Sosiaalisessa mediassa organisoidun joukkoliikkeen väitteet eivät pidä paikkaansa.
Taloustieteilijä Tuomas Malinen on levittänyt aktiivisesti väitettä, että koronapassi olisi perustuslain vastainen. Malinen on kommentoinut asiaa muun muassa Jussi Heikelän ja Arto Koskelon 23 minuuttia -ohjelman jaksossa ja omalla Instagram-tilillään kaikkiaan lähes 90 000 katselijalle. Hän puhui lokakuun puolivälissä myös rokotekriittisen Vapauden puolesta -kansalaisliikkeen mielenosoituksessa Eduskuntatalolla.
Malinen perustelee väitettään sillä, että Suomen perustuslaki ei salli “minkäänlaista ihmisten jaottelua minkään kriteerin mukaan tai että osaltakaan kiellettäisiin minkään kriteerin mukaan perusoikeudet tai pääsy palveluihin”, kuten ravintoloihin.
Hän myös väittää, että koronapassia koskevalla sääntelyllä yritetään luoda perustuslain ylle kerros, “joka mahdollistaa tällaisen mielivaltaisen väestön jaottelun”.
Malisen väitteet ovat virheellisiä. Koronapassia koskeva tartuntatautilain muutos ei ole Suomen perustuslain vastainen eikä se jaottele väestöä mielivaltaisesti.
“Sellainen laki on lähtökohtaisesti perustuslain mukainen, joka on perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetty”, muistuttaa valtiosääntöoikeuden asiantuntija Pauli Rautiainen Faktabaarille antamassaan vastauksessa. Rautiainen viittaa perustuslain 74 pykälään, jonka mukaan lakiehdotusten perustuslain mukaisuutta valvoo ensisijaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Lausunnossaan 13. lokakuuta perustuslakivaliokunta totesi, että väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhoitojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen pandemian aikana ovat perusoikeusjärjestelmän kannalta erittäin painavia perusteita koronapassin käyttöönotolle ja perustelevat perusoikeuksien väliaikaista rajoittamista.
Perustuslakivaliokuntaan kuuluu 17 eri eduskuntaryhmien kansanedustajaa ja lisäksi 9 varajäsentä. Hallituksen esityksessä koronapassin käyttöönotosta tarkasteltiin useita perustuslain pykäliä, jotka liittyvät muun muassa yhdenvertaisuuteen, oikeuteen elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, liikkumisvapauteen, työhön ja elinkeinovapauteen sekä oikeusturvaan ja perusoikeuksien turvaamisvelvoitteeseen. Perustuslakivaliokunta kuuli lausuntoaan varten 16:ta eri alojen asiantuntijaa, joiden joukossa oli useita valtiosääntöoikeuden tutkijoita.
Perustuslakivaliokunta punnitsi lausunnossaan eri näkökohtia ja päätti, että lakimuutos voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sen mukaisesti lakia päätettiin muuttaa eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä äänin 105–33.
“Kun kaikkien perusoikeuksia ei voida yhtä aikaa maksimaalisesti toteuttaa, joudutaan niitä punnitsemaan vastakkain”, toteaa myös Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen kommentissaan Faktabaarille. “Jos punninta tehdään huolellisesti ja perustellusti, ei tulos voi olla ’perustuslain vastainen’.”
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyi yksi eriävä mielipide, jossa hallituspuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula katsoi, ettei lakiehdotus esitetyssä muodossa ollut perustuslain mukainen “siltä osin kuin kyse on koronapassin käytöstä alle 16-vuotiaiden kohdalla”. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä lakiehdotusta muutettiin niin, etteivät alle 16-vuotiaat tarvitse koronapassia.
Koronapassi vaihtoehto rajoituksille
Perustuslakivaliokunta myös nimenomaisesti katsoi, ettei lakiehdotus erottele kansalaisia mielivaltaisesti, kun otetaan lääketieteelliset perusteet huomioon. Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljanen kiinnittää huomiota tähän osaan valiokunnan lausunnossa.
Perustuslain 6 pykälässä sanotaan: “Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Perustuslakivaliokunta muistuttaa lausunnossaan, että sääntelylle on esitetty hyväksyttävät perusteet: täysi rokotussarja ja sairastettu Covid-19-tauti antavat suojaa tartunnalta ja estävät koronaviruksen leviämistä. Vaihtoehtoisesti palveluihin pääsee tuoreen negatiivisen testituloksen avulla. Näitä seikkoja Malinen ei huomioi kritiikissään.
Viljanen toteaa myös, että hallituksen esityksen mukainen määräaikainen säädös koronapassista on oikeasuhtainen, koska yksilölle välttämättömät palvelut, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käynti, eivät edellytä koronatodistuksen esittämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö toteavat 15. lokakuuta julkaistussa tiedotteessaan, että koronapassi on vaihtoehto esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskeville ravintola- ja tapahtumarajoituksille. Koronapassia ei siis tarvita niillä alueilla, joilla ei ole epidemiatilanteesta johtuvia rajoituksia. Säädös on myös tarkoitettu muun koronalainsäädännön tavoin määräaikaiseksi ja voimassa 31. joulukuuta saakka. Pääministeri Sanna Marin tosin arvioi Ylen haastattelutunnilla, että koronapassin jatko vuodenvaihteen jälkeen olisi perusteltua.
Helsingin Sanomat kertoi 24. lokakuuta, että kansanedustajat ovat saaneet koronapassin säätämisen jälkeen tulvan viestejä, jotka noudattavat samaa kaavaa. Viesteissä viitataan koronapassin perustuslain vastaisuuteen ja verrataan lainsäätäjien toimintaa natsi-Saksan aikoihin. Viestien sävy on ollut syyttelevä, epäasiallinen ja jopa uhkaava.
Ennen koronapassia koskevan lakimuutoksen säätämistä Tuomas Malinen kehotti lokakuussa Instagram-tilillään seuraajiaan “raakaan toimintaan”, joka olisi käytännössä kansanedustajien painostamista hänen näkemyksiensä mukaisilla kirjeillä. Heikelän ja Koskelon ohjelmassa hän esitti, että koronapassista säädetyn lain taustalla olisi valtion pyrkimys kontrolloida kansalaisia hankkimalla heistä tietoja ja asettamalla uusia rajoituksia terveyden ja talouden aloilla. “Kyllä siellä fasismiin viittaava tavoite näyttää olevan taustalla”, hän sanoi ohjelmassa.
Malinen on Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti sekä suhdanteiden arviointiin erikoistuneen GnS Economicsin toimitusjohtaja ja pääekonomisti. Yrityksen liikevaihto on ollut tilinpäätöstietojen mukaan alle 25 000 euroa vuosina 2017–2019. Malinen on saanut mediassa paljon näkyvyyttä ennustamalla vuodesta 2017 alkaen pankkikriisiä, pörssiromahdusta ja euroalueen hajoamista.
Toukokuussa 2020 Malinen arvioi, että maailmantalous on syöksymässä “raamatullisten mittakaavojen talouskriisiin”. Kolmesta talousskenaariosta optimistisimmassa maailmantalous “välttää laman, mutta siitä tulee keskitetysti hallittu, sosialistinen ’zombi’, jota piinaa toistuvat alueelliset ja/tai kansalliset hyperinflaatiot”.
Kuva: Takashi Kosaka / Flickr
Jaa eteenpäin
