Etenkin vasemmistopoliitikoiden puheeseen on jo vakiintunut väite Israelin suorittamasta kansanmurhasta Gazassa. YK:n kansainvälinen tuomioistuin ei ole vielä tehnyt päätöstään asiassa. YK:n asettama riippumaton komissio sen sijaan päätteli, että Israel on syyllistynyt useisiin kansanmurharikoksen tunnusmerkkeihin.
Vasemmistoliiton edustajat viittasivat viime vuonna toistuvasti julkisissa puheenvuoroissaan “YK:n kansainvälisen tuomioistuimen välipäätökseen”, jonka mukaan “Israelin toimet Gazassa saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän”, kuten puolueen eduskuntaryhmä lausui kirjallisen kysymyksen yhteydessä helmikuussa 2024. Huhtikuussa 2024 puolueen edellinen puheenjohtaja Li Andersson sanoi kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n todenneen, että “Israelin toimet saattavat täyttää kansanmurhan tunnusmerkistöä”.
Kun puhe Israelin toteuttamasta kansanmurhasta on tämän jälkeen vakiintunut osaksi poliittista keskustelua ja väittely asian ympärillä jatkuu, on paikallaan tarkistaa, minkälaisia ratkaisuja YK:ssa on annettu kansanmurhaan liittyvistä kanteista.
Faktabaari on saanut lomakkeella tarkistuspyynnön vasemmistoliiton edustajien “kansainvälisen tuomioistuimen välipäätöstä” koskevista väitteistä. Olemme siksi tarkistaneet ensisijaisesti, mitä YK:n tärkein oikeudellinen elin, Alankomaiden Haagissa sijaitseva kansainvälinen tuomioistuin ICJ, on päättänyt asiassa. Toissijaisesti tarkastelemme myös sotarikoksia Palestiinan avulla tutkivan riippumattoman YK-komission päätelmiä Gazan tapahtumista.
Kuluvana vuonna vasemmistoliiton edustajat eivät ole enää viitanneet ICJ:n välipäätökseen, mutta esimerkiksi Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo ovat puhuneet “Israelin harjoittamasta kansanmurhasta”. Lokakuussa europarlamentaarikko Li Andersson tuomitsi yhdessä Merja Kyllösen kanssa some-videollaan “Israelin täysimittaisen palestiinalaisten kansanmurhan Gazassa” samalla kun puolue vaati Suomelta ja EU:lta konkreettisia toimia kansanmurhan pysäyttämiseksi:
Myös muut poliittiset ryhmät ovat käyttäneet samansisältöisiä puheenvuoroja. Syyskuussa vihreät vaati Suomea luopumaan israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän Daavidin lingon hankinnasta heti kun korvaava järjestelmä on saatavilla. Vihreät perusteli vaatimusta sillä, että “Israel toteuttaa tällä hetkellä palestiinalaisten kansanmurhaa”. Myös esimerkiksi kokoomusmeppi Aura Salla on arvostellut Suomea kaksinaismoralismista, kun se ostaa aseita “sotaa käyvästä maasta, joka tekee kansanmurhaa”.
ICJ:n päätöksenteko kestää vuosia
Kansainvälisen oikeuden käsittely perustuu Etelä-Afrikan joulukuussa 2023 jättämään kanteeseen, jonka mukaan Israel oli syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan tappamalla palestiinalaisia, aiheuttamalla heille vakavaa henkistä ja fyysistä haittaa ja luomalla olosuhteet, jotka tähtäsivät palestiinalaisten tuhoamiseen. Sekä Israel että Etelä-Afrikka ovat osapuolia YK:n vuonna 1948 hyväksymässä yleissopimuksessa kansanmurharikoksen estämisestä ja siitä rankaisemisesta.
Sopimus velvoittaa allekirjoittajamaat estämään kansanmurhan ja rankaisemaan niitä, jotka toimivat “tarkoituksenaan tuhota kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä”.
Faktabaarin saamassa tarkistuspyynnössä on kyseenalaistettu vasemmistoliiton edustajien lausuntoja sillä perusteella, että ICJ:n väistyvä puheenjohtaja Joan Donoghue korjasi BBC:n haastattelussa huhtikuussa 2024 julkisuudessa liikkuneita väitteitä kansanmurhasta Gazassa. Donoghue avasi juristikielellä oikeuden päätöstä niin, että “palestiinalaisten oikeudelle tulla suojelluksi kansanmurhalta oli vaarana aiheutua peruuttamatonta vahinkoa”. Tuomioistuin ei siis Donoghuen mukaan ollut tuolloin päättänyt, oliko Gazassa todennäköisesti käynnissä kansanmurha vai ei.
