FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Yle työllisti ulkopuolisia jättämällä itse faktat tarkistamatta

    20.05.2014 toimitus

    Yle julkaisi 19. toukokuuta 2014 verkkosivuillaan jutun, jossa lueteltiin EU-väittämiä.

    "Rikollisuus, byrokratia, energiansäästölamput... Nämä nousivat esiin, kun etsimme EU:n epäkohtia. Listasimme ongelmat ja tutkimme niiden taustat", Ylen jutussa kerrotaan ja kysytään lopuksi:"Mitä mieltä sinä olet?"

    Alle on listattu korjaukset mielipiteiksi verhottuihin väitteisiin, joiden todenperäisyyden toimittajat olisivat voineet itse tarkistaa, koska faktantarkistus on median perustyötä. Sen sijaan EU-vaaleista muutoin kattavasti uutisoinut Yle työllisti nyt useita virkamiehiä, muutamia asiantuntijoita, tilastotieteilijöitä, dokumentoijia ja muuta väkeä sekä palkatta vapaaehtoistyötä tekeviä Faktabaarin työntekijöitä tarkistamaan väittämiä:

    1. EU hävitti pienet maatilat

    2. EU kyttää kaupan kylmäkaapissa

    3. EU vie hyvänmakuisen tupakan suustasi

    4. EU byrokratia pilaa suomalaiset lait

    5. EU heikentää suomalaisen kuluttajan oikeuksia

    6. EU säästää energiaa  - myrkkyä sisältävillä lampuilla

    7. EU:n päättämättömyys lamauttaa itsenäisen toiminnan

    8. EU jäsenyys lisäsi ulkomaalaisten tekemien rikosten määrää Suomessa Huom. Korjaus 19.5. klo 11.30: EU-jäsenyys lisäsi ulkomaalaisten rikoksentekijöiden määrää Suomessa, ei yleisesti rikollisuutta Suomessa, kuten infografiikassa aiemmin virheellisesti oli.

    9. EU jakoi kansan kahtia

    **1. Väite, että juuri EU olisi hävittänyt pienet maatilat, on väärä **

    Tilakoko on kasvanut ja tilamäärä on vähentynyt merkittävästi jo vuosikymmenien ajan. Tilojen väheneminen on viime vuosina ollut kuitenkin varsin maltillista 1990-luvun alun ja ensimmäisten EU-jäsenyysvuosien rakennekehitykseen verrattuna. Kustannusten karsimiseksi maataloudessa on kasvatettu yrityskokoa ja investoinneilla on parannettu tuottavuutta aivan kuten muussakin yritystoiminnassa.

    Nopeasta rakennekehityksestä huolimatta tiloja on edelleen monenkokoisia, ja viljelijät kehittävät tuotantoaan monin eri tavoin: osa yrityskokoa kasvattamalla ja osa yritystoimintaa monipuolistamalla. Vaikka tilojen keskikoko on kasvanut 2000-luvun aikana kolmanneksella noin 40 hehtaariin, on joka viides suomalainen maatila edelleen alle 10 hehtaarin kokoinen. Yli 100 hehtaarin kokoisia tiloja on Suomessa vain noin 4 500 eli 8 % tilojen kokonaismäärästä.

    Yhtä hyvin voisi spekuloida, olisiko maatalous ajettu 1990-luvulla Suomessa alas maailman kaupan vapautuessa ja valtion rahojen loppuessa.

    Tietoa maatalouden rakennekehityksestä Suomessa.

    EU-tilastoja Eurostatista.

    **2. Ylen nettijuttu väitti virheellisesti, että EU “kyttää” kaupan kylmäkaapissa **

    Väite on väärä, koska kaupan lämpötilavaatimuksista ei ole harmonisoitua EU-lainsäädäntöä. Vähittäiskaupan elintarvikehuoneistojen (myymälät, ravintolat, suurkeittiöt, ym.) helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilavaatimuksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehuoneistoasetuksen (1367/2011) 3 luvussa.

    Suomi on kyllä kannattanut kaikille EU-maille yhteisten lämpötilavaatimusten säätämistä myös kaupalle, mutta toistaiseksi komissio ei ole valmisteluun ryhtynyt. Kaupan elintarviketurvallisuusvaatimusten ”kyttäämisenkin” hoitavat kuntien terveystarkastajat, ei EU.

