Faktabaari Forum kokosi 1.4.2026 yhteen median, tutkimuksen, koulutuksen ja teknologian asiantuntijoita pohtimaan ajankohtaista kysymystä: miten vahvistaa kansalaisten informaatioresilienssiä tekoälyaikana, erityisesti vaalien lähestyessä? Tapahtuma oli osa Immune 2 Infodemic 2 -hanketta, jossa tavoitteena oli kehittää työkaluja erityisesti tekoälyavusteisen disinformaation tunnistamiseen ja torjuntaan.
Tilaisuuden ydinviesti oli: informaatioresilienssi – kyky kestää, tunnistaa ja torjua tiedon manipulointia – on noussut demokraattisen yhteiskunnan ydinkyvykkyydeksi. Ratkaisut edellyttävät samanaikaisia toimia koulutuksessa, teknologiassa, politiikassa ja kansalaisyhteiskunnassa. Tapahtumassa oli paikalla yhteensä 55 osallistujaa kahdesta EU-maasta, ja n. 100 seuraajaa livestreamin välityksellä.
Tilaisuuden puheenvuorot ovat katsottavissa Youtubesta.
Informaatioympäristö neljän rintaman ristipaineessa
Faktabaarin vastaava toimittaja Joonas Pörsti tarjosi taustaa kuvaamalla nykyistä informaatioympäristöä neljän toisiinsa kietoutuvan vaikuttamisen rintaman kautta: geopoliittinen vaikuttaminen, länsimaiset poliittiset dynamiikat, digialustat sekä kotimainen keskustelukenttä. Disinformaatio ei ole enää yksittäinen ilmiö, vaan systeeminen kokonaisuus. Ulkomainen vaikuttaminen, algoritmien ohjaama sisällön näkyvyys, tekoälyn tuottama sisältö sekä kotimaiset jakolinjat vahvistavat toisiaan.
Pörsti nosti esiin kolme kehityssuuntaa:
- Tekoäly on madaltanut propagandan tuotannon ja levittämisen kynnystä, myös pienillä kielialueilla
- Alustat palkitsevat tunnepitoista sisältöä, ei välttämättä totuudenmukaisuutta
- Kotimaiset toimijat voivat vahvistaa ulkomaisia narratiiveja, tietoisesti tai tiedostamattaan
Puheenvuoron johtopäätös: ratkaisut eivät voi kohdistua vain yksittäisiin ongelmiin, vaan koko informaatioekosysteemiin.
Paikallinen tekeminen vahvistaa resilienssiä
Joonas Pörsti, viestintäasiantuntija Janne Riiheläinen ja Faktabaarin hallituksen varapuheenjohtaja, sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä kertoivat kuulumisia FAKTA-kiertueelta, jonka tavoitteena on ollut levittää digitaalisen informaatiolukutaidon työkaluja laajemmalle yleisölle ja rakentaa informaatioresilienssiä paikallisesti eri puolilla Suomea.
Kiertueen ytimessä ovat alueelliset FAKTA-asemat, joissa yhdistyvät:
- ammattilaisille suunnatut koulutukset
- oppilaitoksille suunnatut työpajat
- avoimet yleisötilaisuudet
FAKTA-asemien kantava ajatus on, että resilienssi syntyy arjessa ja yhteisöissä. Paikallisten toimijoiden osaamisen vahvistaminen luo laajemman ja kestävämmän suojan informaatiohäiriöitä vastaan.
Katso videot: Janne Riiheläinen: Joensuun FAKTA-kiertue ja Harto Pönkä Oulun FAKTA-kiertue
Tekoälystä tukiälyksi – ajattelun muutos
Faktabaarin hallituksen EDU-vastaava Kari Kivinen ja tekoälykouluttaja Jukka Lehtoranta esittelivät “tukiälyn” käsitteen, joka nousi yhdeksi tapahtuman keskeisistä teemoista. Tukiäly-ajattelussa tekoäly nähdään välineenä, joka tukee ihmisen ajattelua – ei korvaa sitä. Kari Kivinen kertoi myös tuoreet kuulumiset EU-tasolla tapahtuvasta digikehittämisestä.
