Informaatioeheydessä ei ole kyse pelkästään siitä, onko jokin yksittäinen uutinen totta vai ei. Kyse on yhteiskunnallisesta kehityksestä: onko meillä myös tulevaisuudessa sellainen tiedollinen ympäristö, jossa tutkittu tieto toimii demokraattisen yhteiskunnan kivijalkana?
Miten huolehdimme siitä, että meillä on jatkossakin pääsy luotettavan ja tutkitun tiedon äärelle, kun disinformaatio leviää somessa, algoritmit ohjaavat mediasisältöjen näkyvyyttä ja vieraat valtiot yrittävät aktiivisesti horjuttaa käsitystämme todellisuudesta?
Viime vuosina media- ja informaatiotutkimuksessa on alkanut vilahdella englanninkielinen sanapari information integrity, joka kääntyy suomeksi informaatioeheydeksi. Se on päässyt otsikkotasolle myös DECA-tutkimushankkeen ja Faktabaarin hiljattain julkaistuun Informaatioeheys Suomessa- tutkimusraporttiin.
Mitä informaatioeheys tarkoittaa?
Mutta mitä informaatioeheydellä oikeastaan tarkoitetaan?
YK on määritellyt informaatioeheyden media- ja viestintäympäristöksi, joka takaa jokaiselle pääsyn luotettavaan tietoon sekä mahdollisuuden suojata yksityisyyttään ja tehdä itsenäisiä, tietoon perustuvia päätöksiä. Termin on ottanut käyttöön myös esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja se mainitaan EU:n Demokratiakilvessä, joka on Euroopan unionin kokonaisvaltainen politiikkasuunnitelma disinformaation torjumiseksi.
Käytännössä informaatioeheys edellyttää sitä, että yhteiskunnan jäsenillä on mahdollisuus saada luotettavaa tietoa, arvioida sen paikkansapitävyyttä ja käyttää sitä oman päätöksentekonsa tukena. Eheässä informaatioympäristössä jokainen voi esimerkiksi seurata uutisia, vertailla lähteitä ja muodostaa näkemyksensä ilman, että keskustelua hallitsevat harhaanjohtava tieto, manipulointi tai tarkoituksellinen vastakkainasettelu.
Suomessa informaatioeheyttä tukevat monet yhteiskunnan vahvuudet, kuten korkea luottamus viranomaisiin ja mediaan, vapaa ja riippumaton mediakenttä, hyvä medialukutaito sekä toimiva demokratia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ihmiset voivat luottaa vaalien olevan rehelliset ja median kykenevän tarkastelemaan vallankäyttäjiä kriittisesti.
Informaatioeheydestä puhuttaessa olennaista on myös huomioida sananvapaus, ihmisoikeudet ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. On tärkeää, että eri väestöryhmät kokevat tulevansa kuulluiksi ja että julkisessa keskustelussa on tilaa monenlaisille näkökulmille. Jos osa ihmisistä jää jatkuvasti keskustelun ulkopuolelle, syntyy epäluottamusta ja vastakkainasettelua, mitä myös sosiaalisen median algoritmien toiminta voi kiihdyttää.
Eheä informaatioympäristö toimii myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustana. Kun ihmiset luottavat saavansa oikeaa tietoa ja kokevat voivansa osallistua keskusteluun, yhteiskunta kestää paremmin esimerkiksi disinformaatiokampanjoita ja yhteiskunnallisia kriisejä.
Oleellisin ero informaatioeheyden ja muiden media- ja viestintäympäristöä kuvaavien käsitteiden välillä on se, että informaatioeheys huomioi myös arvot ja ihmisoikeudet. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yksityisyydensuoja, sekä oikeus luotettavaan tietoon ja toimiviin teknologioihin on huomioitu yhteiskunnan turvallisuutta ja demokratian toimivuutta edistävinä tekijöinä.
