Märehtijöiden metaanipäästöjä vähentävä lisäaine Bovaer on ollut kiivaan julkisen keskustelun keskellä viime vuosina. Pohjoismaissa Bovaer-keskusteluihin liittyy aidon kansalaiskeskustelun lisäksi myös epäiltyä venäläistä vaikuttamista ja epäaitoja sosiaalisen median tilejä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto tekee parhaillaan uutta tieteellistä arviota Bovaerista Tanskasta kantautuneiden huolien takia. Arvion valmistumista odotetaan myös Suomessa.
Laaja, eurooppalainen selvitys märehtijöiden metaanipäästöjä vähentävästä lisäaineesta Bovaerista viivästyy. Lisäaine on herättänyt Pohjoismaissa laajaa keskustelua ja myös vastustusta sen väitettyjen haittavaikutusten vuoksi.
Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n oli alun perin tarkoitus julkaista uusi tieteellinen arvio Bovaerista kesäkuun 30. päivään mennessä. Se on tehnyt Bovaerista arvion jo vuonna 2021, jolloin lisäaine todettiin turvalliseksi lypsylehmille, eikä sen todettu aiheuttavan huolta kuluttajille suositusten mukaisesti käytettynä. Uudessa tieteellisessä arviossa korostuvat etenkin Bovaerin käytön käytännön kokemukset.
Selvitys viivästyy reilusti. EFSA kertoi Faktabaarille 30. kesäkuuta, että se haki Euroopan komissiolta lisäaikaa arviota varten. EFSA:n uuden aikataulun mukaan arvio valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.
Euroopan elintarviketurvallisuusviraston arviota odottaa Suomessa muun muassa Valio, joka on kertonut keskeyttäneensä Bovaerin käytön siihen asti, että arvio valmistuu.
EFSA:n viestinnän mukaan määräajan pidentäminen johtuu siitä, että sille toimitettiin selvityksen julkisessa tiedonkeruupyynnössä suuri määrä tietoa. “3.2.-10.4.2026 välisenä aikana EFSA sai yli 70 kontribuutiota, joista monet sisältävät yksityiskohtaista tieteellistä ja teknistä tietoa, joka on arvioitava ja vahvistettava huolellisesti”, virasto kirjoittaa Faktabaarille toimittamassaan vastauksessa.
EFSA keräsi tieteellistä arviotaan varten eri maiden maitotiloilta tietoa siitä, millaisia kokemuksia niillä on ollut Bovaerin käyttämisestä. Lisäksi se pyysi muuta tietoa tai informaatiota, joka koskee lisäineen käyttöä märehtijöillä.
Mitä on Bovaer ja miksi siitä puhutaan?
Bovaer on kaupallinen nimi lehmien pötsin metaanipäästöjä vähentävälle tuotteelle, joka sisältää 3-nitroksipropanolia (3-NOP). Metaani on kasvihuonekaasu, joka sitoo lämpöä ja edistää siten maapallon lämpenemistä. Bovaeria käyttämällä halutaan näin torjua osaltaan ilmastonmuutosta. Bovaer sekoitetaan eläinten rehuun.
Bovaerista on käyty sosiaalisessa mediassa runsaasti keskustelua ja kampanjointia, jossa liikkuu myös virheellisiä, valheellisia ja liioiteltuja väitteitä sekä salaliittoteorioita. Faktabaarin joulukuussa 2024 julkaisemassa faktantarkistuksessa kerrottiin, että muun muassa miljardööri Bill Gates on liitetty virheellisesti Bovaeriin. Somekeskusteluissa Bovaerin on myös väitetty olevan myrkkyä lehmille, ihmisille tai molemmille. Väitettä on perusteltu muun muassa Bovaerin pakkausselosteessa olevalla, tehdastyöntekijöille suunnatulla varoituksella, jossa puhdasta 3-NOP:ta käsiteltäessä ohjeistetaan käyttämään suojavälineitä. Tiloilla ei käsitellä puhdasta 3-NOP:ta. Vuoden 2024 lopulla myös uutistoimisto AFP Suomen faktantarkistustoimitus kävi läpi erilaisia Bovaeriin liittyviä virheellisiä ja valheellisia väitteitä Suomessa.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei tee tulevassa arviossaan suosituksia siitä, kannattaako Bovaeria käyttää vai ei. Se suorittaa ainoastaan uuden tieteellisen arvioinnin Bovaerin käytännön kokemuksista aiemmin tehdyn turvallisuusarvioinnin lisäksi. Tämän jälkeen Euroopan komissio tekee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa päätöksen Bovaerin luvasta.