Puhujat nostivat esiin kolme haastetta:
- Tekoälyn käyttö kasvaa nopeasti, mutta kriittinen ymmärrys ei kehity samaa vauhtia
- Opettajien valmiudet ohjata tekoälyn käyttöä ovat rajalliset
- Osaaminen painottuu liikaa työkaluihin, liian vähän ajatteluun
Ratkaisumallina testataan parhaillaan kehitteillä olevaa osaamispolkua, joka korostaa:
- tekoälyn toimintaperiaatteiden ymmärtämistä
- kriittistä arviointia
- ihmisen toimijuuden säilyttämistä.
Tulevaisuudessa ratkaisevaa ei ole se, osaako käyttää tekoälyä, vaan se, osaako ajatella sen kanssa.
Katso videot: Jukka Lehtoranta: Tekoälyosaamisen nykytila, osaamisvisio ja osaamispolku ja Kari Kivinen: Digiuutisia EU:sta
Tekoälytehosteinen disinformaatio – uhka ja mahdollisuus oppia
Vanhempi asiantuntija Markus Neuvonen käsitteli tekoälyn roolia disinformaation tuotannossa ja leviämisessä. Hänen viestinsä oli selkeä: tekoäly on jo nyt erittäin tehokas vaikuttamisen väline. Uusia riskejä ovat esimerkiksi:
- yksilöllisesti kohdennettu vaikuttaminen
- tekoälyllä luodut identiteetit
- automatisoidut vaikuttamisverkostot eli ns. bottiparvet
Resilienssiä voidaan kuitenkin kehittää. Tekoälysisältöjen ja tekoälytehosteisen vaikuttamisen tunnistamiseen tarvitaan teknisten taitojen lisäksi mm. kykyä tunnistaa stereotyyppistä käyttäytymistä, huomata säännönmukaisuuksia julkaisuajankohdissa sekä narratiivien johdonmukaisuuden vertailu eri alustojen välillä. Tehokkain keino on silti yhä niin sanottu prebunking, eli altistaminen disinformaation keinoille etukäteen. Merkittäviä taitoja ovat faktantarkistajan perustaidot:
- käänteinen kuvahaku
- lähteiden vertailu
- viestien rakenteen ja tyylin tunnistaminen
Koulutus nousee siis tärkeäksi puolustusmekanismiksi. Immune 2 Infodemic 2 -hankkeessa kehitetyssä MOOC-kurssissa Faktabaari oli mukana tuottamassa useita moduuleja tukemaan tällaista rokottautumista vääristeltyä informaatiota vastaan, joista yksi käsitteli erityisesti tekoälyavusteista disinformaatiota ja siltä suojautumista. Hankkeessa on tuotettu työkalulaatikko eli kokoelmia erilaisia menetelmiä, joiden avulla on helpompi selviytyä informaatiohäiriön leimaamassa maailmassa. Uutena lisänä hankkeessa oli mm. opettajan opas, joka helpottaa MOOC:in käyttöä suoraan kouluopetuksessa, sekä korttipakka hankkeessa kehitetyistä työkaluista, joita tapahtumassa esiteltiin.
Katso video: Markus Neuvonen: Tekoälyavusteinen disinformaatio - uhka ja mahdollisuus oppia
Nuoret keskiössä – FAKTA-isku työpajat
Faktabaarin EDU-toiminnasta vastaava Aino Elina Muhonen esitteli FAKTA-isku-työpajat, jotka on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille.Työpajoissa opitaan:
- miten somessa vaikutetaan
- miten algoritmit ja tekoäly muokkaavat sisältöjä
- faktantarkistustaidot: pysähdy, harkitse, tarkista.
Toiminnallinen ja osallistava lähestymistapa on osoittautunut tehokkaaksi. Yli 80 % nuorista aikoo tarkistaa tietoa aiempaa useammin. Käytännön tehtävät ja esimerkit koetaan mielekkäiksi ja vaikuttaviksi.