    Lisätietoja.

    3. Suomi olisi vienyt hyvänmakuisen tupakan suustasi ilman EU:takin

    Väite, että EU kieltää hyvänmakuisen tupakan, on totta jos ”hyvänmakuisella” tarkoitetaan esimerkiksi mentolisavukkeita. EU:n uusi tupakkatuotedirektiivi hyväksyttiin ja julkaistiin 29. huhtikuuta 2014. Jäsenvaltioiden tulee sisällyttää säädökset kansalliseen lainsäädäntöön kahden vuoden sisällä eli toukokuuhun 2016 mennessä. Direktiivi kieltää makuaineiden käytön savukkeissa. Mentolin kielto on toteutettava niin, että sen käyttö savukkeissa loppuu vuoteen 2020 mennessä. Suomessa mentolisavukkeiden osuus on suuri, noin 25 prosenttia kokonaismarkkinoista. Suomen tupakkalainsäädäntö perustuu tupakkatuotteiden koostumuksen, laadunvalvonnan, maahantuonnin, myynnin ja mainonnan rajoitusten osalta EU-sääntelyyn. Keskeinen lainsäädäntö tulee kahdesta EU-direktiivistä.

    On todennäköistä, että tupakansääntely olisi tiukempaa jos Suomi (sosiaali- ja terveysministeriö) saisi yksin päättää.

    Tietoa Suomen tupakkapolitiikasta ja siihen liittyvät EU-direktiivit löytyvät täältä

    4. EU:n byrokratia ei pilaa suomalaisia lakeja

    Ylen verkossa julkaisema juttu mieltää kuluttajansuojan parannukset (kuten ”maidon” tai muun tuotteen tarkempi määrittely) turhaksi EU-byrokratiaksi. Ajatuksena on, että kaikki oikeat kuluttajansuojatoimenpiteet on keksitty Suomessa ja väärät EU:ssa.

    Yleisesti direktiivi on lainsäädäntöohje ja sen luonteeseen kuuluu, että kukin jäsenmaa panee sen täytäntöön omassa lainsäädännössään parhaaksi katsomallaan tavalla. Osa direktiiveistä on minimiharmonisointia ja osa säätää tiukimman mahdollisen tason. Yleensä Suomen lainsäädännön taso on EU-tasoa tiukempi. Joka ikisessä EU:n toimielimessä on suomalaisia mukana, eli minkään asian ei pitäisi tulla ”EU:sta täysin yllättäen.”

    Yleensä erilaiset standardi- ja säädösvaatimukset tulevat elinkeinoelämältä ja tuottajilta, eivät EU:lta.

    Suomi on mukana laatimassa kaikkea EU:ssa hyväksyttävää lainsäädäntöä ja vaikuttamassa sen sisältöön. Lakeja ei muokata ”EU:n vaatimuksesta”. Lainsäädäntötyö kaikilla tasoilla on aina tasapainoilua eri intressien välillä. Suomi on tehnyt pitkään määrätietoista työtä sääntelyn toimivuuden edistämiseksi sekä kansallisesti että EU:ssa. Kyseessä on jatkuva prosessi.

    5. EU parantaa kuluttajansuojaa, ei pyri heikentämään sitä

    EU:ssa on tehty aika lailla kuluttajansuojadirektiivejä, joissa kaikissa on varmasti mukana parannuksia kuluttajansuojaan. Ei ole tietoa, onko kukaan arvioinut nettovaikutusta, mutta ministeriöiden virkamiehet arvioivat, että tulos on kuluttajansuojan näkökulmasta positiivinen.

    Suomalaiset eivät ole tähänkään asti voineet palauttaa tavaroita ilmaiseksi toisessa EU-maassa olevaan verkkokauppaan.  Jos palautusasiaa haluaa tarkastella taloudellisesti, Suomessa kaikki kuluttajat maksavat yhteisvastuullisesti palautukset eli kustannus on sisällytetty hintaan.

    Kun suomalainen kuluttaja vastaisuudessa shoppailee netissä EU:n alueella, hän voi luottaa siihen, että kuluttajan oikeuksia koskevat säännöt ovat samat eivätkä vaihtele jäsenmaasta toiseen.