EFSA:n tuleva lausunto toimii näin pohjana päätökselle siitä, pitäisikö 3-NOP:n lupa säilyttää, muuttaa, keskeyttää vai peruuttaa.
Faktabaari kysyi EFSA:sta, onko Bovaeria vastaan käyty kampanjointi yksi syy uuden tieteellisen arvion tekemiseen. EFSA:n mukaan syyt tulevat Tanskasta. “Tämä arviointi käynnistettiin Tanskan viranomaisten ilmoitusten perusteella. Ne koskivat maitokarjan ruoansulatus- ja aineenvaihduntahäiriöiden havaittuja kliinisiä oireita”, EFSA:n viestintä vastasi Faktabaarin sähköpostitse esittämään kysymykseen.
Moni meijeri keskeytti Bovaerin käytön
Bovaer on ollut kuuma puheenaihe kaikissa Pohjoismaissa, mutta erityisesti Tanskassa.
Vuonna 2025 Tanskassa tehtiin Bovaerin käyttö pakolliseksi tiloilla, joissa on yli 50 lypsylehmää. Lehmille piti määräyksen mukaan syöttää Bovaeria 80 päivänä vuodessa, tai vaihtoehtoisesti rehussa tulisi käyttää tavallista suurempia määriä rasvahappoja. Määräys ei koskenut luomutiloja. Kun määräystä piti alkaa noudattaa käytännössä viimeistään lokakuun alusta alkaen, jotta Bovaeria ehtii syöttää 80 päivää, tiloilta alkoi tulla viestejä, joiden mukaan lisäaine aiheuttaa ongelmia.
Marraskuun 2025 lopulla uutisoitiin, että Tanskan eläinlääkintä- ja elintarvikevirasto oli lieventänyt Bovaerin käyttöpakkoa. Käyttöpakko on edelleen voimassa, mutta lievennyksen myötä tilojen on helppoa kieltäytyä Bovaerin käytöstä. Tanskan eläinlääkintä- ja elintarvikevirasto on korostanut, että Bovaer pitää sekoittaa rehuun tasaisesti yliannostusten välttämiseksi.
Bovaeria käyttäneiltä tiloilta tulleita valituksia tutkiva tanskalainen tutkimus- ja kehitysyhtiö SEGES Innovation kertoi marraskuun lopulla, että lisäainetta käyttäneistä 644 maitokarjalaumasta 419:llä eläinten rehunkulutus väheni, 434:llä maidontuotanto laski ja 376:lla ilmeni molempia ongelmia. Tiedot perustuvat tilojen omiin ilmoituksiin, eli niitä ei ole riippumattomasti vahvistettu.
Bovaer on ollut Euroopassa käytössä vuodesta 2022. Bovaerin on hyväksynyt markkinoille EU:n lisäksi myös muun muassa Britannia vuonna 2024, Yhdysvallat vuonna 2024 ja Kanada vuonna 2024. Ensimmäisenä se hyväksyttiin Brasiliassa ja Chilessä vuonna 2021.
Suomessa Bovaeria testasivat ensimmäisinä Valio ja suomalainen rehunvalmistaja A-Rehu vuonna 2022. Sen jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti Valion, A-Rehun, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistä tutkimushanketta, jossa Bovaerin käyttöä laajennettiin kymmenille lypsytiloille. Hanke päättyi marraskuussa 2024.