Koulu on se paikka, jossa voidaan tärkeiden taitojen oppimisen kannalta tavoittaa koko ikäluokka systemaattisesti. FAKTA-iskuja on tarkoitus jatkossa skaalata yhdessä opettajien kanssa. Lisäksi kehitteillä on kokonaisturvallisuustyötä erityisesti kehitettävä työpajaversio.
Katso video: Aino Elina Muhonen: Nuoret keskiössä - FAKTA-isku -työpajat
Tutkittu tieto käyttöön – FAKTA-lähde
Nuorempi asiantuntija Sauli Therman esitteli FAKTA-lähteen, joka kokoaa yhteen suomalaista informaatioympäristöä koskevaa tutkimusta. FAKTA-lähde pyrki ratkaisemaan tiedon hajanaisuuden ongelmaa: laadukasta tutkimusta on paljon, mutta sitä on vaikea hyödyntää.
FAKTA-lähde tarjoaa:
- keskitetyn tietokannan
- helpon pääsyn tutkimukseen
- kotimaisen näkökulman päätöksenteon tueksi
Sen merkitys on erityisesti näyttöön perustuvan viestinnän ja päätöksenteon vahvistamisessa. FAKTA-lähde julkaistaan syksyllä 2026.
Katso video: Sauli Therman: FAKTA-lähteestä luotettavaa tietoa Suomen informaatioympäristöstä
Teknologia ja luottamus rakentuvat yhdessä
Forumin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Faktabaarin hallituksen puheenjohtaja Mikko Salo, FAKTA-säätiön puheenjohtaja Elina Kiiski-Kataja ja Nokian ohjelmajohtaja Veli-Pekka Luoma, korostui ennen kaikkea ajatus siitä, että luottamusta ei voida enää rakentaa yksittäisillä toimilla tai toimijoilla, vaan se syntyy monitoimijaisessa yhteistyössä teknologian, tutkimuksen, median ja kansalaisten välillä. Keskustelijat painottivat, että tekoäly voi toimia sekä riskinä että mahdollistajana: oikein hyödynnettynä se voi tukea faktantarkistusta, läpinäkyvyyttä ja tiedon alkuperän todentamista, mutta ilman selkeitä pelisääntöjä ja vastuullisuutta se voi myös heikentää luottamusta entisestään.
Panelistit nostivat ratkaisumalleiksi avoimen datan hyödyntäminen, teknologian kehittämisen yhdessä riippumattomien toimijoiden kanssa sekä kansalaisten aktiivisen osallistaminen tiedon arviointiin. Teknologiset ratkaisut eivät yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan vahvaa digisivistystä, kriittistä ajattelua ja yhteisiä eettisiä periaatteita, jotta demokraattisen yhteiskunnan tiedon eheys voidaan turvata nopeasti muuttuvassa informaatioympäristössä.
Katso video: Faktabaari ja tech: Luottamusta teknologia-avusteisesti
Demokraattinen yhteiskunta rakentuu luotettavan tiedon, kansalaisten medialukutaidon ja vahvan informaatioresilienssin varaan
Mikko Salo ja FAKTA-säätiön puheenjohtaja Elina Kiiski-Kataja summasi lopuksi päivän sisältöjä ja kokosi yhteen erilaisia tapoja, miten Faktabaari toimii riippumattomana ja ketteränä toimijana, joka yhdistää faktantarkistuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian kehittämisen ja vie eteenpäin aihepiirin osaamiskeskusvisiota.
Tulevaisuudessa painopiste on erityisesti tekoälyajan digisivistyksessä, FAKTA-toimintojen (kuten FAKTA-kiertue, FAKTA-iskut ja FAKTA-lähde) laajentamisessa sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. tTavoitteena on rakentaa skaalautuva osaamiskeskus ja verkosto, joka tukee kansalaisten kognitiivista puolustusta ja varmistaa tiedon eheyden erityisesti vaalien lähestyessä.
