FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Taloussanomien toimituspäällikkö: Lukijat tarkistavat hanakasti tietoja

    28.04.2014 toimitus

    Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin toimituspäällikkö Petri Korhonen katsoo, että nettiaikana myös lukijat ovat eräänlaisia tekstin jälkitarkastajia. Korhosen mukaan toimitus seuraa tarkasti lukijoilta tulleita kommentteja ja lisätietoja ja korjaa juttuja sekä tarkistaa tietoja tarpeen tullen. Hänen mukaansa copy-paste-uutisointi rapauttaa faktantarkastusta.

    Miten toimituksenne käytännössä huolehtii faktantarkastuksesta?

    “Toimittaja tarkastaa tietysti omat faktansa. Taloussanomien deskissä jutun lukee ja editoi ennen julkaisua etusivuntekijä tai toimitussihteeri, ja viimeisen tsekkauksen tekee vuorossa oleva uutispäällikkö. Jos juttu on menossa Taloussanomien verkkolehden sijaan esimerkiksi uutistoimisto Starteliin, sen uutispäällikkö tekee myös oman tarkastuksensa ja mahdolliset muokkaukset.

    Nettiaikana hienoa on myös jälkitarkastus; lukijat ilmoittavat jutun kommenttipalstalla hanakasti, tarkasti ja terävästi, miten joku fakta on mennyt pieleen. Näitä seuraamme myös toimituksessa aika tarkasti ja korjaamme juttuja tarpeen tullen.

    Meillä on ehdoton sääntö, että juttuun tehdyt korjaukset ja tietojen päivitykset on kerrottava julkisesti.”

    Miten hyvä toimituksen osumatarkkuus on, eli kuinka paljon tulee virheitä?

    “Uutistoimituksen deski on ammattimainen ja tarkka. Silti ainakin lyönti- ja kielioppivirheitä tulee päivittäin inhimillisistä syistä.”

    Minkälaisia asioita on erityisen vaikea tarkastaa?

    “Selvästi disinformatiivisiä väitteitä, jotka haastateltava päästää suorina sitaatteina, on hyvin hankala nopeassa uutistilanteessa tarkastaa.

    Esimerkkinä silloisen liikenneministerin Merja Kyllösen lausahdus Malmin lentokentän hyödyttömyydestä: ‘Sitä käyttää vain 70 lentoharrastajaa’. Oikeassa käyttäjäluvussa olisi paljon enemmän nollia perässä, mutta ministerien kertomat numerofaktat on Suomessa totuttu ottamaan totena. Ei pitäisi ottaa.

    Todennäköisesti toimituksissa osataan nykyisin puuttua joihnkin Timo Soinin heittoihin paremmin kuin ennen jytkyvaaleja, mutta hallituspuolueiden tai ministeriöiden edustajat saavat puhua vapaammin pöhköyksiä ilman, että veisimme heitä tilille joka faktantulkinnasta.”

    Minkälaisia haasteita nopea nettiuutisointi on tuonut talouslehden faktantarkastukseen?

    “Mikäli juttuja tehdään liikaa tiedotteista, luotamme usein liikaa myös tiedotteen lähettäjän väittämiin ja pidämme niitä ‘faktoina’.

    Olen kieltänyt Taloussanomissa kokonaan tiedotteiden copy-paste-julkaisemisen.

    Olen huomannut, että kilpailevat talouslehdet julkaisevat verkossa firmojen tiedotteita sanasta sanaan, samoilla lauseilla ja sillä näkökulmalla, jonka yritys on tiedotekärjekseen valinnut. Vieläpä ilman mainintaa: ‘tämän yritys kertoo tiedotteessaan’.

    Kun media julkaisee tiedotteen omissa nimissään, media käytännössä legitimoi firman väittämät asenteellisetkin faktat. Näin media luovuttaa journalistisen päätösvallan muille. Copy-paste-uutisointi rapauttaa faktantarkastusta.

    Pahinta on, jos median printtiversio ja nettiversio ovat laadullisesti kaukana toisistaan. Jos nettiin pannaan sellaista, mitä ei ikinä kehdattaisi faktantarkistusten puutteessa tai puffimaisuuden takia julkaista painetussa lehdessä, ollaan journalistisen tuhon tiellä. Koska verkko jää, ja printti vähitellen väistyy käytöstä.

    Vuosikymmenen jälkeen kukaan ei enää muista, että ‘se teidän paperilehtenne oli kyllä tarkka faktoista ja muutenkin laadukas’.”

    Kuinka luotettavana suomalaista mediaa voi mielestäsi pitää?

    “Meillä ei tarkoituksellisesti valehdella tai vääristellä faktoja. Lisäksi media on alkanut korjata virheitään nöyremmin kuin vaikka vuosikymmen sitten. Se lisää luotettavuutta.”

    Ikimuistoisin virheesi, jonka olet omalla journalistin urallasi tehnyt ja mitä olet siitä oppinut?

    “Olen tehnyt varmasti kaikkea: sekoittanut haastateltavien nimiä, tivannut absolutistimunkilta syitä luostariviinien kehnoon makuun ja moitiskellut eduskunnasta pudonneelle yritysjohtajalle erään valiokunnan työn ammattitaidottomuutta. Tietenkin tämä ihminen oli ollut siinä valiokunnassa keskeisessä asemassa. Näppisvirheet ovat oma lukunsa: suuresta muotiliikeketjusta tuli otsikossani ‘ruotsalainen vaateketku’.”

    Haastattelun osia on julkaistu aiemmin Faktabaarin talouslehtien faktantarkastusta käsitelleen juttusarjan yhteenvedossa. Kauppalehden ja Talouselämän päätoimittajien haastattelut julkaistaan lähiaikoina Baaripuhetta-blogissa. Faktantarkastuksesta Suomessa on suunnitteilla seminaaritilaisuus 28. toukokuuta. 



    Jaa eteenpäin