Helmikuussa 2026 Valio tiedotti, että se on keskeyttänyt Bovaerin käytön toistaiseksi EFSA:n käynnistämän uudelleenarvioinnin vuoksi. Kokeilun jatkamista harkitaan uudelleen, kun uudelleenarvioinnin tulokset ovat tiedossa.
Faktabaari pyysi Valiolta kesäkuun lopussa kommentteja aiheesta, mutta Valiolta kerrottiin, että lomakauden vuoksi haastattelua ei saada järjestymään.
Ruokavirasto on kertonut Ylelle vuoden 2025 lopulla, ettei sen tiedossa ei ole Bovaerin käyttöön liittyviä ongelmia Suomessa.
Bovaer on herättänyt vastustusta myös Norjassa. Norjan suurin meijeri TINE ilmoittikin tammikuussa 2026, että se luopuu kokonaan maidon hankkimisesta tiloilta, jotka käyttävät Bovaer-rehua. “Norjalainen maito yhdistetään luonnollisuuteen, turvallisuuteen ja laatuun, ja huomaamme, että Bovaer-valmisteen käyttö on herättänyt levottomuutta ja epävarmuutta”, TINE perusteli tiedotteessaan.
Meijeri korosti, ettei päätös johdu siitä, että Bovaer-valmisteen olisi todistettu olevan vaarallista eläimille tai ihmisille. “Huomaamme kuitenkin, ettemme ole onnistuneet luomaan kuluttajille tarvittavaa turvallisuuden tunnetta. Kun koettu turvallisuus on kyseenalaistettu, meidän on kannettava vastuu”, se kirjoittaa.
Bovaerin käyttö ei ole pakollista muualla kuin Tanskassa.
Uusi tutkimus Tanskasta
Uusi kiinnostava tutkimus Bovaerin turvallisuudesta julkaistiin Tanskassa toukokuussa 2026. Aarhusin yliopiston tutkijat selvittivät Bovaeriin liittyviä mahdollisia ongelmia 73:lla tanskalaisella tilalla kolmen kuukauden aikajaksolla. Analysoiduista tiedoista ei löytynyt merkkejä siitä, että Bovaerilla olisi ollut yleistä kielteistä vaikutusta maidontuotantoon, sairauksien esiintyvyyteen tai lehmien kuolleisuuteen. Tutkijat eivät myöskään löytäneet merkkejä esimerkiksi utaretulehdusten tai aineenvaihduntahäiriöiden lisääntymisestä Bovaerin käytön myötä.
Tutkijat kuitenkin korostivat, että avoimia kysymyksiä on edelleen jäljellä. “Meidän pitäisi saada parempi käsitys siitä, miksi jotkut karjat näyttävät reagoivan eri tavalla kuin toiset”, tutkimusta tehnyt Aarhusin yliopiston apulaisprofessori Niels Bastian Kristensen kertoi tiedotteessa.
Vaikka Aarhusin yliopiston tutkimuksessa ei löytynyt tukea väitteille rajuista haittavaikutuksista, tutkijat korostavat, että tilallisten kertomukset Bovaerin vaikutuksista on otettava vakavasti.
Tutkimuksessa oli myös merkittäviä metodologisia rajoituksia. Aarhusin yliopiston tutkijat kertoivatkin kaipaavansa tarkempaa tutkimusta, jossa karjaa seurattaisiin järjestelmällisesti heti Bovaerin käytön alusta asti. Nyt tutkimus aloitettiin, kun Bovaer oli jo käytössä.
Tanskassa epäillään Venäjän sotkeutuneen Bovaer-keskusteluun
Sosiaalisessa mediassa yhdeksi Bovaerin äänekkäimmistä kriitikoista on noussut tanskalainen aktivisti Kent Nielsen. Nielsenin julkaisemia videoita on levitetty toistuvasti myös suomenkielisissä Bovaeriin liittyvissä somekeskusteluissa.
Tanskalaiset toimittajat paljastivat heinäkuussa 2025, että Nielsenillä on mahdollisesti yhteyksiä venäläisrahoitteiseen vaikuttamisoperaatioon.
