Toisen polven maahanmuuttajat jäävät koulutuksessa sen sijaan selvästi muita jälkeen. Lisäksi kieliryhmien välillä on suuria eroja.
Julkisessa keskustelussa on tänä syksynä toistunut väite siitä, että Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla olisi korkeampi koulutustaso kuin muulla väestöllä. Väitteen esitti esimerkiksi Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen Ylen Politiikkaradiossa 8. syyskuuta (kohdassa 12:20). Faktabaari sai lomakkeensa kautta pyynnön tarkistaa väite.
Faktabaarin tarkistuksen mukaan pitää paikkansa, että maahanmuuttajilla on Suomessa muuta väestöä korkeampi koulutustaso, kun maahanmuuttajilla tarkoitetaan ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä eli niin sanottuja ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Koulutustasossa on kuitenkin suurta vaihtelua eri kieliryhmien välillä. Avaamme tässä jutussa tarkemmin tilastollista tutkimusta, johon arviomme perustuu.
Aihe nousi julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja kuvaili Ylen A-studiossa Suomeen tulevia maahanmuuttajia “heikkolaatuisiksi”. “Onko joku meistä neljästä sitä mieltä, että esimerkiksi afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ovat koulutuksellisesti, sivistyksellisesti, ammatillisesti samalla tasolla kuin suomalaiset”, Keskisarja kyseli ohjelmassa.
Helsingin Sanomat on jo aiemmin tarkistanut Keskisarjan väitteitä 30.8. julkaistussa artikkelissaan. Helsingin Sanomat nosti esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2022 tekemän kyselytutkimuksen, jonka mukaan “maahanmuuttajista 44 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon”. Saman tutkimuksen mukaan luku oli koko väestön osalta noin 40 prosenttia.
THL:n tutkimuksen lukua maahanmuuttajien korkeakoulututkinnoista on kyseenalaistettu sosiaalisen median keskusteluissa. Kommentoijat ovat epäilleet, ettei tieto olisi luotettavaa, koska se on koottu maahanmuuttajilta kyselytutkimuksella.
THL:n keräämät tiedot on kuitenkin vahvistettu myöhemmin tehdyssä Tilastokeskuksen täydennyskeruussa. Tutkijat ovat siinä vertailleet yksityiskohtaisesti kyselytutkimusten tuloksia muihin aineistoihin, joiden perusteella voidaan arvioida maahanmuuttajien koulutustasoa. Täydennetyssä tarkastelussa ero maahantulijoiden hyväksi kaventui kahteen prosenttiin. Ulkomaista syntyperää olevista 18-64-vuotiaista maahantulijoista 41 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Muussa väestössä osuus on Tilastokeskuksen mukaan 39 prosenttia.
Jos tarkasteluun otetaan mukaan Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset, eli niin sanotut toisen polven maahanmuuttajat, tilanne on toinen. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 25-29-vuotiaista vain alle viidenneksellä (19,7%) oli korkeakoulututkinto vuonna 2024. Koko väestöstä, mukaan lukien maahanmuuttajat, 34,3 prosentilla 25-29-vuotiaista on korkea-asteen tutkinto.
Täydennyskeruusta tarkempia tietoja
THL teki vuonna 2022 MoniSuomi-kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin Suomessa asuvan ulkomailla syntyneen aikuisväestön koulutusta ja työssäkäyntiä. THL:n kyselyn tulosten mukaan maahanmuuttaneista, eli ensimmäisen polven maahanmuuttajista, 44 on suorittanut korkea-asteen tutkinnon.
Sen jälkeen aiheesta on saatu vielä tarkempaa tietoa. Tilastokeskus toteutti loppuvuodesta 2023 yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa täydennyskeruun, jonka tarkoituksena oli syventää ja tarkentaa kuvaa maahanmuuttajataustaisten koulutuksesta ja osaamisesta.
Täydennyskyselyn kohdejoukoksi valikoitiin 18-59-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, joiden tutkinnosta ei ollut tietoa ja jotka eivät opiskelleet Suomessa edeltävänä vuonna. Lisäksi kysely kohdistettiin niille, jotka olivat saapuneet maahan edellisen, vuoden 2019, täydennyskeruun jälkeen. Kohdejoukolle lähetettiin kotiin paperinen kutsukirje. Vuoden 2023 täydennyskeruun varsinainen kysely toteutettiin verkossa niin, että vastaajat täyttivät siellä kyselylomakkeen.
Lomake vaatii tarkkaa suunnittelua
Maahanmuuttaneille syksyllä 2023 tehdyssä täydennyskyselyssä ei varmennettu tutkintotodistuksia. Mahdollisia epäselvyyksiä ja väärän tiedon antamista pyrittiin kuitenkin estämään monin tavoin. Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Wittig kertoo sähköpostitse, että kysymyspaketti ensinnäkin rakennettiin tarkkaan ja lomaketta testattiin huolella. Tiedonkeruulomakkeessa oli kaikkiaan 14 kysymystä henkilön koulutuksesta. Siinä kysyttiin muun muassa tietoja koulutuksen suoritusvuodesta, kestosta kullakin koulutusasteella, kokonaiskestosta sekä siitä, onko tutkinto jäänyt kesken.
“Tiedämme, että kyselyissä henkilöillä on tapana vastata lähes valmis tutkinto valmiiksi”, Wittig sanoo.