    Uudella kuluttajan oikeuksia koskevalla direktiivillä yhdenmukaistettiin myös säännöt siitä, mitä tietoja kuluttajalle ostotilanteessa pitää antaa. Samalla parannetaan elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia tarjota hyödykkeitä rajan yli.

    6. EU säästää energiaa  - myrkkyä sisältävillä lampuilla

    Nykyaikaiset energiansäästölamput sisältävät niiden toiminnalle välttämätöntä elohopeaa noin 0,003 grammaa lamppua kohti. Hehkulampun elohopeapäästöt elinkaaren aikana ovat kuitenkin suuremman sähkönkulutuksen vuoksi suuremmat kuin energiansäästölampun, koska sähköntuotannossa vapautuu elohopeaa.

    Jos kaikki Suomen käytössä olevat noin 25 miljoonaa hehkulamppua korvattaisiin 8 000 tuntia kestävillä energiansäästölampuilla, olisi niiden sisältämä elohopeamäärä yhteensä noin 75 kiloa. Kokonaiskuormitus kaatopaikoilla olisi alle kymmenen kilogrammaa vuodessa siinä tapauksessa, että kuluttajat eivät kierrättäisi lamppuja lainkaan vaan ne päätyisivät kaatopaikoille. Suomen elohopeapäästöjen arvioidaan olevan vuosittain noin 600 kilogrammaa.

    Energian kokonaiskulutus ratkaisee.

    Energiansäästölamput herättävät paljon keskustelua, ja niistä liikkuu erilaisia väittämiä. Tänne on koottu tutkittua tietoa ja vastauksia yleisiin energiansäästölamppuja koskeviin kysymyksiin.

    7. Ilmastoneuvottelut eivät seiso EU:n takia

    Ilmastonmuutos etenee riippumatta siitä, mitä ilmastoneuvotteluissa sovitaan. Kyse on siitä, kuinka paljon lämpenee. Väite antaa ymmärtää, että ilmastoneuvottelut seisovat EU:n takia. Se ei pidä paikkaansa, oltiin EU:n päästövähennyksistä mitä mieltä hyvänsä. Toki EU voi tehdä paljon enemmän, mutta onnistumiseen tarvitaan muitakin osapuolia.

    Kaikesta ei EU:ssa ole pystytty sopimaan, mutta koko ajan myös paljon saadaan sovittua.

    EU:ssa kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien 1990-2012 välisenä aikana 19 prosenttia samalla, kun BKT kasvoi 44 prosenttia. EU on osoittanut, että päästöjen vähentäminen on mahdollista niin, että talous kasvaa samaan aikaan. EU on alittamassa Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden tavoitteet, ja tulee ennusteiden mukaan myös pääsemään ilmasto- ja energiapaketin mukaisiin päästövähennystavoitteisiin ajalla 2013-2020.

    EU:ssa on myös aloitettu keskustelut vuoden 2030 ilmasto- ja energiakehikosta. EU on ollut edelläkävijä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että kansainvälinen ilmastosopimus saadaan solmittua Pariisissa 2015.  Seuraava neuvottelukokous järjestetään Bonnissa 4-15. kesäkuuta ja EU valmistautuu siihen parhaillaan.

    Lisätietoa Bonnin kesäkuun kokouksesta.

    EU:n lähete Kioton pöytäkirjan alla.

    Technical annex.

    YM:n tiedote.

    EU:n komission näkemys sitä, mitä EU tekee ilmastoasioissa.

    Eurooppa-neuvoston päätökset

    8. EU-jäsenyys ei lisännyt ulkomaalaisten tekemien rikosten määrää Suomessa vaan Schengen

    Toisin kuin väitteessä esitetään, on rikollisuuden taso suomessa ollut EU-aikakautena laskeva.

    On totta, että ulkomaalaisten rikoksentekijöiden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kiistämättä noussut. Rangaistukseen tuomittujen ulkomaalaisten joukossa on vuosittain ollut yli 150 maan kansalaisia ja eniten rangaistuksia on tuomittu venäläisille ja virolaisille. Noin puolella ulkomaalaisista rikoksentekijöistä on vakinainen asuinpaikka Suomessa. Kommentissa on esitetty vain osatotuus, joka liittyy yksittäiseen rikoslajiin.

