FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Ymmärryksen lisääjä vai pakan sekoittaja? – poikkeusoloissa viestintä vaatii eettistä pohdintaa

    24.03.2020 Toimitus

    Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja viestintäjohtaja Janne Laukkanen totesi 18.3. Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa, että ”viestinnän eettisten ohjeiden mukaan viestinnän ammattilainen osallistuu julkiseen keskusteluun vastuullisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla” ja että ”eettiseksi viestinnän tekee halu keskittyä kriisin lievittämiseen ja ratkaisemiseen”. 

    Olemme huomanneet, ettei edes koronavirusepidemian mukanaan tuomissa täysin poikkeuksellisissa oloissa aina keskustella vastuullisesti, ja kaikkia osapuolia kunnioittamalla tavalla, niin kuin viestinnän eettisissä ohjeissa ammattilaisilta edellytetään. Tavalliselta kansalaiselta ei odoteta sitoutumista viestinnän eettisiin ohjeisiin, mutta vastuullisuus ja osapuolten kunnioittaminen pitäisi kuulua normaaleihin käyttäytymissääntöihin. Tällaisena hetkenä erityisen tärkeäksi nousee eettisyys, eli ”halu keskittyä kriisin lievittämiseen ja ratkaisemiseen”.

    Pelonsekaisissa tunnelmissa on vaikea tietää, mihin pitäisi uskoa. Maailman terveysjärjestö (WHO) alkoi käyttää jo tovi sitten termiä infodemia eli tietovyöry, kuvaamaan tätä päälle tulvivaa, sekavaa tiedon massaa, jossa totuudenmukainen ja virheellinen tieto sekoittuvat keskenään.

    Erityisiä haasteita syntyy silloin, kun tiedon tulva sisältää myös informaatiohäiriöitä, eli virheellistä, vääristeltyä ja vahingoittavaa tietoa. Virheellistä tietoa Faktabaari on osaltaan suitsinut faktantarkistuksen keinoin. Vääristeltyä ja vahingoittavaa tietoa täytyy lähestyä eri tavalla, koska näissä informaatiohäiriön muodoissa itse sisällön faktapohjaisuus ei ole olennaisin analysoitava asia. Faktabaarin tarkistukset ja analyysit käsittävät tarvittaessa myös toisen tason informaation  oikeellisuuden rinnalla ja tarkistuksissa saatetaan käsitellä myös haittaavaa, hämmentävää ja vahingoittavaa tietoa sekä varoitetaan tällaisen tiedon leviämisestä.

    Esimerkki: todenmukaisilla/sanatarkoilla sitaateilla väitteillä on helppo johtaa harhaan, jos niitä irrotetaan asiayhteydestä tai niitä koostetaan tarkoitushakuisesti kuten somekuvassa, jota Faktabaari viime viikolla (16.3.) analysoi. Tällainen harhaanjohtava “valikoiva totuus” on varmasti lähes kaikille tuttu ilmiö. Analyysi ei siis ollut faktantarkistus perinteisessä mielessä – vaikka huomasimme, että edes kaikki siteeraukset  eivät olleet oikein. Kokonaisuudessaan analyysimme oli varoitus vahingoittavan tiedon levittämisestä infodemian aikana. 

    Palataan vielä viestinnän eettisiin ohjeisiin, joissa todetaan, että ”ohjeet edellyttävät viestijältä totuudenmukaisuutta: näkemykset ja mielipiteet erotetaan toisistaan, eikä virheellisiä väitteitä levitetä. Ja jos virheitä sattuu – kuten kiireessä ja vajavaisin tiedoin toimiessa tapahtuu –, erehdykset tuodaan rehdisti esiin ja tiedot korjataan”. Olisi jopa ihme, jos viranomaiset eivät tekisi koronavirusepidemian yhteydessä päätöksiä, jotka eivät olisi auki kritiikille – varsinkin jälkiviisaasti. Koko maailma on täysin uudessa tilanteessa, eikä kellään ole valmiita vastauksia siihen, miten asiat tulisi hoitaa. Käsienpesusta lienee kaikki samaa mieltä, mutta siihen taitavat yhteneväisyydet loppua. Faktabaari ei ota kantaa ovatko esimerkiksi THL.n toimet riittäviä tai oikeita.  Me käsittelemmeviestinnän ja informaationluotettavuutta ja totuudenmukaisuutta. 