Kohti informaatioeheyttä: viisi toimenpide-ehdotusta
DECA-tutkimushankkeen ja Faktabaarin hiljattain julkaistu tutkimusraportti tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan siitä, millaisia haasteita ja riskejä Suomen informaatioeheyteen kohdistuu ja ennen kaikkea, mitä niille voidaan tehdä.
Myös muutaman vuoden takaiset Pohjoismaisen ministerineuvoston nimittämän ajatuspajan suositukset tarjoavat konkreettisia toimintamalleja esimerkiksi tekoälyn haittavaikutusten arvioinnin ja faktantarkistajien toimien tueksi. Sitran tuore työpaperi “Huomisen luottamus Suomessa” puolestaan tunnistaa kotimaisina haasteina muun muassa laaja-alaisen mediapolitiikan puutteen sekä sisäisen polarisaation. Vaikka Suomi tunnetaan medialukutaitotoimistaan, uudenlaista henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavat toimet ovat hajanaisia.
Kokosimme raporttien ja tuoreen tutkimustiedon pohjalta viiden kohdan toimenpidelistan informaatioeheyden varmistamiseksi:
# Tiedolliset oikeudet on huomioitava kansallisen informaatioympäristön kestävyyden arvioinnissa. Kansalaisilla tulee olla pääsy luotettavaan tietoon, monipuolisiin sisältöihin sekä mahdollisuus suojata yksityisyytensä.
# Tekoälyn vaikutuksia tiedolliseen tasa-arvoon ja informaation laatuun on seurattava ja tutkittava.
# Tarvitsemme vahvempaa digitaalista suvereniteettia. Riippumattomuus kansainvälisistä alustoista ja toimijoista tulee määrittämään informaatioympäristömme kehitystä.
# Luottamusta mediaan ja yhteiskuntaan on tuettava. Se edellyttää monimuotoisuuden ja eri väestöryhmien tarpeiden huomioimista nykyistä paremmin. Tarvitsemme uusia tutkimusavauksia, erityisesti eri ryhmien tarpeiden ja monikielisyyden näkökulmasta.
# Pääsy dataan on tutkimuksen perusedellytys. Tulevaisuudessa tutkimusyhteisön on tärkeää seurata esimerkiksi Digipalvelusäännön takaamaa pääsyä suurten verkkoalustojen dataan.
Tavoitteena kestävä tiedollinen ympäristö
Eheä informaatioympäristö rakentuu siis luottamuksesta, vapaasta ja monipuolisesta mediasta sekä ihmisten kyvystä ymmärtää ja arvioida kohtaamaansa tietoa. Sen vahvistaminen edellyttää johdonmukaista viestintäpolitiikkaa, vastuullista teknologiayritysten sääntelyä ja sellaisia pelisääntöjä, jotka kannustavat yrityksiä tukemaan luotettavaa tiedonvälitystä.
Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitsemme enemmän avoimuutta siitä, miten digialustat ja informaatioympäristön toimijat vaikuttavat siihen, mitä näemme ja uskomme, sekä tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään näitä vaikutuksia paremmin.
Osana kestävämmän informaatioympäristön tavoitetta ja kehitystoimintaansa, Faktabaari kehittää FAKTA-lähdettä, tietokantaa, joka kokoaa yhteen suomalaista informaatioympäristöä käsittelevää tutkittua tietoa yhteen paikkaan. Tavoitteena on virheellisen tiedon oikaisemisen rinnalla edistää samanaikaisesti myös tutkitun tiedon näkyvyyttä.
FAKTA-lähteestä kertova posteri, joka oli esillä myös Societal Security Research Day -tapahtumassa.
Lisätietoa:
- DECAn ja Faktabaarin tutkimusraportin keskeisimmät havainnot tiivistävä uutinen.
- Tietoa FAKTA-lähteestä
- DECA-hankkeen blogiteksti: Luottamus on informaatioresilienssin peruskivi
Jaa eteenpäin