Kansainvälinen tuomioistuin kuitenkin päätteli 26. tammikuuta 2024 antamassaan määräyksessä, että “ainakin osa toimista ja laiminlyönneistä, joita Etelä-Afrikka väittää Israelin tehneen Gazassa, näyttää kuuluvan yleissopimuksen määräysten piiriin”. Tuomioistuin kehotti Israelia erityisesti pidättäytymään muun muassa palestiinalaisten tappamisesta, vakavan fyysisen ja henkisen haitan aiheuttamisesta, sellaisten elinolojen aiheuttamisesta, jotka johtavat kansanryhmän laskelmoituun tuhoutumiseen osittain tai kokonaan sekä syntyvyyden alenemiseen tarkoitetuista toimenpiteistä.
Lisäksi Israelin tuli pidättäytyä muun muassa pakotetuista väestönsiirroista, ruuan, veden, lääkkeiden ja humanitaarisen avun saatavuuden estämisestä sekä “palestiinalaisten elämän tuhoamisesta Gazassa”. Esimerkiksi ajatuspaja Washington Institute for Near East Policy on arvioinut, että Gazan sodassa oli kuollut tammikuussa 2024 jo yli 20 000 ihmistä, joista huomattava osa oli siviilejä.
Kansainväliseen oikeuteen erikoistunut apulaisprofessori Ukri Soirila Helsingin yliopistosta vahvistaa, että ICJ ei vielä tammikuun 2024 määräyksessä todennut Israelin syyllistyneen kansanmurhaan. Siitä päätetään vasta myöhemmässä tuomiossa, joka saattaa venyä kansainvälisen tuomioistuimen perusteellisen päätöksenteon vuoksi vähintään vuoden 2027 loppuun.
“Se ei kuitenkaan myöskään sulkenut pois tätä mahdollisuutta, mikä on jo sinänsä merkittävää, kun kyse on näin vakavasta ja vaikeasti todennettavasta rikoksesta. Vaikka ilmaisu onkin yksinkertaistettu, ei mielestäni ole täysin väärin sanoa, että ICJ:n mukaan ‘Israelin toimet Gazassa saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän’. Tarkemmat ja täsmällisemmät muotoilut ovat valitettavasti melko kömpelöitä ja pitkiä”, Soirila sanoo.
Hän muistuttaa, että tiettyjen ehtojen oli täytyttävä, jotta ICJ saattoi antaa määräyksensä. “Yksi ehdoista on, että on riittävän mahdollista eli uskottavaa (plausible), että kanteessa väitettyjä oikeuksia on loukattu.”
Helsingin yliopistossa kansainvälisen oikeuden professorina työskentelevä Jan Klabbers toteaa, että ICJ on kansainvälisen yhteisön tärkein oikeuselin, jonka tehtävänä on ratkaista valtioiden välisiä oikeudellisia kiistoja ja antaa neuvoa-antavia lausuntoja kansainvälisille järjestöille. Hän tähdentää, että kansainvälinen tuomioistuin on pikemminkin konservatiivinen siinä mielessä, että se pyrkii ratkaisemaan valtioiden välisiä riitoja kuin toimimaan maailman omatuntona.
“Sen puolueettomuutta kiistetään harvoin, jos koskaan: se koostuu tuomareista ympäri maailmaa, ja nämä ovat tyypillisesti kansainvälisen oikeusyhteisön vakavasti ottamia henkilöitä”, Klabbers sanoo. Hollantilainen Klabbers on yksi maailman johtavia asiantuntijoita kansainvälisten organisaatioiden oikeuden alalla.
Myös Soirila tähdentää, että 15 tuomarista koostuva tuomioistuin nähdään yhä merkityksellisenä kansainvälisen järjestelmän ylläpitämisessä, koska se ei edusta minkään yksittäisen valtion, alueen tai poliittisen näkemyksen mukaisia intressejä. “Tuomioistuin on usein antanut varovaisia ratkaisuja, mutta se on useaan otteeseen osoittanut pystyvänsä tekemään päätöksiä myös suurvaltojen etujen vastaisesti”, Soirila sanoo.
Riippumaton komissio teki jo päätöksensä
Kun kansainvälinen tuomioistuin vasta kokoaa aineistoa päätökseensä, YK:n asettama riippumaton komissio, joka tutkii sotarikoksia miehitetyn Palestiinan alueella, on jo ehtinyt julkaista lausuntonsa kansanmurha-asiassa. Se päätteli elokuussa kahden vuoden tutkimusten jälkeen, että Israel ja sen turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet neljään kaikkiaan viidestä teosta, jotka on määritelty vuoden 1948 kansanmurhan ehkäisemistä ja rankaisemista koskevassa yleissopimuksessa. Nämä ovat palestiinalaisten tappaminen, vakavan ruumiillisen tai henkisen vahingon aiheuttaminen, sellaisten elinolojen tahallinen aiheuttaminen, jotka tähtäävät palestiinalaisten tuhoamiseen kokonaan tai osittain sekä toimenpiteet, jotka tähtäävät syntyvyyden estämiseen.
Yksityiskohtaisessa 72-sivuisessa raportissaan komissio huomautti esimerkiksi, että elinajan odote romahti Gazassa sodan ensimmäisenä vuotena lähes puoleen, keskimäärin 40,5 vuoteen aiemmasta 75,5 vuodesta. Gazassa tapetuista palestiinalaisista lähes puolet on ollut naisia ja lapsia. Alle vuoden pituisella seurantajaksolla 2023-2024 Israel iski 498 kertaa sairaanhoitoa tarjoaviin yksiköihin.
