FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Yle-pomo Faktabaarin paneelissa: Television uutislähetyksessä ei voi oikaista virheitä

    28.05.2014 toimitus

    Ylen uutisten kotimaan toimituksen päällikkö Hannu Särkkä sanoo, ettei virheiden oikaiseminen sovi uutislähetykseen. Särkkä puhui aiheesta Faktabaarin tänään järjestämässä seminaarissa.

    Sanoma- ja aikakauslehdillä on tapana oikaista virheet seuraavassa numerossa. Seminaarissa puhuneen Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan lehdessä tehdään töitä sen eteen, ettei oikaisuja tarvitsisi tehdä. Niitä kuitenkin tulee - viimeksi seminaariaamuna Niemi oli joutunut harmikseen lukemaan virheellistä tietoa Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta.

    Ylen Särkkä on kuitenkin sitä mieltä, että television uutislähetyksessä virheitä on syytä oikaista mieluummin harvoin kuin usein.

    “Kyllä mekin tehdään virheitä mutta tv-uutisissa niitä oikaistaan harvoin. Me tehdään se muilla foorumeilla. Lähetyksestä tulee piinallisen huono, jos siellä ruvetaan oikomaan”, Särkkä sanoo.

    Särkkä ja Niemi keskustelivat faktantarkistuksesta Faktabaarin järjestämässä paneelissa, jota veti Long Playn päätoimittaja Johanna Vehkoo. Vehkoo tivasi mediapomoilta, miksi suomalaismedioissa ei ole systemaattista faktantarkistusta. Hän epäili, että kyse on paitsi resursseista, myös kulttuurieroista. Siinä missä laatulehdet Yhdysvalloissa ylläpitävät erillisiä faktantarkistusosastoja, Suomessa ajatellaan, että toimittajat tarkistavat itse omat juttunsa.

    Kaius Niemi kertoi, että Helsingin Sanomissa tehtiin alkuvuonna iso organisaatiomuutos, jonka seurauksen lehteen rakennettiin aivan uudenlainen editointi- ja toimitussihteeriporras. Tämä toimittajaporukka tekee myös faktantarkistusta, vaikkei sitä voikaan nimittää varsinaiseksi faktantarkistusosastoksi.

    “Ei olla vielä maalissa”, Niemi sanoo. “On ikävää, että oikaisuja joudutaan tekemään.”

    Ylessäkin opetellaan uutta - nimittäin kirjoittamista. Netti pakottaa myös radio- ja televisiotoimittajat kirjoittamaan. Särkän mukaan Ylessä ei ole aiemmin ollut editointikulttuuria.

    “Nyt, kun nettiä tehdään entistä enemmän, on puhuttu, miten editointiakin saataisiin enemmän”, hän sanoo.

    Särkkä muistuttaa, että juttumäärät Ylen uutisissa ovat valtavat.

    “Siinä on tekemistä, että saataisiin edes kunnollinen oikoluku.”

    Ylen maakuntaradioiden tekemät nettijutut ovat aiemmin herättäneet hämmennystä. Särkän mukaan julkaisukäytäntöjä on sittemmin muutettu, ja nykyään toimituksen esimies lukee jutut ennen niiden julkaisua.

    “Netin tekeminen oli uutta meidän aluetoimittajillemme ja kävi niin kuin kuin kävi”, Särkkä pahoittelee.



    Jaa eteenpäin