    EU-jäsenyyden sijaan sisärajojen poistaminen ja vapaa liikkuvuus saatiin aikaiseksi Schengen-sopimukseen liittymisellä eikä automaattisesti EU-jäsenyydellä. Schengenin myötä on toki matkustaminen lisääntynyt ja kiertävien rikollisryhmien toiminta helpottunut, mutta myös vastatoimia on tehty.

    EU:ssa on tehty kompensoivia toimenpiteitä sisärajojen poistamisen vaikutuksista muun muassa tehostamalla ulkorajavalvontaa ja ottamalla käyttöön Schengen-sopimuksen mukainen tietojärjestelmä (SIS) sekä tehostamalla jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä. Poliisiyhteistyötä on tehostettu EU:n myötä esimerkiksi virastojen (Europol, Frontex, Eurojust) tukemana sekä yhteistyöinstrumenteilla (mm. JIT, MLA 2000, puitepäätös tietojen ja tiedustelutietojen vaihtamisesta eli niin sanottu Ruotsin puitepäätös), päättämällä yhteisistä rikollisuuden torjunnan prioriteeteista ja niitä koskevista jäsenvaltioiden yhteisistä operatiivista toimista (Policy Cycle).

    **9. “Kansan jakautuminen” ei ole EU:n syytä **

    Yle väittää, että EU on jakanut kansan kahtia. Asiasta ei ole esittää faktatietoa. Väittämässä oletuksena on, että EU-asiat ovat kansainvälisiä asioita, jotka eivät vaikuttaisi muiden kuin jatkuvasti ympäriinsä matkustelevien kaupunkilaisten elämään. Unohdetaan elintarviketurvallisuus, kuluttajansuoja, työoikeuteen liittyvät kysymykset ja niin edelleen.

    Asiantuntijoiden, tutkijoiden ja virkamiesten yleinen käsitys on kuitenkin, että EU-kansanäänestyksen jälkeen kansa oli jyrkemmin jakautunut EU-asioiden suhteen kuin nykyään.

    Maaseudulla asuva eli kotipaikkakunnallaan viihtyvän suomalaisen on myös katsottu hyötyneen EU:sta muun muassa maaseudulle kanavoitujen EU-tukien vuoksi.

    On niin ikään epäselvää, mistä asiasta kansainväliset kaupunkilaiset ja kotiseuturakkaat maalaiset ovat samaa mieltä. EU-asioista eniten kansaa ovat todennäköisesti puhuttaneet maataloustuet ja kriisimaille myönnetyt tukipaketit. Myös EU:n ulkopuolisena suomalaisten pitäisi ottaa näihin asioihin kantaa: maataloustuottajien elämään EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaisi, vaikkei Suomi jäsen olisikaan. Kriisilainojen takaukseen Suomi osallistuisi IMF:n kautta jos ei olisi EU:n jäsen.

    Näistä asioista puhuttaisiin silti, ja oltaisiin eri mieltä. Kansan ”jakautuminen” (eli eriävät mielipiteet) ei ole EU:n vika vaan voi johtua vaikka siitä, että ihmiset ovat välillä eri mieltä asioista – muustakin kuin EU:sta. Esimerkiksi Natosta, homoliitoista, viinin myymisestä ruokakaupoissa tai vaikkapa Mannerheim-elokuvasta.

    Väite, että Suomen kansainvälinen vaikuttaminen on ollut aina yhteen hiileen puhaltamista ja EU:n takia nyt kärsii, on väärä, sillä esimerkiksi suomalaispoliitikot ovat oppositiota myöten sitä mieltä, että muun muassa Ukrainan tapahtumiin reagoimisessa Suomi toimii parhaiten nimenomaan EU:n kautta.

    Sisämarkkinoista ja vapaakauppaneuvotteluista hallitus ja oppositio ovat pitkälti samaa mieltä: Suomen etu ovat toimivat sisämarkkinat, Suomen etua kansainvälisissä neuvotteluissa ajetaan parhaiten EU-viitekehyksessä. Suomen edusta puhutaan, ei kaupunkilaisten eikä maalaisten.



    Jaa eteenpäin