Suojelupoliisin mukaan autoritaariset valtiot voivat hankkia datakeskusten avulla länsimaista teknologiaa ja hyödyntää niitä osana pehmeää vaikuttamista. TikTokin ohella myös Alibaba Cloud valmistelee nyt datakeskushanketta Suomessa.
Suomeen on kehitteillä ainakin kaksi datakeskushanketta, joilla on kytköksiä kiinalaisiin suuryhtiöihin. Faktabaarin selvityksen perusteella kiinalainen digijätti Alibaba Cloud on saapumassa Suomen datakeskusbisnekseen.
Helmikuussa 2026 tytäryhtiön Suomeen perustanut Alibaba Cloud etsii Linkedin-työpaikkailmoituksilla Helsingin seudulle esimerkiksi datakeskuksen toiminnasta vastaavia päälliköitä. Yhtiö rekrytoi Suomeen parhaillaan yhteensä yli kymmentä teknistä asiantuntijaa ja insinööriä, jotka vastaavat datakeskuksen rakentamisesta ja toiminnasta.
Faktabaari pyysi Alibaba Cloudia kommentoimaan datakeskussuunnitelmiaan Suomessa. Yhtiön edustaja vastasi, ettei se voi tässä vaiheessa kertoa “tarkempia sisäisiä yksityiskohtia”.
Jo keväällä 2025 Suomessa nousi kohu siitä, että lyhytvideopalvelu TikTok aikoo vuokrata suomalaisen Hyperco-yhtiön Kouvolaan rakentaman datakeskuksen. Muun muassa silloinen elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) nosti esiin huolia hankkeen turvallisuusvaikutuksista.
Lisäksi kiinalaisella Huaweilla on Suomessa tuotekehitysyksiköt Helsingissä ja Tampereella. Verkkoyhtiö toimittaa laitteistoja ja palveluita myös muiden yhtiöiden operoimiin datakeskuksiin, eikä sillä välttämättä ole omaa datakeskushanketta Suomessa.
Vuoden 2025 alkupuolella Huawei rekrytoi datakeskuksen sähköjärjestelmäinsinööriä tukemaan asiakkaan datakeskustiloihin liittyvää viestintää sekä projektien kehittämistä. Huawei ei vastannut Faktabaarin pyyntöön lisätiedoista.
Alibaballa on Euroopassa datakeskukset Lontoossa ja Frankfurtissa, mutta se operoi myös useissa EU:n itäisissä reunavaltioissa Puolassa sijaitsevan strategisen kumppaninsa ABC Datan kautta. Itäisessä Keski-Euroopassa on useita datakeskuksia, joita autoritäärisiin maihin kytkeytyvät yritykset hyödyntävät. Esimerkiksi Huawei Cloud toimii Puolassa, Unkarissa ja Tšekissä. Kiinalaiset internet-palveluntarjoajat China Telecom ja China Unicom toimivat myös Puolassa ja Tšekissä.
Supo varoittaa datakeskuksista
Suomessa toimii yhteensä jo 105 erikokoista datakeskusta. Uudet toimijat huolestuttavat turvallisuusviranomaisia.
Suojelupoliisi nostaa tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan esiin mahdollisuuden, että autoritaariset valtiot voivat käyttää Suomessa sijaitsevia datakeskuksia pehmeässä vaikuttamisessa.
Supon mukaan autoritaariset maat voivat hyödyntää länsimaisia laskentasiruja ja laskentatehon ostamista esimerkiksi tekoälynsä kehittämiseen, simulaatiolaskentaan ja uusien materiaalien kehittämiseen.
Faktabaarille lähettämässään sähköpostissa supo tarkentaa, että perustamalla datakeskuksen Suomeen esimerkiksi venäläinen yritys voisi ostaa teknologiaa, jonka myynti ei ole sallittua sen kotimaahan.
“Toinen esimerkki on se, että yritys voi onnistua vuokraamaan suomalaisesta konesalista laskentatehoa, jota ei ole tarkoitus vuokrata vientirajoitteiden piirissä olevien valtioiden yrityksille. Laskentapalveluiden tarjoajan rooli asiakkaan tunnistamisessa ei ole aivan helppo”, suposta kommentoidaan.
Toisin kuin kiinteistökauppa, datakeskusten perustaminen ei ole toistaiseksi luvanvaraista toimintaa, supo huomauttaa vastauksessaan. Kaavoitusvallan kautta kunnilla on keskeinen rooli sen tunnistamisessa, kenelle vapaita kiinteistöjä myydään ja miten niitä kaavoitetaan.