Nielsenin nimi oli mainittu toimittajien tarkastelemissa, Venäjän valtion rahoittamaan Pravfond-säätiöön liittyvissä dokumenteissa, joiden mukaan Nielsenille olisi maksettu rahaa “journalismista, analyysista ja tutkimuksesta”. Nielsen kuitenkin kiisti asian, ja tanskalaiset toimittajat toteavat jutussa, että he eivät pystyneet varmistumaan siitä, oliko Nielsenin nimi esillä venäläisissä dokumenteissa ilman, että Nielsen itse tiesi asiasta mitään. Asiakirjat eivät myöskään osoita, että rahaa olisi tosiasiassa maksettu Nielsenille.
Kent Nielsen kuitenkin jatkuvasti jakaa Velinformeret-nimisen tanskankielisen, Telegramissa toimivan Venäjän propagandaa jakavan uutiskanavan sisältöjä omilla sosiaalisen median tileillään. Velinformeretia puolestaan rahoittaa Pravfond. Sisältöjen jakaminen toimii myös toiseen suuntaan. Information-lehden mukaan lähes kolmasosa Velinformeretin sisällöistä on peräisin Kent Nielsenin kanavilta. Julkaisuissa käsitellään usein Bovaeria.
Norjalainen faktantarkistuspalvelu Faktisk.no kertoi myöhemmin, että Kent Nielsenin sosiaalisen median tileillä kehotetaan toistuvasti myös muita ihmisiä seuraamaan Velinformeret-kanavaa. Nielsen sanoi Faktiskille, ettei hän tunne kanavan ylläpitäjiä, mutta jakaa sisältöä, koska pitää sitä hyvänä.
Miksi Bovaer kiinnostaisi Venäjää?
Miksi Venäjä haluaisi sotkeutua Pohjoismaiden Bovaer-keskusteluun?
Tätä norjalainen faktantarkistuspalvelu Faktisk.no kysyi asiantuntijalta marraskuussa. Faktisk haastatteli aiheesta disinformaatioon ja informaatio-operaatioihin erikoistunutta tutkijaa Flemming Splidsboel Hansenia, joka työskentelee tanskalaisessa Dansk Institut for Internationale Studier -tutkimuslaitoksessa.
Splidsboel Hansen arvioi Faktiskille, että Venäjällä ei ole erityistä kiinnostusta tanskalaiseen tai norjalaiseen maatalouteen. “Mutta jos he pitävät asiaa räjähdysherkkänä ja ajattelevat, että he voivat saada ihmisiä kaduille ja luoda levottomuutta ja mielenosoituksia, niin he tekevät niin”, Splidsboel Hansen kommentoi.
“Joskus tavoitteena voi olla keskustelun ohjaaminen venäläismyönteiseen suuntaan, toisinaan kyse on vain hälinän luomisesta.”
Hän piti hyvin todennäköisenä, että Venäjä sekaantuisi Bovaer-keskusteluihin myös Norjassa kuten se on tiettävästi tehnyt Tanskassa.
Suomessa ei tiettävästi ole tutkittu sitä, ovatko Venäjän rahoittamat toimijat jollain tavalla osallistuneet keskusteluihin Bovaerista tai lietsoneet niitä.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on oman seurantansa pohjalta arvioinut, että Bovaerista käytävään keskusteluun liittyy Suomessa myös epäaitoa informaatiovaikuttamista, “kuten epäaitojen tilien hyödyntämistä ja näkyvyyden manipulointia.” Näiden julkaisujen tavoittavuus on ollut kuitenkin vähäistä, HVK arvioi.
Huoltovarmuuskeskus julkaisee lyhyitä ja yleisluontoisia kuvauksia informaatiovaikuttamisesta. Siksi asian tarkempi arviointi on ulkopuolisille vaikeaa.
Pääkuva: Nautoja Kingston Hill farmilla Oxfordshiressa Britanniassa. ANL/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
