Monet tekoälypalvelut sallivat oikeiden ihmisten valokuvien muokkaamisen seksuaaliseksi sisällöksi. Suomen viranomaiset voisivat jo nykylainsäädännöllä puuttua kuvamanipulaatioihin.
Alkuvuonna 2026 Elon Muskin omistaman xAI-yrityksen Grok-tekoälybotti aiheutti kohun. Uuden päivityksen myötä X:n käyttäjät pystyivät pyytämään Grokia muokkaamaan valokuvia siten, että botti ”riisuu” kuvassa olevien henkilöiden vaatteita eli tekee heille kuvitellun bikinivartalon.
Ominaisuus on johtanut siihen, että X:ssä on levitetty eri puolilla maailmaa valtavasti seksuaalissävytteisiä kuvia naisista ja lapsista. Oma lukunsa on X:n ulkopuolella toimiva Grok Imagine, jolla Wired-lehden mukaan tuotetaan väkivaltaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia.
Riisumiskuvia tehtaillaan myös poliitikoista. Ruotsissa esimerkiksi ministeri Ebba Buschista on julkaistu syväväärennettyjä bikinikuvia. Grok puolusti muokkauksia satiirina, joka liittyi burkakieltokeskusteluun.
Pian kohujen jälkeen xAI kertoi rajaavansa mahdollisuuden luoda bikinikuvia vain maksaville asiakkaille ja estävänsä toiminnon niillä maantieteellisillä alueilla, joilla se voisi rikkoa lakeja. Ennen päätöstä Kalifornian syyttäjänvirasto käynnisti tutkinnan yhtiön toiminnasta.
Suomessa muutamat poliitikot ovat joutuneet Grok-muokkausten kohteiksi. Joku päätti muokata pääministeri Petteri Orpolle (kok) kurvikkaan bikineihin pukeutuneen naisen vartalon ilmeisesti pilkkaustarkoituksessa.
Muutama X-käyttäjä puolestaan julkaisi bikinimuokkauksia Henna Virkkusesta todistaakseen, että myös muilla tekoälypalveluilla voi tehdä samaa kuin Grokilla.
Käyttäjät ovat siinä oikeassa, etteivät eroottiset syväväärennökset ole Grokin yksinoikeus. Kyse on kasvavasta ilmiöstä, ja esimerkiksi OpenAI:n johtaja Sam Altman on puhunut ajatuksesta sallia eroottinen sisältö palvelussa.
Uhrien kannalta tilanne on huolestuttava.
Syväväärennösten uhrit ovat naisia
Syväväärennetty eroottinen sisältö on yleistynyt viime vuosina tekoälyn kehityksen ansiosta. Aiemmin teknistä osaamista vaatinut teknologia on valtavirtaistunut.
Kuvamanipulaatioita on voinut tehdä tietokoneilla 1980- ja 1990-luvun vaihteesta lähtien, mutta se on vaatinut osaamista. Viestintä- ja immateriaalioikeuksiin erikoistuneen juristin Jussi Karin mukaan uutta on se, miten helppokäyttöisiä tekoälymanipulaatioita tekevät palvelut ovat.
”Nykyiset tekoälytyökalut tekevät kuvien muokkaamisesta helppoa. Jälki on niin laadukasta, että asiaan perehtymätön voi pitää sitä totena. Grok on hyvä esimerkki helppoudesta. Ei tarvitse kuin pyytää, että poistapa tuolta vaatteet”, Kari sanoo.
Oikeastaan tekoälyn yksinkertaiset kuvamanipulaatiot ovat vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi keskusrikospoliisi varoitti tammikuussa syväväärennöksistä ja kertoi, että Suomessa on havaittu eroottisia syväväärennöksiä.
Faktabaarin selvityksen perusteella useista suomalaisista naispoliitikoista ja -julkkiksista on jo vuosia aiemmin julkaistu syväväärennettyä pornografista sisältöä.
My Image My Choice -kampanjan vuonna 2024 julkaisema tutkimus osoitti, että seksuaalisten syväväärennösten määrä on kasvanut 1780 prosenttia vuodesta 2019. Suurin osa, jopa 98 prosenttia syväväärennöspornon uhreista on naisia.