Katso videot: Mikko Salo: Vaikuttava faktabaari - 10+2 vuotta työtä informaatioresilienssin puolesta ja Mikko Salo ja Elina Kiiski-Kataja: Katse tulevaan - yhteistä haastetta ratkomassa
Mitä Faktabaari on sitoutunut verkostojensa kanssa viemään eteenpäin
Faktabaari Forum nosti esiin Faktabaarin mahdollisia suuntia jatkotyölle.
1. Informaatioresilienssi osaksi kokonaisturvallisuutta. Se yhdistää kyberturvallisuuden ja henkisen kestävyyden.
2. Koulutus keskeiseksi ratkaisuksi. Tarvitaan systemaattista panostusta kriittiseen ajatteluun, tekoälylukutaitoon ja faktantarkistustaitoihin.
3. Tekoälyn roolin uudelleenmäärittely. Tukiäly-ajattelu korostaa ihmisen vastuuta ja ajattelun merkitystä.
4. Paikallisen toiminnan vahvistaminen. Resilienssi rakentuu yhteisöissä – alueelliset mallit ovat tapa edetä.
5. Tutkimuksen, teknologian ja käytännön yhdistäminen. Vaikuttavat ratkaisut syntyvät yhteistyössä ja perustuvat tutkittuun tietoon.
Käytännössä toimintaa viedään eteenpäin monipuolisen hanketyön ja koko ajan kehittyvän FAKTA-tuoteperheen avulla:
- FAKTA-iskut: Nuorille suunnatuissa työpajoissa nuoret oppivat tunnistamaan, miten mediasisällöillä yritetään vaikuttaa heidän ajatteluunsa sekä ymmärtämään algoritmien ja tekoälyn roolia siinä, millaista sisältöä he näkevät somessa. Lisäksi työpajoissa opitaan käytännön taitoja tiedon luotettavuuden arvioimiseen.Lue lisää Fakta-iskuista
- FAKTA-kiertue: Maakuuntiin suuntautuva tapahtumasarja, jonka tavoitteena on rakentaa informaatioresilienssiä paikallisesti eri puolilla Suomea ja avata alueellisesti mahdollisuuksia paikalliseen Faktantarkistus- ja medialukutaidon edistämistoimintaan jatkossakoin. .Lisätietoja FAKTA-kiertueesta
- FAKTA-lähde on DECA-tutkimushankeen ja Faktabaarin kehittämä tietokanta, joka kokoaa yhteen suomalaista informaatioympäristöä käsittelevää tutkimusta. Nuorempi asiantuntija Sauli Therman esitteli tietokantaa, joka julkaistaan syksyllä 2026.
- Immune2Infodemics - verkkokurssi. Täydennä osaamistasi itsenäisesti maksuttoman kurssin avulla: https://academy.behorizon.org/pages/immune2infodemic
Uutta tietoa ja virtaa jatkokehittämiseen: tapahtuman palautteet
Faktabaari Forum 2026 kiteytti ajatusta, että demokraattinen yhteiskunta tekoälyaikana rakentuu ennen kaikkea osaavien ja kriittisten kansalaisten varaan. Informaatioresilienssi ei ole yksittäinen taito, vaan yhteiskunnallinen kyvykkyys, johon voi “rokottautua” ja jota tulee kehittää pitkäjänteisesti. Ydinviesti kiteytyy kolmeen sanaan: Pysähdy. Harkitse. Tarkista.
83% tapahtuman palautetta antaneista osallistujista koki saaneensa uutta tietoa tapahtumasta. 75% sai uusia ideoita omaan työhönsä. Tapahtumasta saatiin myös “uutta virtaa” ja “vahvistusta omille ajatuksille”. Palautteiden mukaan erityisesti paneeli oli kiinnostava, koska siinä esiteltiin mielenkiintoisia ja erilaisiakin näkemyksiä käsiteltyihin aiheisiin.
Jaa eteenpäin
