseen, mutta yhteys ei välttämättä tarkoita syy-seuraus-suhdetta: mielenterveysongelmat saattavat ajaa henkilön käyttämään kannabista eikä päinvastoin. Tiedeakatemian mukaan väitettä “kannabis voi aiheuttaa skitsofreniaa” on vaikea todentaa, koska on epäselvää aiheuttaako juuri kannabis skitsofrenian. Monilla skitsofreniaan sairastuneilla on ollut psykoottisia oireita jo ennen kannabiksen käytön aloittamista. Voi olla olemassa vielä tuntematon tekijä, joka altistaa sekä skitsofrenialle että kannabiksen käytölle.

    “Kannabiksen käytöllä yritetään paikata muita ongelmia ja ehkä siksi juuri väärät henkilöt ajautuvat käyttämään kannabista. Esimerkiksi traumat altistavat psykooseille, joita kannabiksen käyttö voi laukaista. Se, että psyykkisesti kärsivillä on taipumus hoitaa itseään kannabiksella, on siis itsestään selvää”, sanoo kannabiksen käyttäjiä hoitava apulaisylilääkäri Pekka Laine Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

    Vaikka suomalaiset päihdelääketieteen asiantuntijat näkevät työssään paljon mielenterveysongelmaisia, joilla psykoottiset oireet ovat puhjenneet kannabiksen käytön aloittamisen jälkeen, tiedeyhteisö on edelleen jakautunut asiassa. Maailman terveysjärjestö WHO muistuttaa, että suurimmalle osalle kannabista käyttävistä ihmisistä ei koskaan tule psykoottisia häiriöitä. Terveysjärjestön mukaan ne, joille häiriöitä tulee, ovat geneettisesti alttiimpia psykoottiselle oireilulle.

    “Psykoosit kuitenkin lisääntyvät, skitsofreniat aikaistuvat ja oman kokemuksen mukaan niiden hoito vaikeutuu, mutta uusien, juuri kannabiksen aiheuttamien skitsofrenioiden määrä saattaa tosiaan olla niin pieni, ettei sitä ole toistaiseksi pystytty todentamaan”, Pekka Laine sanoo.

    Hän kuitenkin huomauttaa, että skitsofrenian diagnostiset kriteerit eivät ole yhteneväisiä, varmoja tai aikaa kestäviä. Siksi laajoissakin tilastoissa voi olla heittoa.

    Kannabiksen ja skitsofrenian suhteesta julkaistiin tänä vuonna laaja tutkimus, jonka mukaan kannabiksen käyttöön liittyvien skitsofreniatapausten osuus on kolmin- tai nelinkertaistunutkahden viime vuosikymmenen aikana käytön lisääntymisen ja kannabistuotteiden THC-pitoisuuksien nousun seurauksena. Suomessa työelämäprofessori Kaarlo Simojoki on kiinnittänyt huomiota siihen, että kannabistuotteiden THC-pitoisuudet ovat voineet jopa moninkertaistua 1990-luvulta.

    Laine ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että kannabiksen vahvistuminen olisi vaikuttanut suomalaisten kannabiksen poltteluun, koska täällä se useimmiten sekoitetaan tupakkaan. Kannabiksen vaikutus psykooseihin on hänen mukaansa annosriippuvainen ja suhteessa erityisesti vahvoihin, paljon THC:tä ja suhteessa vähän CBD:tä sisältäviin laatuihin ja näiden runsaaseen käyttöön. Nämä ovat käytännössä korvanneet aiemmat turvallisemmat lajikkeet.

    Myös Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että eri kannabislaatujen aiheuttamat psyykkiset tilat riippuvat näiden aineiden pitoisuuksista ja pitoisuuksien suhteesta ja että on mahdollista, että nämä ominaisuudet lisäävät riippuvuuden ja kannabispsykoosin riskiä.

    Yhteenvetona toteamme, että kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psykooseja ja masennusta, aikaistaa skitsofrenian alkamista alttiilla henkilöillä ja vaikeuttaa sen hoitoa. Ukkola kuitenkin hieman liioittelee kannabiksen haittoja kolumnissaan, jota vahvistaa kontekstin pois jättäminen: yleisesti kannabiksen käytöstä aiheutuvien terveydellisten ongelmien syntymiseen vaikuttavat lisäksi perinnölliset tekijät, käytön määrä ja tiheys sekä käytettävän aineen laatu. Kannabiksen käytöllä on kiistatta haittavaikutuksia, mutta syy-seuraussuhteet eivät ole välttämättä niin yksioikoisia kuin hän esittää kolumnissaan.

    Ukkola toteaa kolumnissaan, että “keskustelu käy kuumana suuntaan ja toiseen, ihmiset argumentoivat tunteella ja intohimolla. Vaikka kyseessä on varsin pieni asia, jokaisella tuntuu olevan aiheesta vakaa näkemys. Mutta entäs jos katsottaisiin tilastoja?”

    Ukkola on käyttänyt lähteinä Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area Programin raporttia Coloradosta, Raittiuden ystävät ry:n puheenjohtajan, Martti Vastamäen kolumnia sekä akatemiaprofessori Anu Wartiowaaran twiittiä.

    Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area programin raportista on vaikea todentaa, miten tuloksiin on päästy, koska metodeja ei ole avattu. Raportti keskittyy myös vain yhden osavaltion tilanteeseen. Raportissa on esimerkiksi esitetty kannabikseen liittyvien sairaalahoitojen määriä, mutta tilastosta ei käy ilmi mitä ne tarkoittavat.

    Ensiksi mainitun taustalla on liittovaltion hanke, jonka tavoitteena on taistella huumeidenkäyttöä vastaan. Vastamäki käyttää lisäksi lähteenä muun muassa kristillisen järjestön, Centennial Instituten raporttia. Molemmat lähteet ovat siis tahoilta, joiden tehtävänä on taistella huumeita vastaan, joten täysin puolueettomina niitä ei voi pitää. Se ei tarkoita, että lähteet olisivat automaattisesti epäluotettavia, mutta tietyn agendan ajaminen saattaa vaikuttaa esitystapaan, joten tällaisiin lähteisiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.

    Kannabiskeskustelu tosiaan käy kuumana, eikä haittoja tai hyötyjä pidä yli- tai aliarvioida. Inhimillinen tragedia on kokijalleen todellinen.

    Päihdepolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat yhteiskunnallisesti erityisen vaikeita, koska niihin vaikuttavat niin monet lääketieteelliset, rikosoikeudelliset, eettiset ja tapakulttuuriin liittyvät näkökohdat. Liian yleistämisen välttäminen ja lähdekritiikki auttavat pitämään keskustelun rakentavana. Kontekstin puute ja lähteiden tarkoitushakuinen valikointi on yleinen ongelma yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja askel faktojen esittämisestä harhaanjohtamiseen voi olla lyhyt.

    Faktabaari uudistaa parhaillaan väitteiden arviointiasteikkoaan osana pohjoismaista EDMO Nordis -yhteistyötä ja esittää siksi toistaiseksi arvionsa sanallisesti ilman arviointiasteikkoa.


    Kuva: All Over Press



    Jaa eteenpäin