Tekoälyllä tuotettuja pornovideoita on julkaistu erityisen paljon tunnetuista näyttelijöistä ja malleista, kuten Scarlett Johanssonista ja Emma Watsonista. Tanskalainen faktantarkistustoimitus Tjekdet onnistui toukokuussa 2025 paljastamaan Bellingatin ja muiden kumppaniensa kanssa alan suurimman sivuston MrDeepFakesin omistajan, torontolaisen David Don henkilöllisyyden. Syväväärennyspornoa tuottanut sivusto on sittemmin suljettu, mutta ilmiö ei ole kadonnut mihinkään.
Jussi Kari kirjoitti Grokin kuvamuokkauksista blogikirjoituksen tammikuun alussa. Tekstin otsikko kuvaa tilannetta hyvin: ”Jos olisin nuori nainen, poistaisin kuvani X:stä heti.”
Laki kieltää tekoälypornon levittämisen
Suomessa viranomaiset eivät tiettävästi ole vielä ryhtyneet erityisesti toimiin Grokin tai muiden tekoälypalveluiden kuvamanipulaatioita vastaan. Se olisi kuitenkin mahdollista, Jussi Kari arvioi.
Suomen rikoslaki kieltää seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen. Niin sanottua kostopornoa ja ahdistelua vastaan suunnattu pykälä on muotoiltu niin laveasti, että se kieltää myös todellisuuspohjaisten manipuloitujen kuvien levittämisen.
”Jos tekoälyllä manipuloidaan kuva näyttämään siltä, ettei henkilöllä ole vaatteita päällä, se on yhtä lailla laitonta,” Kari sanoo.
Kostopornopykälän valossa käyttäjä voi kyllä generoida tekoälyllä seksuaalissävytteisiä kuvia omaan käyttöönsä. Sen sijaan pykälä kieltää levittämisen lisäksi näyttämisen.
”Jos manipuloi tekoälyllä vaikkapa tutustaan alusvaate- tai alastonkuvia, niitä ei saa näyttää yhdellekään henkilölle. Jo se on pykälän mukaan rangaistavaa.”
Rikosoikeudellisesti kuvan levittämistä ja näyttämistä voidaan käsitellä oikeudessa erillisinä rikoksina. Kyseessä on asianomistajarikos eli täysi-ikäisen uhrin täytyy itse vaatia rangaistusta. Korkeimmillaan teosta voi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Kuvan tarkoitus vaikuttaa rangaistavuuteen
Voisiko jopa Petteri Orpo tai Henna Virkkunen vaatia rangaistusta heistä generoiduista bikinikuvista? Voisi toki, mutta oikeus arvioisi myös intentiota eli sitä, miksi kuva on tehty.
”Häpäisytarkoituksessa tehty kuva täyttää rikoksen tunnusmerkit todennäköisemmin kuin se, että ajattelemattaan tekee kuvan demonstroidakseen sitä, mihin tekoäly pystyy”, Kari sanoo.
Karin mukaan esimerkiksi pääministeriä pitää voida arvostella demokratiassa, mutta tekoälymanipulaatioista ei ole vielä kattavaa oikeuskäytäntöä. Oikeus joutuisi harkitsemaan, onko kuvan takana yhteiskunnallinen arvostelu, johon pitäisi suhtautua suopeammin.
Tekoälyllä generoidut kuvat voivat toisaalta täyttää myös kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Lisäksi kuvien levittäjien toimintaan voidaan puuttua tietosuojalailla. Koska henkilöiden valokuvat lasketaan henkilötiedoksi, manipulaatioita levittäviin sivustoihin voidaan soveltaa tietosuojalakia.
”Henkilön valokuva on henkilötieto. Palveluihin, joissa manipuloituja kuvia levitetään, voisi puuttua myös GDPR:n avulla”, Kari sanoo.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR pitää kasvoja henkilön arkaluontoisena henkilökohtaisena tietona, jota ei voi levittää vapaasti ilman seuraamuksia. Seuraamuksena voi olla sakkoja.