Supon mukaan on todellinen riski, että eurooppalaista dataa päätyy Venäjän tai Kiinan haltuun, jos näihin maihin kytkeytyvät yritykset onnistuvat perustamaan Eurooppaan datakeskuksia ja esiintymään eurooppalaisina yrityksinä.
Molemmat maat harjoittavat kybervakoilua, supo tarkentaa sähköpostitse. Venäjän ja Kiinan yrityksillä on velvoite avustaa kotimaidensa viranomaisia tarvittaessa.
“Euroopassa etsitään palveluntarjoajia suvereenin eurooppalaisen pilvipalvelun rakentamiseksi. Jos sellainen saadaan aikaan, on todennäköistä, että EU-maat hyödyntävät sitä myös turvallisuusluokiteltavan tai suojattavan henkilötiedon käsittelyalustana”, suposta viestitään.
Datakeskusten omistajia on syytetty vakoilusta
Kiina on käytännössä ainoa autoritaarinen valtio, johon tällä hetkellä kytkeytyy datakeskushankkeita Suomessa. Myös Yhdysvaltojen nykyhallinnon toimet ovat herättäneet keskustelua siitä, pitäisikö Euroopan päästä irti riippuvuudesta sikäläiseen teknologiaan.
Jo ennen kiinalaisyhtiöitä huolta aiheutti venäläisen teknologiayhtiön Yandexin omistama datakeskus Mäntsälässä. Kun Venäjän hallinnon autoritaariset otteet kovenivat viime vuosikymmenellä, Yandexin verkkomedia valjastettiin maassa propagandan levittämiseen.
Yandex jakautui Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainassa 2022. Mäntsälän datakeskuksen omistajaksi tuli Hollantiin rekisteröitynyt Nebius Group, joka on katkonut siteitään Venäjälle ja laajentanut toimintaansa muun muassa Yhdysvalloissa, jossa se kertoi vastikään kumppanuudesta Metan tekoälypalvelun kehittämisessä.
Huaweihin on liitetty vuosien varrella syytöksiä monenlaisista turvallisuusuhkista etenkin Yhdysvalloissa, jossa sen on väitetty luovuttavan dataa Kiinaan. Moni maa myös Euroopassa on estänyt yhtiön laitteiden pääsyn 5G-verkkoihin takaporttien pelossa. Takaporteilla viitataan haavoittuvuuksiin, joiden avulla pahantahtoinen toimija voi hallinnoida laitteita.
Viime joulukuussa Yhdysvaltojen hallinnon tekemässä muistiossa puolestaan väitettiin, että Alibaba Cloud tukee Kiinan sotilaallisia operaatioita Yhdysvaltoja vastaan. Belgian tiedustelupalvelu kertoi vuonna 2023 seuraavansa yhtiön logistiikkakeskusta siksi, että sitä voitaisiin käyttää vakoiluun.
Yhtiöt ovat kiistäneet vakoiluväitteet. Koska Yhdysvallat kamppailee globaalista hallinnasta Kiinaa vastaan, väitteet voivat myös olla liioiteltuja. Asiaa on vaikea todentaa.
Toimijan luotettavuus sijaintia tärkeämpää
Tietosuoja-asiantuntija Harto Pönkä pitää supon esiin nostamia huolia tärkeinä. Pönkä itse arvioi, että pahin riski datakeskuksissa on, että ne tarjoavat mahdollisuuden soluttautumiseen. Kun datakeskus tulee osaksi suomalaista infrastruktuuria, datakeskuksissa toimivien henkilöiden yhteydet esimerkiksi suomalaisiin viranomaisiin ja teknologiayrityksiin mahdollistavat henkilötiedustelun.
Harto Pönkä toimii myös Faktabaarin taustayhdistyksen Avoin yhteiskunta ry:n varapuheenjohtajana.
Pöngän mielestä esimerkiksi TikTokin datan sijaitseminen EU-sääntelyn alaisessa maassa on periaatteessa hyvä asia. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki tieto on etäkäytettävissä Kiinasta.
“Nurinkurisesti lisäämme TikTokille menevää dataa tukemalla sen toimintaa EU:ssa ja samaan aikaan pidämme ongelmana sen yhteyksiä autoritaariseen valtioon.”
Pöngän mukaan on jäänyt vähälle huomiolle, etteivät länsimaiset datakeskukset voi mennä operoimaan Kiinaan yhtä vapaasti kuin kiinalaiset EU-maihin.
“Ei Kiinassa ole yksityisiä yrityksiä samassa mielessä kuin länsimaissa. Johtoasemissa olevat ovat mukana kommunistisessa puolueessa.”
