Suomalaisen valtionyhtiön turvetuotanto Ruotsissa aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin Ruotsin sisäiset lennot yhteensä. On kuitenkin kyseenalaista, louhiiko Neova turvetta Ruotsissa "ennennäkemättömällä tavalla".
Eduskuntatalon pylväikköön kohdistuneen maali-iskun yhteydessä ympäristöliike Elokapina esitti sosiaalisen median Instagram-tilillään väitteitä suomalaisen valtionyhtiön Neovan turvetuotannosta Ruotsissa.
Neovan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Ahti Martikainen kommentoi Elokapinan väitteitä tuoreeltaan Helsingin Sanomissa: ”Kyllä minä sanoisin, että ne ovat täysin virheellisiä väittämiä.”
Haastattelusta oli pääteltävissä, että Martikainen viittasi Elokapinan väitteeseen, jonka mukaan valtionyhtiö on saanut Suomessa miljoonatukia turvetuotannon alasajoon samalla kun se “tuhoaa turvesoita Ruotsissa”. Martikainen jatkoi: “Emme ole siirtäneet turvetuotantoa Suomesta Ruotsiin. Kummassakin maassa turvetuotannon volyymi on laskenut viime vuosien aikana. Ruotsissa se on hyvin pientä.”
Kyseinen väite ei ole kuitenkaan ainoa, jonka Elokapina esitti mielenilmauksen yhteydessä. Tässä faktantarkistuksessa selvitetään, mitä Elokapina väitti ja pitävätkö Martikaisen virheellisiksi luonnehtimat väitteet paikkansa. Syynä tarkistukseen on Elokapinan mielenilmauksen ja siihen liittyvän kiistan saama laaja mediahuomio. Samalla tarkistus valaisee Neovan turvetuotannon mittakaavaa Ruotsissa.
Elokapina käyttää viestinnässä omien sivujensa ohella muun muassa Instagramia, jossa sillä on yli 30 000 seuraajaa. Elokapina teki keskiviikkona 25. syyskuuta Instagramiin useita julkaisuja, jotka levisivät myös sen maali-iskuun osallistuneen ruotsalaisen kumppanin, kosteikkojensuojeluun erikoistuneen Återställ Våtmarker -järjestön tilin kautta.
Instastoryn tarinassa Elokapina viestitti: “Suomalainen valtionyhtiö Neova louhii turvetta Ruotsissa ennennäkemättömällä tavalla ja aiheuttaa enemmän päästöjä kuin kaikki Ruotsin kotimaan lennot yhteensä […] Valtionyhtiö nostaa siis tukia samalla kun tuhoaa turvesoita Ruotsissa.”
Kuvakaappaus Elokapinan Instagramin story-osiosta 25.9.2024.
Toisessa Instagram-julkaisussaan Elokapina kirjoitti: “Suomen valtio on saanut EU:lta 465 miljoonaa euroa tukea turvekaivostoiminnan lopettamiseen.”
Kuvakaappaus Elokapinan Instagram-tililtä 25.9.2024. Päivitys on julkaistu samana päivänä.
Pitää paikkansa, että Suomi on saanut EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) noin 466 miljoonaa euroa, jolla lievennetään energiaturpeen käytön vähentämisestä johtuvia sosioekonomisia haittoja ja edistetään vihreää siirtymää. Rahoilla myös koulutetaan turveyrittäjiä puunkorjuuseen ja turvesoiden ennallistamiseen. Rahat eivät kuitenkaan ole siirtyneet valtionyhtiö Neovalle, vaan niitä ovat jakaneet maakuntien liitot monenlaisille toimijoille, kuten pk-yrityksille, tutkimuslaitoksille ja kunnille. Suomen tavoitteena on puolittaa runsaasti kasvihuonekaasuja tuottava turpeen poltto energiaksi vuoteen 2030 mennessä.