EU voisi puuttua tekoälypornon levittämiseen
Oikeustieteen väitöskirjatutkija Mika Pirttisalo Turun yliopistosta on tutkinut syväväärennöspornoa ja sen sosiaalista kontrollointia. Hän työskentelee ylitarkastajana Tietosuojavaltuutetun toimistossa.
Pirttisalon mukaan syväväärennösporno on merkittävä ilmiö, jonka laajuutta Suomessa on vaikea arvioida.
”Globaalissa maailmassa materiaali on kaikille saatavana. Tapaukset eivät tule välttämättä koskaan uhrien tietoon, jolloin niistä ei tehdä rikosilmoitusta”, Pirttisalo sanoo.
Grokin tapauksessa Euroopan komissio selvittää palvelun laillisuutta Euroopan digipalveluasetuksen (DSA) nojalla. X on yksi asetuksen mukaisista ”erittäin suurista verkkoalustoista”.
”Komissio valvoo sitä, miten digijätit valvovat ja puuttuvat systeemisiin riskeihin palveluissaan. Komissio tutkii, onko Grokin käytöllä esimerkiksi kielteisiä vaikutuksia sukupuolittuneeseen väkivaltaan tai vakavia seurauksia fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.”
Komissio tutki X:ää jo vuonna 2025 ja antoi sille joulukuussa 120 miljoonan euron sakon. Syitä oli useita: X tarjoaa “verifioiduille tileille” harhaanjohtavan sinisen merkin, jonka saa todellisuudessa ostamalla. Palvelu myös rajoittaa tutkijoiden pääsyä dataansa eikä ole avannut mainoskirjastoaan, jonka avulla voitaisiin tutkia huijausmainoksia ja tunnistaa informaatiovaikuttamisen kampanjoita.
Jos komissio toteaisi Grokin rikkoneen DSA:ta myös riisumiskuvien osalta, se voisi joutua maksamaan seuraamusmaksuja ja muokkaamaan palveluaan. Pirttisalon mukaan Grokiin voitaisiin tarttua myös tekoälyasetuksen nojalla, mutta se ei ole astunut vielä täysimääräisesti voimaan.
Pirttisalon mukaan DSA:n nojalla voitaisiin puuttua myös pienempiin verkkoalustoihin, jotka levittävät syväväärennettyä pornoa. Säädös velvoittaa alustoja turvaamaan alaikäisten turvallisuuden.
Hän huomauttaa, että EU:n tekoälyasetus velvoittaa eri toimijoita kertomaan tekoälyn käytöstä ja tekoälyn tuottamista sisällöistä läpinäkyvästi. Nämä avoimuusvelvoitteet astuvat tosin kokonaisuudessaan voimaan vasta elokuussa 2026. Jättialustoilla on silti jo nykyisellään velvollisuus huolehtia tekoälysisältöjen tunnistettavuudesta palveluissaan.
Pirttisalon mielestä sivusto tuskin kuitenkaan välttyy sääntelyltä ilmoittamalla esimerkiksi avoimesti julkaisevansa syväväärennöspornoa. Monesti sisällössä on mukana sukupuolittuneen väkivallan elementti, mikä vaikuttaa oikeudelliseen tulkintaan.
”Lisäksi syväväärennetyssä pornografiassa korostuu ihmisen seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Ilman yksilön suostumusta tämä oikeus tulee loukatuksi”, Pirttisalo sanoo.
Reutersin helmikuun alussa julkaiseman testin perusteella Grok on jatkanut seksuaalissävytteisten syväväärennösten tuottamista, vaikka käyttäjät varoittaisivat, etteivät kohteet ole antaneet muokkauksille suostumustaan. Helmikuussa Ranskan syyttäjäviraston kyberrikosyksikkö teki ratsian X:n toimistoille. Viranomaiset tutkivat, rikkooko Grokin toiminta maan lakeja.
Kuva: Alexandar Nakic / iStock
Jaa eteenpäin