Useita kertoja iskuja kohdistettiin siviilien evakuointikäytäviin, vaikkei lähettyvillä käyty taisteluita. Ambulansseja, pelastusyksiköitä ja niiden työntekijöitä on myös ammuttu, joissain tapauksissa käsiaseilla päähän tai sydämeen ilmiselvästi tappamistarkoituksessa. Kaikkiaan 1400 terveysalan työntekijää on tapettu.
Riippumaton sotarikosten tutkimuskomissio siis katsoi Israelin syyllistyneen useisiin niistä teoista, joista kansainvälinen tuomioistuin kehotti tammikuussa 2024 Israelia pidättäytymään. “Israelin siviili- ja sotilasviranomaisten selkeät lausunnot ja Israelin turvallisuusjoukkojen toimintatavat viittaavat siihen, että kansanmurhatekojen tarkoitus oli tuhota kokonaan tai osittain Gazan palestiinalaiset ryhmänä”, komissio totesi raportissaan.
YK:n asettama komissio koostuu kolmesta jäsenestä ja heidän työtään tukevasta sihteeristöstä. Komission puheenjohtaja on intialainen Srinivasan Muralidhar, joka on työskennellyt aiemmin liki kahden vuosikymmenen ajan Intian korkeimman oikeuden jäsenenä. Sambialaisella Florence Mumballa on niin ikään pitkä kokemus kotimaansa korkeimmasta oikeudesta, jonka lisäksi hän työskenteli muun muassa entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen jäsenenä 1997-2001, joista viimeiset kaksi vuotta sen varapuheenjohtajana. Kolmas jäsen, australialainen Chris Sidoti, on kokenut ihmisoikeusjuristi, joka on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä muun muassa Myanmarissa.
Soirilan mukaan YK:n asettamalla komissiolla ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin kansainvälisellä tuomioistuimella eikä sen näkemyksillä ole oikeudellista sitovuutta, mutta sen tulkinnat ohjaavat keskusteluja YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja yleiskokouksessa. “Sen kannanotoilla voi myös olla valtioihin kohdistuvaa poliittista painoarvoa”, hän toteaa.
Siviiliuhrien osuus 83 prosenttia
Kansainvälinen yhteisö ja tiedotusvälineet ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti siviilien korkeaan osuuteen sodan kuolonuhreissa. Syyskuun puoliväliin mennessä Gazassa oli kuollut alueen terveysviranomaisten mukaan Israelin sotatoimien vuoksi jo 65 000 palestiinalaista. Israelin sotilastiedustelun omien vuodettujen tilastojen mukaan sen armeijan tappamista palestiinalaisista noin viisi kuudesosaa eli 83 prosenttia on ollut siviilejä.
Osuus on jopa kahdeksankertainen verrattuna Ukrainan sotaan ja kymmenkertainen verrattuna vuosina 2001-2021 käytyyn sotaan Afganistanissa. Siviiliuhrien osuus Gazassa lähestyy serbiarmeijan Bosnian sodan aikana 1990-luvulla toteuttamaa Srebrenican joukkomurhaa, jossa osuus oli 92 prosenttia. Siviiliuhrien korkeaa osuutta arvioitaessa on huomioitava, että Gaza on yksi maailman tiheimmin asutuista alueista (6300 asukasta neliökilometrillä), mutta se ei hälvennä Israelin armeijan ilmeistä piittaamattomuutta siviiliuhreista.
Gazan sotaa edeltäneessä palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin hyökkäyksessä Israeliin 7. lokakuuta 2023 kuoli noin 1200 israelilaista. Lisäksi Hamas otti 251 panttivankia, joista osa kuoli vankeudessa.
Valtavasta kuolleiden siviilien määrästä ja Gazan alueen tuhoamisesta huolimatta kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden keskuuteen ei ole Soirilan mukaan vielä syntynyt konsensusta siitä, onko Israel syyllistynyt joukkomurhaan Gazassa. Jakolinjat ovat jossain määrin valtiollisia, mikä kuvastaa asian poliittista luonnetta.
“Hyvin moni katsoo, että joukkotuhonnan kynnys on ylittynyt, mutta edelleen on myös niitä, joiden mukaan näin ei ole - erityisesti Israelissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Moni pitää myös järkevänä pidättäytyä lopullisista kannanotoista, kunnes ICJ on antanut tuomionsa.”
Suomessa esimerkiksi Yle on poistanut kansanmurha-sanan samasta syystä iltauutisistaan lokakuussa.
Kuva: Israelin sotatoimissa tuhoutuneita ambulansseja Beit Lahian kaupungissa Gazassa tammikuussa 2025. HasN. H. Alzaanin / Anadolu/ABACAPRESS/ddp images / All Over Press
Jaa eteenpäin