Tarkastelemalla syntymäaikaa ja tutkinnon suoritusvuotta tutkijat pystyivät liputtamaan sellaiset vastaukset, joissa vastaaja ilmoitti suorittaneensa korkea-asteen tutkinnon liian nuorena. Samalla varmistettiin, että korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ilmoitti suorittaneensa myös perusasteen tutkinnon ja toisen asteen tutkinnon. Lisäksi tutkijat esimerkiksi laskivat, että koulutuksen kokonaiskesto oli riittävä.
“Lomakkeelle koodattiin myös esimerkkejä eri maiden koulutusjärjestelmistä helpottamaan vastaamista ja oman koulutuksen luokittelemista. Lomake oli käännetty 22 kielelle vastaamisen helpottamiseksi”, Wittig kirjoittaa.
Sekä vuoden 2019 että vuoden 2023 täydennyskeruiden vastaukset vietiin tarkistuksen jälkeen osaksi tutkintorekisteriä. Rekisteristä jätettiin pois virheelliset vastaukset. Näin rekisteriin on saatu kaikkiaan lähes 45 000 uutta tutkintoa. Wittig kertoo, että muissa Pohjoismaissa täydennetään tutkintorekistereitä vastaavilla täydennyskeruilla.
Kyselyn jälkeen tietoja täydennettiin
Maahantulon yhteydessä ei selvitetä millään tavalla sitä, mitä maahanmuuttajat ovat tarkalleen opiskelleet ulkomailla ja mihin ammatteihin he ovat valmistuneet.
Myöskään täydennyskyselyillä tilanteeseen ei saada täyttä selvyyttä väestötasolla, sillä kaikki eivät vastaa kyselyihin. Myös Tilastokeskuksen kyselyyn vastasivat odotetusti etenkin korkeakoulutetut maahanmuuttajat.
Siksi tietoa maahanmuuttaneiden koulutustasosta täydennettiin vuoden 2023 kyselyn jälkeen niin sanotulla tilastollisella imputointimenetelmällä eli täydennysmenetelmällä. Siinä pohjana käytettiin täydennyskyselyiden tuloksia, Suomessa suoritettuja tutkintoja, pohjoismaisen tietojenvaihdon kautta saatuja tietoja sekä muita aineistoja.
Tilastokeskuksen rekistereissä on tietoa esimerkiksi henkilön ammatista, koulutuksesta, pääasiallisesta toiminnasta (työtön/työllinen), tuloista, iästä, maahantuloiästä ja sukupuolesta. Täydennysmenetelmässä Tilastokeskus käytti tiettyjä voimakkaasti koulutuksen kanssa korreloivia muuttujia selittämään puuttuvia koulutustietoja.
“Yksinkertaistaen: korkeampi koulutustaso tarkoittaa suurempaa todennäköisyyttä työllistyä, työskentely erityisasiantuntijana edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, korkeat ansiotulot korreloivat voimakkaasti koulutustason kanssa. Kun yhdistämme nämä tiedot muihin rekistereistä saataviin tietoihin, pystytään väestötasolla suhteellisen luotettavasti arvioimaan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustasoa”, Mika Wittig kertoo.
“Vertasimme saatuja tuloksia esimerkiksi THL:n MoniSuomeen”, Wittig jatkaa “Totesimme, että korkea-asteen suorittaneiden osuudet ovat erittäin lähellä meidän imputoinnin tuloksia.”
Menetelmästä voi lukea tarkemmin Tilastokeskuksen blogista.
Eri kieliryhmien välillä on isoja eroja. Ensimmäisen polven maahanmuuttajien keskuudessa eniten korkeakoulutettuja on kiinankielisen väestön joukossa: heistä 60 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Vähiten korkeakoulutettuja on somalin- ja kurdinkielisessä väestössä. Somalinkielisistä korkeakoulutettuja on vain 17 prosenttia ja kurdinkielisistä 24 prosenttia.
Toisen polven maahanmuuttajat matalammin koulutettuja
Faktabaari pyysi Wittigiltä vielä tietoa siitä, millainen koulutusaste toisen polven maahanmuuttajilla Suomessa on. Wittigin toimittamista tilastoista käy ilmi, että 25-29-vuotiaista toisen polven maahanmuuttajista vain 19,7 prosentilla on korkeakoulututkinto, mikä on selvästi alle väestön keskiarvon. Wittig pitää tulosta huolestuttavana. Koko väestöstä - mukaan lukien maahanmuuttajat - 34,3 prosentilla 25-29-vuotiaista on korkea-asteen tutkinto.
Vuosi sitten Jyväskylän yliopiston tutkijat huomauttivat, että vuoden 2022 PISA-tutkimuksen perusteella peräti 61 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista ja 39 prosentilla toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista oli heikko lukutaito. OECD:n määritelmän mukaan heillä ei katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Vaikka maahantulijoilla on tilastotietojen valossa keskimäärin korkeampi koulutustaso kuin kantasuomalaisilla, heidän lapsensa eivät näytä koulutuksen perusteella integroituneen kovin hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkijoiden mukaan PISA-tutkimuksessa menestymistä heikentävät puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla myös yhteenkuuluvuus kouluyhteisöön oli selvästi vähäisempää kuin muilla ja he kokivat useammin yksinäisyyttä ja kiusaamista kuin kantaväestön oppilaat.
Kuva: Ulkomaalaisia opiskelijoita Istanbulin Fatih-yliopiston kampuksella. Kuvaaja: Joonas Pörsti
Jaa eteenpäin
