FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

Simula: Laittomasti maassa olevat ihmiset leiriytyvät kaupungin alueella

Simula: Laittomasti maassa olevat ihmiset leiriytyvät kaupungin alueella

Kuntavaaliehdokas Jenna Simula (ps) Oulusta kirjoitti 29.3.2017 Facebookissa seuraavasti:

“Sain infoa kaupungilta liittyen turvapaikanhakijoiden mielenosoitukseen Oulussa: heidän teltta on määrätty siirrettäväksi perjantaihin mennessä. Mielenosoituksesta on tullut paljon palautetta, ja ilmeisesti siirtomääräys liittyy siihen. Tämän perusteella kehotan jatkossakin ihmisiä tekemään ilmoituksia havaitsemistaan häiriöistä kaupungille. Edelleenkään mielestäni tällainen laittomasti maassa olevien ihmisten leiriytyminen kaupungin alueelle ei ole hyväksyttävää.”

Faktabaarilta on pyydetty tarkistusta siitä, voiko ihminen olla Suomessa laittomasti.

Väite on 50/50.

Oulun kaupungilta saatujen tietojen mukaan Isokadulla ollut turvapaikanhakijoiden teltta on purettu ja siirretty yhteisymmärryksessä mielenosoittajien kanssa. Päätöksen asiasta tekivät Oulun kaupungin tekninen liikelaitos ja poliisi ympärillä olevien liikkeiden vaatimuksesta. Kaupungilta myös kerrotaan että mielenosoituksesta on tullut hyvin vähän palautetta ja joitain siihen liittyviä asiallisia kysymyksiä.

Voiko maassa olla laittomasti?

Ulkomaalaislain säännökset koskevat kaikkia ulkomaalaisia kuten työntekijöitä, perheenjäseniä ja opiskelijoita. Turvapaikkahakemusten käsittelyyn on puolestaan useita menettelyitä ja eri perusteita. Osa hakemuksista kuuluu toisen jäsenmaan käsiteltäviksi (Dublin-menettely). Joissakin tapauksissa hakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi (UlkL 101§). Keskustelussa yleensä esillä olevista valtioista (Irak, Afganistan, Somalia) tulleiden henkilöiden turvapaikkahakemukset käsitellään yleensä ns. normaalissa menettelyssä, jolloin muutoksenhaku lykkää täytäntöönpanon, kunnes hallinto-oikeus on antanut päätöksensä. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei estä täytäntöönpanoa. Sinne tarvitaan valituslupa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) voi kieltää täytäntöönpanon

Ulkomaalaislain 4. luvun pykälässä 40 säädetään säädetään, milloin henkilö on laillisesti maassa. Sen mukaan mm.:

“Ulkomaalainen saa laillisesti oleskella maassa hakemuksen käsittelyn ajan, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös ulkomaalaisen maasta poistamiseksi”

Ulkomaalaislaissa puhutaan laittomasta oleskelusta esimerkiksi laittomasti maassa työtä tehneiden yhteydessä (Ulkomaalaislaki, § 52 d).

Ulkomaalaislain valossa laillinen oleskeluoikeus perustuu lupaviranomaisen myöntämään oleskelulupaan (Ulkomaalaislaki § 40). Pääsääntöisesti myös turvapaikanhakijalla on maassa laillinen oleskeluoikeus häntä koskevan turvapaikkahakemusprosessin ajan. Laillinen oleskeluoikeus on aina ensimmäiseen päätökseen saakka. Tämän jälkeen riippuu päätöksestä, milloin maastapoistamispäätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi. Tuomioistuin voi kuitenkin kieltää täytäntöönpanon.

Turvapaikanhakija on maassa laillisesti niin kauan kuin hänen hakemuksensa on vireillä viranomaisella tai tuomioistuimessa. Mikäli Maahanmuttovirasto antaa kielteisen päätöksen, asian voi viedä käsiteltäväksi hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus voi joko kumota maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen tai jättää sen voimaan.

Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Ellei valitusta tehdä tai KHO erikseen kiellä käännytystä, poliisi voi ryhtyä käännytyksen valmisteluun. Kielteinen päätös on tällöin täytäntöönpanokelpoinen.

Poliisin tulisi maasta poistamista valmistellessa aina tarkistaa päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO:ssa) ilmenevät ruuhkat saattavat hidastaa asian käsittelyä.

Käännytys voidaan panna täytäntöön jo hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, jollei KHO kiellä täytäntöönpanoa. Yleensä kieltoa haetaan valitusluvan hakemisen yhteydessä. Asian käsittelyyn KHO:ssa tarvitaan valituslupa, eli kaikki hakemukset eivät sinne etene.

Joissain tapauksissa Korkein hallinto-oikeus (KHO) voi täytäntöönpanokiellolla estää maahanmuuttoviraston päätöksen toimeenpanon, jolloin turvapaikanhakijan laillinen maassaolo edelleen jatkuu.

Turvapaikanhakija on voitu poistaa vastaanottokeskuksesta, jos hän ei ole ilmoittautunut vapaaehtoiseen paluuseen ja poliisi on ilmoittanut, ettei tahdonvastainen maasta poistaminen kotimaahan onnistu.

Turvapaikanhakija poistetaan vastaanottokeskuksesta vasta, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen ja oleskelu on laitonta. Useimmissa tapauksissa siis hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen.

Tämä menetty on laillinen. (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta eli “Vastaanottolaki”, 14 a § (22.5.2015/673); Ulkomaalaislaki 51 § (22.5.2015/674) Oleskeluluvan myöntäminen maasta poistumisen estymisen vuoksi.)

Lukuun ottamatta esimerkiksi kirkon hätämajoituksia ja järjestöjen tarjoamaa apua, tällainen henkikö on palvelujen ulkopuolella.

Vaikka turvapaikanhakijaan kohdistetaan edellä kuvattuja toimenpiteitä (maasta poistamisen valmistelu, vastaanottokeskuksesta poistaminen), hän on maassa edelleen laillisesti. Vain henkilöt, joilla on täytäntöönpanokelpoinen päätös ja jotka eivät ota vastaan tarjottua vapaaehtoista paluuta, voidaan poistaa vastaanottokeskuksesta. He eivät enää ole maassa laillisesti.

Väitteen faktapohjaisuuden tarkastelussa on otettava huomioon sen ylimalkaisuus. Mikäli puheen kohteena olevat turvapaikanhakijat odottavat asiansa käsittelyä esimerkiksi hallinto-oikeudessa maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen jälkeen tai jos he odottavat KHO:n lopullista päätöstä, ovat he maassa täysin laillisesti.

Mikäli kyseessä on henkilö, jolla on toimeenpanokelpoinen ja lainvoimainen maastapoistamispäätös, hän on lakeja toimeenpanevan viranomaisen näkökulmasta laittomasti maassa.

Lähteet:
Oulun kaupunki
Ulkomaalaislaki

Lisätietoja maahanmuuttoasioista Faktabaarin kokoamasta Maahanmuuttosanastosta