HS:n jutussa myös Neovan Ahti Martikainen painotti, ettei yhtiö ole saanut lainkaan JTF-tukea. Elokapina huomasi julkaisun jälkeen virheensä ja lisäsi myöhemmin siihen kommentin ja teki asiasta myös uuden julkaisun: ”Jos siis tarkkoja ollaan Neova ei nosta tukea vaan Suomen valtio, joka omistaa siitä 50,1 % […] Ikävä lapsus ja pahoittelut siitä.”
Neovan osuus turvetuotannosta noussut
Koska Elokapinan väitteen jälkiosa on jo todettu virheelliseksi, keskitymme tässä tarkistuksessa sen toiseen pääväitteeseen: Neova louhii turvetta Ruotsissa ennennäkemättömällä tavalla ja aiheuttaa [Ruotsin turvetuotannollaan] enemmän päästöjä kuin kaikki Ruotsin kotimaanlennot yhteensä.
Historiallisesti turpeen tuotanto oli Ruotsin tilastoviranomaisen SCB:n mukaan korkeimmillaan 2000-luvun alussa noin 4,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kymmenen viime vuoden aikana tuotanto on laskenut 2,5–3,5 miljoonan kuutiometrin tasolta noin 2,2 miljoonaan kuutiometriin.
Lähde: Sveriges officiella statistik, Statistikmyndigheten SCB
Neovan osuus pienentyvästä turvemarkkinasta on kuitenkin kasvanut. Neova on toiminut Ruotsissa 2000-luvulta asti, jolloin sen silloinen emoyhtiö Vapo osti ruotsalaisia turvetuottajia. Vuonna 2012 julkaistu energiantuottajien Bränslehandbok kertoi yhtiön osuudeksi polttoturpeen markkinoista 30–50 prosenttia. Neova oli jo silloin sektorin suurin yritys Ruotsissa.
Vuonna 2015 julkaistun Bioenergy – The Swedish experience -raportin mukaan turpeella tuotettiin vuosittain Ruotsissa 2–3 terawattituntia energiaa. Omien vuosikertomustensa mukaan Neovan turpeella tuotettiin 2010-luvun puolivälissä energiaa 0,6–0,8 terawattituntia vuodessa, mikä oli noin kolmannes turpeella tuotetusta energiasta. Sen lisäksi yhtiö tuotti 0,6 miljoonaa kuutiometriä kasvuturvetta esimerkiksi vuonna 2016, mikä oli hieman yli kolmannes kasvuturpeen kokonaistuotannosta. Yhtiön osuus Ruotsin turvemarkkinoista oli siten pysynyt vielä vuosikymmenen alun tasolla.
Viime vuosina Neovan osuus Ruotsissa tuotetusta turpeesta on ollut vajaa kaksi kolmasosaa. Faktabaarille toimittamansa tiedon perusteella Neovan osuus turvetuotannosta oli 65 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 yhtiö korjasi turvetta Ruotsissa alle 1,3 miljoonaa kuutiometriä, jolloin osuus oli noin 63 % SCB:n ilmoittamasta 2,06 miljoonan tonnin kokonaismäärästä. Kun polttoturpeen kerääminen on käynyt päästömaksujen vuoksi kannattamattomaksi, yhtiö on siirtänyt tuotannon painopistettä kasvuturpeeseen. Sitä hyödynnetään esimerkiksi Kekkilä-tuotemerkillä kuluttajille myytävissä kasvualustoissa. Lisäksi Neova on suunnannut toimintaansa voimakkaasti myös muihin turpeesta kehitettäviin korkean jalostusasteen tuotteisiin, kuten aktiivihiileen. Asiasta kirjoitti laajemmin Helsingin Sanomat viime viikolla.