Hänen mielestään EU:n pitäisi vaatia samaa kuin Kiina, jonka mukaan kiinalaisten yritysten pitää päästä operoimaan maassa sijaitsevia länsimaisten yritysten datakeskuksia. “Miksi antaisimme niiden tulla tänne löyhemmillä ehdoilla kuin mitä Kiina itse vaatii?”
Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner puolestaan suhtautuu kriittisesti supon arvioon datakeskusten laskentatehon käytöstä autoritaaristen valtioiden tarpeisiin. “En ymmärrä, mikä tässä nyt on niin uutta ja ihmeellistä”, hän sanoo.
Mannerin mukaan datakeskuksia operoidaan etänä, eikä palveluntuotantoa tai ylläpitoa tehdä Suomessa merkittävästi. Yhtiöt tulevat Suomeen halvan tonttimaan ja sähkön vuoksi. Hän kuitenkin arvioi, että valtiollisilla toimijoilla on pääsy yhdysvaltalaisten, venäläisten tai kiinalaisten yritysten datakeskusten sisältämään dataan.
“En tiedä, miten Suomen lainsäädäntö niitä voisi estää Suomessa.”
Mannerin mukaan datakeskuksen sijainnilla ei ole suomalaisten datan vaarantumisen kannalta merkitystä. Toimijalla voi yhtä lailla olla pääsy suomalaisten dataan, vaikka keskus sijaitsisi Saksassa. Siksi sen luotettavuus on joka tapauksessa selvitettävä.
Infrastruktuurilla myös vaikutusta
Toisen tason keskusteluun tuovat datakeskusten infrastruktuuri ja toiminta. Harto Pönkä katsoo, että autoritaariset valtiot voivat käyttää länsimaihin sijoitettuja datakeskuksia sekä myönteisten mielikuvien herättämiseen että lainsäädännölliseen painostamiseen.
“Kun riippuvuus on liian iso, esimerkiksi kiinalaisilla datakeskuksilla alkaa olla painoarvoa. Jos jonkin paikkakunnan työllisyys on riippuvainen keskuksista, tilanne voi vaikuttaa keskusten sääntelyyn. Mitä enemmän vipuvartta tulee, sitä enemmän geopoliittiset vaikutusmahdollisuudet kasvavat.”
Mannerin mukaan julkisuudessa on ylipäätään puhuttu turhankin optimistisesti datakeskusten vaikutuksista työllisyyteen ja yhteisöveroihin.
“Datakeskusten vaikutuksista sähkön hintaan ja riittävyyteen sen sijaan ei puhuta riittävästi. Faktat puuttuvat keskustelusta. Ehkä teollisuudessa ei haluta sanoa, että datakeskukset nostavat hintoja.”
Yksi supon pehmeään valtaan liittämistä huolenaiheista liittyy kaukolämpöön, jota datakeskukset voivat tuottaa. Supon mukaan datakeskuksista voi tulla kriittistä infrastruktuuria, joka aiheuttaa taloudellista riippuvuutta.
Esimerkiksi Mäntsälässä Yandexin (nykyinen Nebius) datakeskuksen hukkalämpö on kattanut jopa kaksi kolmasosaa kunnan kaukolämmön tarpeesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 kaukolämmön tuotanto keskeytyi, kun datakeskuksen sähkösopimus katkaistiin.
“Jokin tekninen ongelma voisi katkaista datakeskuksen toiminnan ja siten lämmöntuotannon ilman selvää syytä. Kun tiedetään, missä datakeskusten hallinta on, tämä on juuri sellainen vaikutusmahdollisuus, josta supo varoittaa”, Harto Pönkä sanoo.
Supon nostama riski on Jukka Mannerin mukaan relevantti, mutta ei yksioikoinen. Haminassa Google ja Helsingissä Telia tuottavat kaukolämpöä kaupungeille, ja Microsoft suunnittelee samaa Espoossa.
Jos yritys päättäisi yllättäen sulkea datakeskuksen, kunnallinen lämmöntuotanto vaikeutuisi. Mäntsälässä lämmönsaanti keskeytyi Yandexin datakeskuksesta, kun se ei saanut uusittua sähkösopimustaan keväällä 2022 Ukrainan sodan alettua,
“Tuossa ei ollut kyseessä kyberisku, vaan kansainvälisten sanktioiden joksikin aikaa aiheuttamat ongelmat, mutta eivät kai talot sielläkään jäätyneet”, Manner huomauttaa.
Päivitys 19.3. klo 17.30: Juttuun on lisätty supon sähköpostilla Faktabaarille lähettämiä kommentteja.
Kuva: Google rakensi datakeskuksen Haminaan vanhaan paperitehtaaseen vuonna 2009. Google/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
