DIGITAALISUUS ON TULLUT osaksi jokapäiväistä elämäämme, ja sen vaikutukset ulottuvat myös koulutukseen. Yhteiskunnan digitalisoituminen vaatii kansalaisilta uudenlaisia digitaitoja - mutta mitä ne ovat?
Jotta voisimme toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti uusien ja kehittyvien teknologioiden ja tekoälyn kanssa, meillä olisi hyvä olla perus-tiedot ja -ymmärrys digiteknologioista ja tekoälystä.
Eurooppalaisen digitaalisen viitekehyksen osaamiskuvauksessa DigComp 2.2.:ssa (1) annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä tietoja, taitoja ja asenteita kansalaiset tarvitsevat esimerkiksi digitaalisten sisältöjen arviointiin:
TIEDOT
- Tiedostaa, että verkkoympäristöissä on kaikenlaista tietoa ja sisältöä, myös mis- ja disinformaatiota.
- Tietää, että on tärkeää tunnistaa, kuka on internetistä löytyvän tiedon takana ja varmistaa ja tarkistaa tieto useista lähteistä.
TAIDOT
- Osaa erottaa sponsoroidun sisällön muusta verkkosisällöstä.
- Osaa analysoida ja arvioida kriittisesti hakutuloksia ja sosiaalisen median toimintatapoja, tunnistaa niiden alkuperän ja pystyy erottamaan tosiseikkojen raportoinnin mielipiteistä.
- Osaa löytää tiedon kirjoittajan tai lähteen ja tarkistaa, onko se uskottava asiantuntija tai auktoriteetti asiaankuuluvalla tieteenalalla.
ASENTEET
- Haluaa tarkistaa tiedon oikeellisuutta ja arvioida sen tarkkuutta, luotettavuutta ja auktoriteettia, ja suosia mahdollisuuksien mukaan ensisijaisia lähteitä toissijaisten tietolähteiden sijaan.
Kansalaisten resilienssi informaatio-vaikuttamista vastaan
Kahden viime vuoden aikana keskustelun ytimeen ovat nousseet aikaisempaa enemmän somen välityksellä tapahtuva informaatiovaikuttaminen, vaalivaikuttaminen sekä kansalaisten resilienssin vahvistaminen.
Maailman talousfoorumin Global risks -raportin (2) vuoden 2024 painoksessa disinformaatio on vakavin uhka lyhyellä aikavälillä (2 vuotta), ja viidenneksi vakavin uhka pidemmällä aikavälillä (10 vuotta). Raportin mukaan disinformaatio voi häiritä vaaliprosesseja ja aiheuttaa kansalaislevottomuuksia ja yhteenottoja. Se johtaa myös kasvavaan -epäluottamukseen tiedotus-välineitä ja hallitus-lähteitä kohtaan ja syventää polarisoituneita näkemyksiä vakiintuneissakin yhteiskunnissa.
Tällaisesta on paljon varoittavia esimerkkejä, joista tuorein ja vakavin liittyy Romaniaan. Romaniasta tuli 6. joulukuuta 2024 ensimmäinen EU-maa, joka joutui mitätöimään vaalien tuloksen epäillyn ulkomaisen sekaantumisen vuoksi. Euroopan komissio epäilee, että Tiktok laiminlöi Romanian presidentinvaalissa -velvoitteitaan torjua ulkopuolista vaalivaikuttamista (3).
Disinformaatio leviää -lähes esteettä sosiaalisen median alustoilla, vaikka valtioiden rajat olisivat suljettuina. Suomikaan ei ole suojassa disinformaation uhkalta.
Ilta-Sanomien pääkirjoitus (4) (4.8.2024) kiteyttää erinomaisesti, mitä pitäisi tehdä: ”Disinformaation torjuminen vaatii luotettavan median lisäksi muun muassa valtiollista varautumista uhkaan – ja hyvää medialukutaidon opetusta. Taistelun etulinjassa ovat valppaat kansalaiset, jotka kykenevät tunnistamaan vaikutusyritykset eivätkä provosoidu, kun heitä provosoidaan.”
Resilienssi ei kuitenkaan synny itsestään, ja tietoja ja taitoja tulee päivittää ahkerasti erityisesti tekoälyteknologian kehittyessä. Tarvitaan enemmän:
- Alustojen sääntelyä sekä säädösten seurantaa ja niistä tiedottamista (esim. EU:n digi- ja AI-säädökset ovat hyvä lähtökohta)
- Tutkimusta (esim. Critical-ryhmän nettitutkimustyö (5))
- Disinformaation torjuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä (esim. Faktabaari, Nordis (6), EDMO (7))
- Luotettavaa journalismia ja median itsesäätelyä (esim. Julkisen sanan neuvosto)
- Digi- ja tekoälykoulutusta (kouluissa, kirjastoissa, työpaikoilla, armeijassa, aikuiskoulutuksessa, jne.)
- Lisäresursseja informaatiovaikuttamisen torjumiseen
Digitaalinen informaatiolukutaito
Digitaalisuus ei siis ole vain teknistä -infrastruktuuria, teknologiaa, sovelluksia, laitteita tai verkkoyhteyksiä. Faktabaari on valinnut yhdeksi keskeiseksi toiminta–alueeksi edistää yhteistyössä opettajien kanssa nuorten
- kykyä arvioida kriittisesti verkkosisältöjä ja generatiivisen tekoälyn tuotoksia;
- ymmärtää algoritmien vaikutuksia hakutuloksiin ja suosituksiin;
- tietoisuutta siitä, että meistä kerätään koko ajan tietoja, joita käytetään informaatiovaikuttamiseen;
- kykyä hallita digiympäristössä yksityisyyttä ja digiturvallisuutta.
Faktabaari esitteli DIL-oppaassa (8) määritelmän digi-taalisesta informaatiolukutaidosta. Sitä on sittemmin täydennetty lisäämällä tekoälylukutaito osaksi digitaitoja:
- Digitaalisella informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda, selittää ja levittää informaatiota turvallisesti ja asianmukaisesti sosiaalisessa mediassa digitaalitekniikan avulla.
- Se sisältää informaatio- ja medialukutaitoja sekä tekoäly- ja datalukutaitoja, mikä auttaa ymmärtämään digitaalisen informaatiomaailman toimintaa laajemmin.
- Digitaalisessa informaatiolukutaidossa korostuu kriittisen ajattelun merkitys ja taito tehdä -harkittuja arvioita kaikesta informaatiosta, jota löydämme ja käytämme.
- Digitaalinen informaatiolukutaito on digiajan kansalaistaito ja se edistää aktiivista kansalaisuutta.
DIL-oppaassa (9) esiteltiin myös suomalaisen opetus-suunnitelman monilukutaidon ja kansainvälisten lukutaitojen määrityksiä ja erilaisia verkkolukutaitoja- ja strategioita (10).
Kahden vuoden aikana erityisesti kolmen kysymyksen verkkopohdinta on osoittautunut erittäin käyttökelposeksi.
Kun kohtaa tuntemattoman verkkosisällön, on aina hyvä löytää vastaukset kolmeen -yksinkertaiseen avainkysymykseen ennen kuin käyttää aikaansa sisällön tarkempaan tutkimiseen:
- Kuka on informaation takana? Lähde?
- Mihin väite perustuu? Todisteet?
- Mitä muut lähteet sanovat?
Verkkopohdinnan tekniikoiden opettaminen on osoittanut olevan tehokas tapa edistää kansalaisten digitaalisen lähdekritiikin ja lateraalisen lukutavan taitoja (11). Lateraalisella lukutavalla tarkoitetaan sitä, että lukija tarkistaa verkkotietojen taustat (tekijän luotettavuus, faktat, tilastot, lähteet, jne.) eri sivustoita ja lähteistä, ennen kuin syventyy lukemaan käsillä olevaa tekstiä.
Faktabaari on julkaissut opetuskäyttöön tarkoitettuja videoita (12) ja opetusmateriaaleja (13) opettajien tueksi esimerkiksi suosittelualgoritmeista, yllä esitellyistä kolmesta kysymyksestä, lateraalisesta lukutavasta, käänteisestä kuvahausta sekä virheen, valheen ja juorun tunnistamisesta.
Suomalaisen Critical-tutkimushankkeen (14) suositusten mukaan jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, sekä taitoa arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Tutkimuksen mukaan kriittistä lukutaitoa ja peruslukutaitoa olisi tuettava rinnakkain ja lukemisen haasteisiin tulisi tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. -Critical-ryhmä on myös valmistanut työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen (15).
Opetussuunnitelma ja uudet lukutaidot
Uusi ja laajempi digitaalisen -informaatiolukutaidon määritelmä ei kohdistu pelkästään tietotekniikka-osaamiseen vaan se kattaa suomalaisen opetussuunnitelman kaikki laaja-alaisen osaamisen alueet.
Digitaalisen osaamisen kuvaukset varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa
OKM julkaisi digitaalisen osaamisen kuvaukset (16) 2022, juuri ennen generatiivisten tekoälypalveluiden maailmanlaajuista levitystä.
Osaamisen kuvausten tavoitteena on selkeyttää varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen -opetussuunnitelmien perusteita digitaalisen osaamisen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen osalta. Tavoitteena on, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät päivittävät digistrategioitaan ja -suunnitelmiaan sekä opetussuunnitelmiaan vastaamaan kansallista digitaalisen osaamisen viitekehystä.
Digitaalinen osaaminen ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen koostuvat neljästä pääalueesta:
- Käytännön taidot ja oma tuottaminen
- Turvallisuus ja vastuullisuus
- Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
- Vuorovaikutus
Konkreettisten ja havainnollisten osaamiskuvauksien esimerkit kannustavat opettajia digitaalisten ympäristöjen monipuoliseen käyttöön opetuksessa. Digitaalisella ympäristöllä tarkoitetaan kaikkia opetuksen ja varhaiskasvatuksen käytössä olevia digitaalisia ratkaisuja, palveluita, laitteita ja välineitä – ja nyttemmin myös tekoälypalveluita. Osaamiskuvaukset antavat osviittaa siitä minkälaisia digitaitoja tulisi opettaa milläkin asteella. Uudet teknologiat mahdollistavat eri-ikäisille oppijoille passiivisen sosiaalisen median käytön lisäksi myös aktiivisen toimijan, tuottajan ja tutkijan roolin.
Moninaisten digitaitojen opettaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä opettajien järjestelmällistä täydennyskoulutusta, ajanmukaisten laitteistojen ja ohjelmistojen hankintaa ja selkeää ohjeistusta henkilökunnalle.
Digitaitojen opetus lankeaa lopulta kaikkien asteiden ja kaikkien aineiden opettajille. Siksi on ehdottoman tärkeää, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat siitä, että opettajien käytössä olevat laitteistot ja palvelut ovat EU:n tietosuoja-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. Lisäksi opettajille tulisi järjestää systemaattista täydennyskoulutusta ja heille tulisi antaa selkeää ohjeistusta, miten toimia digitaalisissa opetusympäristöissä turvallisesti ja vastuullisesti.
PISA, digitalisaatio ja kännykkäkiellot
PISA 2022 -tutkimusten (17) mukaan 15-vuotiaiden matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon osaaminen on heikentynyt valtaosassa OECD maita, niin myös Suomessa.
Tulosten heikkenemisen syistä on esitetty monen-laisia arvailuja. Mahdollisina syypäinä tulosten laskuun on julkisessa keskustelussa esitetty muun muassa digitalisaatiota, maahanmuuttotaustaisia oppilaita, pandemiaa, ilmiöoppimista, inkluusiota ja itse-ohjautuvuutta.
Digilaitteiden käytön yhteydestä oppimistuloksiin saadaan PISA-tutkimuksessa varsin rajallinen näkemys (18). Oppilaat ovat kokeneet laitteiden käytön tuovan jossain määrin häiriötä oppimistilanteisiin, mutta toisaalta digitaalisten resurssien kohtuullisella käytöllä näyttäisi olevan positiivinen yhteys oppimistuloksiin (19).
Keskustelu lasten ja nuorten kännyköiden käytöstä on käynyt kuumana, ja niiden käyttöä oppitunneilla on rajoitettu ja tullaan rajoittamaan entisestään.
Kännyköiden käytön rajoittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö koulun tehtävä olisi antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus oppia tärkeitä digitaitoja, vastuullista somenkäyttöä ja kriittistä nettilukutaitoa!
Keskustelussa olisi pohdittava myös, onko suomalaisilla opettajilla riittävät perustiedot, jotta digitaalisia ympäristöjä ja tekoälysovelluksia voitaisiin käyttää tehokkaasti opetuksen tukena ja miten järjestää ja rahoittaa tarvittava opettajien systemaattinen digitäydennyskoulutus.
Miten kehittää digitaitoja?
Digitaalisten taitojen opettelu ja esimerkiksi erilaisten tekoälypalveluiden testaaminen ja niiden kanssa leikkiminen voivat avata uuden tavan suoriutua arkipäiväisistä askareista. Tekoälyn avulla on hauska tehdä vaikkapa matka- tai lomasuunnitelmia, kääntää tekstejä vaivattomasti kielestä toiseen ja luoda hienoja kuvia ja videoita. Ne ovat tehokkaita aputyökaluja opetuksen suunnitteluun, opetusmateriaalien valintaan ja ideointiin. Opettajat voivat omalla digiosaamisellaan innostaa oppilaita käyttämään henkilökohtaisia älylaitteitaan muuhunkin kuin sosiaalisen media selailuun ja pelaamiseen.
Opettajalla on keskeinen rooli oppilaidensa digitaitojen kehittämisessä. Digitaaliset taidot ovat välttämättömiä työelämässä ja ne auttavat oppilaita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Uudet teknologiat voivat tehdä oppimisesta kiinnostavampaa ja vuorovaikutteisempaa.
Tekoälylukutaito
Tekoälylukutaito on keskeinen uusi digitaito. Sillä tarkoitetaan ymmärrystä tekoälyn toiminnasta, sen periaatteista, käsitteistä ja sovelluksista sekä tietoisuutta tekoälyn käytön rajoituksista, vaikutuksista ja eettisistä näkökohdista.
Tällä hetkellä tuorein ja kattavin tekoälylukutaitomääritelmä perustuu tutkija Aran Bozkurtin (20) syksyllä 2024 esittelemään määritelmään:
Tekoälylukutaito on kattava joukko tietoja, taitoja ja sujuvuutta, joita tarvitaan tekoälyteknologioiden ymmärtämiseen, soveltamiseen ja kriittiseen arviointiin, ja siihen liittyy joustava lähestymistapa, joka käsittää perustiedot (Know What), käytännön taidot tehokkaisiin reaalimaailman sovelluksiin (Know How) ja syvällisen ymmärryksen eettisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (Know Why), minkä ansiosta yksilöt pystyvät käyttämään tekoälyteknologioita vastuullisella, tietoon perustuvalla, eettisellä ja vaikuttavalla tavalla.
Tekoälylukutaito antaa opettajille ja oppijoille valmiudet olla tekoälyn valveutuneita käyttäjiä ja tekoälyä hyödyntävien teknologioiden osaajia. Siihen kuuluu olennaisesti myös tietoisuus siitä, miten muuttaa opetustaan ja tehtävien antoa siten, että oppijat voisivat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia oppimista ja kriittistä ajattelua tukevana työkaluna.
Amerikkalainen TeachAi on julkaissut paljon tekoälymateriaalia opettajille. Oheisessa taulukossa esitellään tekoälyn mahdolliset hyödyt ja riskit koulutuksessa.
Muutama käytännön vinkki digitaitojen kehittämiseen
- Kokeile uusia työkaluja: Ole utelias ja kokeile erilaisia sovelluksia ja ohjelmia opetuksessa. Tämä voi innostaa myös oppilaita.
- Opeta kriittistä ajattelua: Kannusta oppilaita arvioimaan näkemäänsä tietoa kriittisesti. Keskustelut siitä, mistä tieto on peräisin, auttavat heitä ymmärtämään tiedon luotettavuutta.
- Puhu turvallisuudesta: Opeta oppilaille, miten suojata omaa tietoa verkossa. Tämä on tärkeä osa digitaalista hyvinvointia.
- Keskustele eettisistä kysymyksistä: Ota esille tekijänoikeudet ja muut oikeudelliset asiat, jotta oppilaat ymmärtävät vastuullisen toiminnan merkityksen.
- Rohkaise luovuutta: Anna oppilaiden luoda omia digitaalisia projektejaan. Tämä voi olla esimerkiksi blogin kirjoittamista tai videoiden tekemistä.
Lähteet
(1) DigComp 2.2. (2012) JRC https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC128415
(2) Global Risks 2024: Disinformation tops global risks (2024) World Economic Forum https://www.weforum.org/press/2024/01/global-risks-report-2024-press-release/
(3) European Parliament Think Thank (haettu 12.12.2024) Mis- and disinformation on social media and related risks to election integrity https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document/EPRS_ATA(2024)767150
(4) Pääkirjoitus: Britannian mellakat ovat varoittava esimerkki sosiaalisessa mediassa levitettyjen valheiden vaikutuksista. (4.8.2024) Iltasanomat https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010607694.html
(5) https://educritical.fi/fi/
(6) Nordic Observatory for Digital Media and Information disorder NORDIS (haettu 12.12.2024) https://www.nordishub.eu/
(7) European Digital Media Observatory EDMO (Haettu 12.12.2024) https://edmo.eu/
(8) Digitaalinen informaatiolukutaito-opas (2020), Faktabaari. https://faktabaari.fi/dil
(9) Digitaalinen informaatiolukutaito – mitä se on (2022) Faktabaari https://faktabaari.fi/dil/1-digitaalinen-informaatiolukutaito-dil-mita-se-on/
(10) Verkkolukutaidot ja strategiat (2022) Faktabaari. https://faktabaari.fi/dil/6-verkkolukutaidot-ja-strategiat/
(11) Osborne, J., Pimentel, D., Alberts, B., Allchin, D., Barzilai, S., Bergstrom, C., Coffey, J., Donovan, B., Kivinen, K., Kozyreva. A., & Wineburg, S. (2022). Science Education in an Age of Misinformation. Stanford University, https://sciedandmisinfo.stanford.edu/
(12) Faktabaari (2024) Videomateriaalit https://www.faktabaari.fi/dil/
(13) Faktabaari (2024) Opetusmateriaalit https://www.faktabaari.fi/edu/oppimateriaalit/
(14) Critical (2023-2024) Valitut artikkelit ja muut tuotokset https://educritical.fi/fi/tuotokset/selected-articles/
(15) Critical (2023) Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen https://aoe.fi/#/kokoelma/294
(16) Digitaalisen osaamisen kuvaukset (2022) https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/osaamiskokonaisuus/8706431
(17) PISA 2022 (2022) Valtioneuvosto. Ensituloksia lyhyesti https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165296/ Pisa22%20ensituloksia%20lyhyesti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
(18) Juhani Rautopuro (2024). Mitä Pisa mittaa – ja mitä se ei todellakaan mittaa. Kieliverkosto. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2024/mita-pisa-mittaa-mita-pisa-ei-todellakaan-mittaa?fbclid=IwAR25limMgSGl1aEPKlPuu-UvP2rzZfbzo33iDBXBTfwTA8vdQ-1961LJec8
(19) Hiltunen, Jenna; Ahonen, Arto; Hienonen, Ninja; Kauppinen, Heli; Kotila, Jenni; Lehtola, Piia; Leino, Kaisa; Lintuvuori, Meri; Nissinen, Kari; Puhakka, Eija; Sirén, Marjo; Vainikainen, Mari-Pauliina; Vettenranta, Jouni. 2024. PISA 2022 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165295
(20) Bozkurt, A. (2024) ‘Why Generative AI Literacy, Why Now and Why it Matters in the Educational Landscape? Kings, Queens and GenAI Dragons’, Open Praxis, 16(3), p. 283–290. Available at: https://doi.org/10.55982/openpraxis.16.3.739
Jaa eteenpäin