Toisin kuin Elokapina viestitti, Neovan turvetuotantoa Ruotsissa ei voi siten pitää ”ennennäkemättömänä” siinä mielessä, että yhtiön tuottaman turpeen kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen kymmenen vuoden takaisella tasollaan. Turpeen kokonaistuotanto on kuitenkin lähes puolittunut Ruotsissa 2000-luvun alun huippuvuosista. Etenkin runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava turpeen poltto on vähentynyt moninkertaisesti 2010-luvun puolivälin jälkeen. Koska Neova on kompensoinut tätä kasvuturpeen tuotannolla, yhtiön osuus turpeen kokonaistuotannosta on sen sijaan noussut 2020-luvulla Ruotsissa ”ennennäkemättömän” korkeaksi.
Turvetuotanto ja lentoliikenne vertailussa
Entä turpeen korjuun ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasut? Turpeen polton ilmastovaikutukset ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen. Vaikka Ruotsissa ei Neovan viestintäjohtajan mukaan juurikaan enää tuoteta energiaturvetta, on yhtiön omien vuosikertomusten mukaan merkittävä osa turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöistä syntynyt vuosina 2021–2023 energiaturpeen poltosta. Vertailu Ruotsin kotimaanlentojen päästöihin osoittaa, että hiilidioksidiksi muutettuna Neovan turvetuotanto Ruotsissa aiheutti vuosina 2020–2022 enemmän kasvihuonekaasuja kuin kaikki Ruotsin kotimaanlennot yhteensä, aivan kuten Elokapina viestitti. Toisin kuin Neovan viestintäjohtaja sanoi, Ruotsin turvetuotanto on ehkä pientä verrattuna Ruotsin turvetuotannon huippuvuosiin, mutta ei edelleenkään päästöiltään vähäistä.
Lähteet: Ruotsin tilastoviranomainen SCB ja Neovan vastuullisuusraportit: https://www.neova-group.com/sustainability/sustainability-reports/
Lentoliikenteen kuoppaan on viime vuosina toki vaikuttanut koronapandemia. Sitä ennen lentoliikenteen päästöt olivat samalla tasolla tai korkeampia kuin Neovan turvetuotannon päästöt nykyisin. Lentoliikenteen elpyminen ei ole kuitenkaan kohdistunut kotimaan lentoihin. Kymmentä suurta lentoasemaa hallinnoivan Swedavian mukaan ulkomaan lentojen määrä kasvoi 19 prosenttia vuonna 2023 ja kotimaan lentojen määrä 10 prosenttia. Kuluvana vuonna kotimaan lennoissa on ollut takapakkia: esimerkiksi Tukholman Arlandan kentältä lennettiin heinäkuussa 16 prosenttia vähemmän ja Göteborgin Landvetterin kentältä kolmannes vähemmän kotimaanlentoja kuin edellisvuonna. On siis todennäköistä, että Ruotsin sisäisten lentojen päästöt olivat Neovan turvetuotantoa pienemmät myös vuonna 2023. On mahdollista, että ero on säilynyt myös vuoden 2024 aikana, vaikka myös turpeen korjuu olisi vähentynyt.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Elokapinan maali-iskunsa yhteydessä esittämät väitteet Neovan turvetuotannosta Ruotsissa olivat osittain totta:
- Neova ei ole nostanut tukia turvetuotannon lopettamiseen Suomessa.
- On kyseenalaista, onko Neovan turvetuotanto Ruotsissa “ennennäkemätöntä.” Yhtiön osuus turpeen kokonaistuotannosta on noussut 2020-luvulla Ruotsissa “ennennäkemättömän” korkeaksi, mutta yhtiön tuottaman turpeen kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen kymmenen vuoden takaisella tasollaan.
- Neovan ilmastopäästöt ovat olleet viime vuosina korkeampia kuin kaikkien Ruotsin kotimaanlentojen päästöt yhteensä.
Pääkuva: Turvetuotannon esittelyä Vapo Oy:n turvesuolla heinäkuussa 2012. Markku Ojala / AOP
Artikkelia korjattu 4.10. klo 10:30. Återställ Våtmarker on erikoistunut kosteikkojen suojelemiseen, ei vesien, kuten artikkelissa aiemmin luki.
Jaa eteenpäin