    Yhdysvaltalainen First Draft on puhunut informaation saastuttamisesta (information pollution). First Draft on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tukee toimittajia ja tutkijoita, jotka pyrkivät vastaamaan digitaalisen ajan luottamukseen ja totuuteen liittyviin haasteisiin. First Draftin johtaja Clare Wardle sekä kirjoittaja ja tutkija Hossein Derakhsan julkaisivat muutama vuosi sitten raportin Information disorder: Toward an interdisciplinary framework for research and policy making (2017) Euroopan neuvoston tilauksesta. Raportissa todetaan myös:

    “A key argument within this report, which draws from the work of the scholar James Carey, is that we need to understand the ritualistic function of communication. Rather than simply thinking about communication as the transmission of information from one person to another, we must recognize that communication plays a fundamental role in representing shared beliefs. It is not just information, but drama—’a portrayal of the contending forces in the world’ “.

    Vuorovaikutuksessa vaikutetaan siis paljon syvempiin asioihin kuin pelkästään sisällön laatuun, joten informaation kontekstilla on merkitystä. Faktabaari on nojannut toiminnassaan First Draftin informaatiohäiriöiden määrittelyihin, ja ne ovat ohjanneet ajatteluamme medialukutaito-työssämme, joka viime syksynä kiteytyi informaatiolukutaidoksi.

    Faktabaari määrittelee informaatiolukutaidon kyvyksi löytää, rakentavan kriittisesti analysoida sekä ymmärtää erilaisia tekstejä, viestejä ja uutisia ja niiden konteksteja. Sillä voimme vastata toivottavasti yhä paremmin erilaisten informaatiohäiriöiden (information disorder), eli virheellisen, vääristellyn ja vahingollisen sisällön identifiointiin tai tarkistamiseen. Faktabaarin toimituksen tarkistuksia ja analyysejä hyödyntävä opettajavetoinen EDU -hanke on esimerkiksi pyrkinyt tukemaan nuorten tietoisuutta juuri sanoittamalla ja visualisoimalla erilaisia informaatiohäiriöiden muotoja. 

    Faktabaari julkaisee kansainväliseen faktantarkistuspäivään 2.4. mennessä  informaatiolukutaito-oppaan, jossa informaatiohäiriöitä käsitellään laajemmin. Sitä odotellessa voi tutustua opettajien tueksi laaditun EDU-hankkeen blogiimme, jossa annetaan vinkkejä etäkoululaisille luotettavan tiedon etsimiseksi. 

    Faktabaari taustayhdistyksensä kanssa ei aio käyttää resurssejaan retoriikkakikkailijoiden kanssa väittelyyn, vaan jatkaa ponnistelujaan lukijoidensa oman informaatiolukutaidon kehittämiseksi. Saivartelemalla saa vaikka valkoisen mustaksi, mutta saivartelu ei kuulu Faktabaarin työkalupakkiin. Me tukeudumme jatkossakin läpinäkyvyyteen, kontekstointiin, tasapuolisuuteen, faktoihin ja toisten kunnioittamiseen – eettiseen viestintään.

    Kaikkien täytyy miettiä jokaisen julkaisun kohdalla  – varsinkin poikkeusoloissa – , että lisääkö se lukijan ymmärrystä vai sekoittaako pakkaa lisää.

    Lisää aiheesta:

    Millaista on onnistunut kriisiviestintä? Yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopistosta ja Tekirin johtava asiantuntija Tuukka Hetemäki keskustelivat 21.3. Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa.

    Informaatiohäiriöt (kuvassa liikennemerkein), joita Faktabaari analysoi faktantarkistuksen (Faktabaarin liikennevalot) rinnalla, alla tarkemmin määriteltynä: