Facebook on toistuvasti tulkinnut, että ilmiselvät huijausmainokset eivät riko sen sääntöjä. Sen sijaan vertaisarvioitu tutkimusartikkeli on nyt joutunut sen roskapostisuodattimeen.
Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi -nimisessä, noin 21 000 hengen Facebook-ryhmässä huomattiin viime viikolla, että Facebook alkoi systemaattisesti estää Politiikka-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen jakamista. Kyseinen tutkimusartikkeli käsittelee laitaoikeistopuolueiden koulutuspolitiikkaa. Suomalaisista puolueista tarkastelussa ovat perussuomalaiset ja sinimusta liike. Artikkelin ovat kirjoittaneet tutkijat Antti Moilanen, Jyrki Kaarttinen ja Heidi Elmgren.
Politiikka-lehti on vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti.
Faktabaari on nähnyt ruutukaappauksia, joissa Facebook kertoo poistaneensa tutkimukseen linkin sisältäviä julkaisuja siksi, että se arvioi ne roskasisällöksi. Myös Faktabaarin toimituksen omissa testeissä linkin sisältänyt julkaisu poistettiin alle minuutin päästä sen julkaisemisesta. “Tämä rikkoo roskasisältöjä koskevia yhteisönormejamme”, Facebook ilmoitti. “Vaikuttaa siltä, että yritit hankkia tykkäyksiä, seuraamisia, jakoja tai videon katseluita harhaanjohtavalla tavalla”.
29.10.2024 otettu ruutukaappaus Facebookin moderointipäätöksestä.
Päivitys artikkelin julkaisun jälkeen: Facebook poisti välittömästi myös Faktabaarin tästä artikkelista tekemän Facebook-jaon, koska artikkelissa oli suora linkki tutkimukseen. Nyt linkki vie Politiikka-julkaisun etusivulle.
Vertaisarvioitua, juuri julkaistua tutkimusta ei siis tällä hetkellä voi jakaa Facebookissa, tai ainakin iso osa jaoista poistetaan nopeasti. Tilanne ei ole muuttunut viikossa, vaikka asiasta on tehty Facebookille tiettävästi useita ilmoituksia.
Ei ensimmäinen kerta
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun asiallinen sisältö ajautuu Facebookin roskasisältöfiltteriin. Vuonna 2022 Kangasalan Sanomat kertoi, että se ei yllättäen pystynyt enää jakamaan omia uutisiaan Metan omistamilla alustoilla Facebookissa ja Instagramissa. Syynä oli ilmeisesti se, että lasten kouluväkivaltaa käsitellyt juttu oli nostattanut ison äläkän ja saanut monet ilmiantamaan aihetta käsitelleen uutisen somejakoja. Sen myötä Facebookin algoritmi oli tulkinnut Kangasalan Sanomien sisällöt roskasisällöiksi. Tapauksesta kertoivat tuolloin Yle ja Suomen Lehdistö.
”Onhan se aivan valtava uhka sananvapaudelle, että jos jokin asia ei miellytä jotain ryhmää tai jotakin asiaa ei saa sanoa ääneen, niin voidaan saada tällainen aikaiseksi”, Kangasalan Sanomien päätoimittaja ja toimitusjohtaja Heli Keskinen pohti Ylelle.
Suomen Lehdistön mukaan ongelmia on ollut myös Savon Sanomilla.
Laajemmin ilmiöstä on kirjoittanut esimerkiksi brittiläinen journalistien ja viestijöiden ammattilehti Press Gazette, jonka mukaan vastaavia ongelmia on ollut ympäri maailmaa. Aiemmin Facebook oli myös alkanut yhtäkkiä poistaa koronavirusta käsitteleviä uutisartikkeleita. Käyttäjät eivät pystyneet jakamaan enää esimerkiksi BuzzFeedin tai The Atlanticin artikkeleita. Facebookin mukaan kyse oli ohjelmistovirheestä.
Toistuva pulma vaikuttaa olevan se, ettei Metasta kukaan vastaa lehdille, jotka ovat joutuneet sensuurin kohteiksi.
Mistä sensuuri johtuu?
Metan toiminnan taustalla on se, että se yrittää suitsia disinformaation ja huijausten leviämistä algoritmien avulla. Ne eivät kuitenkaan aina toimi oikein.
Facebook kertoo, että moderointipäätöksen tutkimusartikkelin poistamisesta teki “teknologia”.
Faktabaarin taustayhdistyksessäkin aktiivinen someasiantuntija Harto Pönkä arvioi, että linkin estämisen syynä ovat todennäköisesti ilmiannot, joita linkin sisältävistä julkaisuista on tehty. “Koska mitään muuta ilmeistä tai edes osin perusteltua syytä linkin poistamiselle ei löydy, todennäköisin syy linkin poistolle on käyttäjien tekemät ilmiannot”, Pönkä sanoo.
Muita syitä linkin estämiselle voisivat olla esimerkiksi se, että sivun sisällössä on jotain, joka johtaa linkin poistamiseen, tai se, että tutkimusartikkelilla on kaksi eri linkkiä. Kumpikaan näistä hypoteeseista ei kuitenkaan ole uskottava, Pönkä kertoo tekemänsä selvityksen ja testien perusteella.
Tieteellisen seurain valtuuskunnan ylläpitämästä Journal.fi-portaalista kerrotaan Faktabaarille, ettei heidän tiedossaan ole, että siellä julkaistuille artikkeleille olisi aikaisemmin käynyt näin.
Mitä laki sanoo?
Tänä vuonna astui täysimääräisesti voimaan EU:n digipalvelusäädös (DSA). Sen mukaan verkkoalustoilla on oltava järjestelmä, jonka avulla käyttäjät voivat valittaa alustojen sisällön moderointipäätöksistä sekä niissä tapauksissa, kun sisältöä on poistettu, että niissä tapauksissa, kun moderointi ei käyttäjän mielestä ole ollut asianmukaista vaikkapa siksi, että alustalla kiertää jokin huijaus. Alusta on velvoitettu reagoimaan käyttäjien valituksiin. Jos alusta katsoo moderointipäätöksen olleen väärä, sen on kumottava päätöksensä mahdollisimman nopeasti, tai jos se pitää päätöstään oikeana, sen on ilmoitettava käyttäjälle siitä, mitä se päätti ja miten käyttäjä voi valittaa päätöksestä, jos siihen on tyytymätön.
Facebookilla on DSA:n edellyttämän avoimuusraportin mukaan 15 suomenkielistä sisältöä käsittelevää moderaattoria.
Faktabaarin toimitus on testimielessä valittanut Facebookille Politiikka-lehden tutkimusartikkelin moderointipäätöksestä, mutta ei ole toistaiseksi saanut alustalta vastausta. Meta ei ole myöskään vastannut Faktabaarin sähköpostitse tekemään yhteydenottoon.
Toimituksen aiempien testien perusteella Facebookissa tehtyihin valituksiin esimerkiksi huijausmainoksista on vastattu tyypillisesti noin viikon kuluttua.
Ruutukaappaus Facebookin vastauksesta 15.10. tehtyyn ilmiantoon, joka koski alustalla leviävää huijausmainosta.
Huolimatta siitä, että mainokset ovat olleet ilmiselviä huijauksia, Facebook on ilmoittanut, ettei se aio poistaa niitä. Saman on huomannut myös Ilta-Sanomat omissa testeissään. Tanskassa Faktabaarin NORDIS-kumppani Tjekdet on tutkinut asiaa syvemmin ja osoittanut, ettei Facebook juuri koskaan poista huijausmainoksia.
Mikäli Facebook päätyy siihen, että vertaisarvioidun tutkimusartikkelin sensuroiminen on asianmukaista, käyttäjät voivat valittaa Facebookille päätöksestä. Ilta-Sanomien aiemmin tekemien testien mukaan myös jatkoilmoitukset tulevat bumerangina takaisin niin, että Facebook ilmoittaa, ettei se katso päätöstään vääräksi. Toistaiseksi Facebook ei ole vastannut Faktabaarin toimituksen valituksiin, joten vielä ei tiedetä, mitä se päättää asiasta.
Jos jatkokäsittelyyn on tyytymätön, asiasta voi valittaa Traficomille, joka on Suomessa DSA:n pääasiallinen valvova viranomainen. Lisätietoja siitä löytyy Traficomin sivuilta.
Lue myös: Jätetäänkö medialukutaito ja käyttäjille näkyvä vaalisisältö alustojen armoille?
Artikkelia päivitetty 29.10.2024 klo 10:10. Vaihdettu tutkimukseen johtava linkki toiseen linkkiin, jotta Faktabaarin artikkelia pystyisi jakamaan myös Metan alustoilla.
Jaa eteenpäin
